Stora Enson toiminta ei täytä vastuullisen yrityksen kriteereitä. Vaikka markkinatilanne on vaikea, pitäisi suuryrityksillä olla muitakin vaihtoehtoja kuin irtisanomiset.
Metsäyhtiö Stora Enso vähentää palkkalistoiltaan 2 500 työntekijää. Yhtiö perustelee saneerausta kannattavuuden parantamisella. Suomesta yhtiö vähentää 650, Ruotsista 750 ja muista Euroopan maista 850 työntekijää ja muista maista 250 työntekijää. Tehostamisohjelma on ollut tiedossa jonkin aikaa, 200 miljoonan säätötavoite ilmoitettiin huhtikuussa. Julkisuuteen on saatu kovin vähän faktaa, joihin tehdyt ratkaisut perustuvat. Onko viimeinenkin kivi käännetty?
Stora Enson vähennykset eivät kohdistu yksittäisille paikkakunnille. Tämä on positiivista, mutta 650 työntekijää Suomessa joka tapauksessa jää ilman työtä ja tulevaisuutta. Olen peräänkuuluttanut isänmaallista yrittäjyyttä, yhteiskuntasopimukseen tähtäävän keskustelun avaamista. Suomi tarvitsee pitkäjänteisen työllistämis- ja teollisuuspoliittisen ohjelman, johon eri osapuolet ovat valmiita sitoutumaan.
Voisimme ottaa oppia työllisyyden hoitoon myös Saksasta. Siellä työttömyysuhan alaisilla on mahdollisuus työskennellä oppisopimuksen turvin entisessä yrityksessään, opiskella uutta ammattia/pätevöitymistä ja samalla tehdä työtä yrityksessä. Työttömyyden ja työllistymisen välissä on työntekijälle yrityksessä jatkokouluttautumisen malli, joka voisi joillakin aloilla toimia hyvänä väylänä työmarkkinoille uudelleen sijoittumiseksi. Valtion keinoina on omistajaohjauksen, takuiden, investointien rahoituspakettien ja koulutusjärjestelmien kehittäminen verotuksen ohella. Pitää muistaa, että suljetun tehtaan tai tuotantolinjan uudelleen käynnistäminen on yleensä mahdotonta, toimenpideohjelmat pitää laatia pitkäjänteisesti ja ennakoivasti yhteistyössä sopien. Yritysten vastuullisuuteen kuuluu olennaisena osana niin, johdon palkkioiden kuin omistajien voitonjaon säätely todellisen maksukyvyn mukaan, yhteiskuntavastuu siinä huomioiden. Stora Enson kohdalla on täysin tuomittavaa, että pääjohtaja Jouko Karviselle maksettiin miljoonan euron peruspalkan lisäksi kahden miljoonan euron kannustinraha. Nyt työntekijät maksavat kovaa hintaa joukkoirtisanomisten muodossa.
Toinen iso kysymys on valtionohjauksen tila ja vaikuttavuus. Onko valtiolla omistajana mitään vaikutusta yrityksissä ja millä strategialla valtio oikeasti on omistustaan hoitamassa? Strategia ei ainakaan vaikuta onnistuneelta. Valtion on jatkossa terävöitettävä omaa teollisuuspolitiikkaansa myös omistajana. Vastuullisen, isänmaallisen yrityspolitiikan aika on nyt ja keskustelu siitä on avattava heti laajalla rintamalla – tavoitteena pitkäjänteinen Suomi nousuun yhteiskuntasopimus.
JARI LINDSTRÖM
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen (ps.) oudoksuu oikeuden langettamaa kieltoa, joka estää Marine Le Penin osallistumisen Ranskan presidentinvaaleihin 2027. Le Pen menetti vaalikelpoisuutensa EU-varoihin liittyvien epäselvyyksien takia. EU-avustajien palkkaamiseen tarkoitettuja varoja oli tuomioistuimen mukaan käytetty Le Penin puolueen toimintaan, mikä on kiellettyä. Samalla Tynkkynen huomauttaa, että europarlamentaarikko Li Andersson järjesti alkuvuonna Suomessa festivaalin, jonka rahoitukseen hän käytti mepin viestintäavustustaan.
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra sai kunnian avata puolustusteollisuusyhtiö Saab Finlandin uuden tuotantolaitoksen Tampereella.
Tuhannet palestiinalaiset osoittivat tiistaina mieltään Gazassa Hamasin terroristeja vastaan Pohjois-Gazassa Beit Lahian kaduilla. Mielenosoittajat vaativat sodan lopettamista ja israelilaisten panttivankien vapauttamista.
Saksan armeijan komentajan mukaan Saksaan ja Eurooppaan kohdistuu todellinen sotilaallinen uhka. Venäjä olisi hyökkäyskykyinen saksalaisarvioiden mukaan vuonna 2029. Saksa aikoo panostaa puolustukseensa jopa yli 1 000 miljardia euroa ja laskee kuluja myös siltä varalta, jos USA jättää puolustusliiton.
Keskiviikkona eduskunnassa käsiteltiin kansalaisaloitetta, jossa vaaditaan ympäristöjärjestö Elokapinan lakkauttamista sekä sitä rahoittavan Elonvaalijat ry:n toiminnan kieltämistä. Kansalaisaloitteessa esitetään myös, että tuomioistuin määrittelisi Elokapinan rikollisryhmäksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen antoi aloitteelle vahvan tukensa ja korosti puheenvuoroissaan Elokapinan aiheuttamaa haittaa suomalaiselle yhteiskunnalle.
Ylen alue- ja kuntavaalien kolmannessa puheenjohtajatentissä kohtasivat torstai-iltana perussuomalaisten Riikka Purra, vihreiden Sofia Virta ja Liike Nytin Harry Harkimo.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
