Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jari Lindström sanoo pohdiskelleensa jo pitkään Suomen kilpailukykyä. Miten sitä voitaisiin parantaa?
– Rikkidirektiivi ja sen tuomat kustannukset nousivat päällimmäiseksi ongelmaksi keskusteluissani Metsäteollisuuden, Versowoodin ja Ruukin edustajien kanssa. Direktiivi tuo taloudellisia vaikutuksia eli lisäkustannuksia teollisuudelle. Suurimmat kustannukset tulevat suurille polttolaitoksille. Tuon direktiivin alle joutuu noin 890 laitosta ja niiden sivutoimintoja noin 130.
– Hintalappu energiantuotantolaitoksille – joustot huomioon ottaen – on noin 765 miljoonaa euroa investointikustannuksina. Massa- ja paperiteollisuudelle arvioidaan syntyvän oksidien päästöjen vähentämisestä noin 45 miljoonan investointikustannukset ja noin 6 miljoonan euron vuotuiset käyttökustannukset. Nämä luvut ovat vain arvioita. Lisäkustannukset saattavat nousta jopa 3 miljarsiin euroon, Lindström listaa.
Ylisuojeleminen syö kilpailukykyä
Lindströmin mielestä Suomen on lopetettava ”omaan jalkaan ampuminen” ja arvoitava kestävän kehityksen nimissä tehtävät esitykset uudelleen.
– Esimerkiksi Suomen luonnonsuojeluliitto on listannut toimenpidesuosituksiaan kansalliseen leikkauslistaansa ilmastonmuutosta edistävien tukien osalta. Siellä ovat mainittuina mm. energiaintensiivisen teollisuuden tukikokonaisuus, työmatka-autoilun tuet, liikenteen polttoaineiden verotuet ja turpeen alempi verokanta. SLL:n mielestä nämä haitalliset tuet ovat kestävän kehityksen esteenä. Kas kummaa, samanlaista viestiä tulee hallituksen sisältä varsinkin vihreiden riveistä. Ei mikään yllätys, Lindström lataa.
– Se mikä näissä vaateissa tuntuu jatkuvasti unohtuvan, on niiden vaikutus suomalaiselle ja eurooppalaiselle kilpailukyvylle. Ei cleantechissa ole mitään pahaa, mutta jos perusteollisuudesta katoaa mm. näillä toimilla sata työpaikkaa, niin kuinka monta vihreää työpaikkaa tulee tilalle? Ei varmastikaan sataa. Hyvä jos muutama.
Lisää kotimaista energiaa
Lindströmin mielestä olemassa olevasta teollisuudesta kiinnipitämisen ja sen toimintaedellytysten turvaamisen tulee olla paljon suuremmassa roolissa. Ei ilmaston- ja ympäristönsuojelun kustannuksella, vaan sen rinnalla.
– Pelkkä ilmastokylki edellä meneminen ajaa Euroopan ja samalla Suomen työllisyyden, hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn pohjamutiin. Kun maan hallitus pohtii ratkaisuja työllisyyden parantamiseksi ja velkaantumisen taittamiseksi, aloittakaa toimenpiteet energia- ja ympäristöpolitiikasta!
Perussuomalaiset listasivat omia energiapoliittisia näkemyksiään eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetissa, jossa vastustetaan mm. teollisuutta syövää windfall-veroa.
– Meidän tavoitteenamme on kotimaisen energian aseman parantaminen suhteessa tuontienergiaan. Mutta löytyykö tälle tavoitteelle muitakin tukijoita ja näkyykö se myös politiikan suunnassa? Voimme vaikuttaa niihin päätöksiin, jotka ovat omissa käsissämme. Siksi juuri niiden päätösten vaikutuksia pitää pystyä arvioimaan myös talouden kannalta paljon nykyistä laajemmin. Lopetetaan siis oman oksan sahaaminen.
Kirjoitus on julkaistu Perussuomalainen 3/2014 -lehdessä.
