“Japanisaatio” leviämässä Eurooppaan deflaatio uhkaa jo aneemista talouskasvua
Japani on lähes 30 vuotta taistellut hidasta inflaatiota ja heikkoa talouskasvua vastaan. Hidas inflaatiovauhti hidastaa teollisuusinvestointien määrää ja talouskasvu jää osin tästä syystä vaivaiseksi. Nyt tämä “japanisaatioksi” ristitty tauti on valtaamassa tukevaa jalansijaa Euroopasta, talouslehti Financial Times kirjoittaa.
Japanissa aloitettiin massiivinen keskuspankin elvytyspolitiikka “Abenomics” vuonna 2012. Tuolloin pääministeriksi nousseen Shinzō Aben rummuttama elvytyspolitiikka ei ole tuottanut kestävää inflaatiota. Japanin keskuspankin inflaatiotavoite on kaksi prosenttia.
Sen sijaan massiivinen elvytys on laskenut maan valtiolainojen korkoja. Markkinakorot ovat pakkasella, aivan kuten monessa eurooppalaisessa maassa.
EKP:n elvytyksellä yhtä laiha tulos
Euroopan keskuspankki EKP:n inflaatiotavoite on sekin kahdessa prosentissa tai hieman sen alle. EKP:n elvytyspolitiikka on laskenut lainakorkoja ja inflaatio-odotuksia ja kasvunäkymiä heijastavat valtiolainakorot ovat pakkasella Saksassa 30 vuoden velkakirjoja myöden.
Markkinat eivät siis odota euroalueen inflaation toipuvan vuosikymmeniin. Se painaa myös Euroopan talouskasvunäkymiä alas.
Portugalin valtiolainat ovat pakkasella aina kahdeksan vuoden päästä erääntyviin lainoihin, vaikka maa ajautui eurokriisin tulisimpina vuosina ulos rahoitusmarkkinoilta.
Mustan aukon talous
Nolla- tai miinuskorkoja on kuvattu jopa “mustan aukon taloudeksi”, koska alhaista korkotasoa ei pääse pakoon. Nollakorot ovat voineet tulla jäädäkseen.
Yhdysvaltain ex-valtiovarainministeri Lawrence Summers muistuttaa, ettei Yhdysvallatkaan ole kuin yhden taantuman päässä Euroopan ja Japanin kohtalosta.
Japanisaatio on osoittanut, etteivät alhaiset korot tai mittava keskuspankkielvytys ole polkaisseet talouskasvua vauhtiin. Sen sijaan miinuskoroilla on haittavaikutuksensa. Korkotuottojen varaan rakennetut eläkevakuutusyhtiöt jäävät yhä niukempiin tuottoihin, mutta niillä on entiset vastuut. Eläkejärjestelmän romuttuminen on poliittisesti hyvin tulenarkaa.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Euroalueella vientimaat kituuttelevat
Huomattava osa Euroopan pankkisektorista on ollut konkurssissa viimeisten 10 vuoden ajan
EKP:n sisällä kiehuu ja kuplii
EKP:n väistyvä pääjohtaja Draghi FT:lle: Euron vastustajat hävisivät, tulonsiirrot euroalueelle
Yhdysvallat asettaa tulleja EU-tuotteille
Luottoluokitusyhtiö Fitch ilmoitti euroalueen japanisaatiovaarasta
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Uusimmat
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää