PS ARKISTO
Oikeusvaltio on kriisissä, jos demokratian oikeutus kiistetään. Oikeusvaltio on kriisissä, jos median ja tietoverkkojen valvonta annetaan yksityisille tahoille. Oikeusvaltiota ei ole ollenkaan, jos valta on korruptoitunut. Oikeusvaltion kriisi alkoi vuonna 2015.
Eduskunnan auditorioon oli kokoontunut satapäinen, valistunut yleisö pureskelemaan kymmenkunnan asiantuntijan arvioita siitä, Onko oikeusvaltio kriisissä? Tilaisuuden järjesti Tutkas-seura, jonka tavoitteena on edistää vuoropuhelua tutkijoiden ja kansanedustajien välillä. Ja heti aluksi on pakko todeta, että vastaus seminaarin otsikkokysymykseen ei todellakaan ole helppo ja se on paljolti riippuvainen itse kunkin tavasta hahmottaa todellisuutta.
Tynkkynen esitti välikysymyksen
Oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden professori Jukka Kekkonen tykitti tiivistetyn esityksen menneistä ja totesi, että keskustelu oikeusvaltiosta on tärkeää, mutta sen oikeutuksen kiistäminen on vaarallista. Kekkonen näki oikeusvaltion uhkana maailman mitassa oikeistopopulismin sekä systeemin vastaisen vasemmiston.
Kansanedustaja Sebastian Tynkkynen ponnahti esiin yleisöstä ja tiedusteli Kekkoselta, mihin kontekstiin tämän mielestä oikeistopopulismi asettuu Suomessa. Kekkosen mielestä perussuomalaisilla on ”aika vahva oikeistopopulistinen dimensio”. Professorin mielestä pitää kuitenkin korostaa sitä, että kaikki ”eivät mene samaan muottiin”.
Kaikki muuttui 2015
Illan ehkä tieteellisesti mielenkiintoisimmasta annista vastasi Itäisen Euroopan tieteenalavastaava Katalin Miklóssy. Hänen mielestään ”dialogi idän ja lännen välillä on illuusio”. Itäisessä Euroopassa on kommunismin ajoista vallinnut kielellinen selviytymisstrategia: ennen toteltiin näennäisesti Neuvostoliittoa ja sittemmin Euroopan unionia.
Vuonna 2015 kaikki muuttui ja valtaan astuivat lakimiespoliitikot. Johtavien poliitikkojen juristitausta selittää Miklóssyn mukaan etenkin Unkarin ja Puolan kehitystä ja lakimieshän tämä Vladimir Putinkin pohjimmiltaan on. Itäisessä Euroopassa oikeusvaltio tarkoittaa käsitteenä ja suomeksi sanottuna ehkä enemmänkin lakia ja järjestystä kuin vähemmistöjen oikeuksien suvereenia turvaa.
”Lain pitää olla oikeus ja kohtuus”
Tilaisuuden huipensi paneelikeskustelu, jossa näkemysten äärilaitoja edustivat kansanedustajat Jani Mäkelä ja Veronica Honkasalo (vas.). Mäkelä totesi puheenvuorossaan, että ”lain pitäisi rajoittaa vain sitä, mitä on pakko rajoittaa ja sen mikä ei ole laitonta, pitäisi yksiselitteisesti olla laillista”.
– Tuomarin ohjeissa sanotaan, että lain pitäisi olla oikeus ja kohtuus. Lain oikeuttaa pohjimmiltaan se, että se tulee kansalta. Tässä kohtaa kyseenalaistaisin sen, että meidän tulisi olla oikeusvaltiokäsityksessämme alisteisia Euroopan unionille. Suomen kansalla on oikeus määrittää itse oma oikeusvaltionsa, Mäkelä linjasi.
Luottamus saatetaan menettää
Mäkelä totesi myös, että EU:ssa saatetaan politisoida oikeusvaltiokäsitystä ja ”yritetään kääntää sitä joitakin yksittäisiä jäsenvaltioita vastaan”.
– Se, että oikeusvaltiosta tehdään poliittinen käsite ja aletaan ajamaan sillä joitakin muita tarkoitusperiä kuin itse sitä oikeutta, johtaa siihen, että luottamus oikeusjärjestelmää kohtaan saatetaan menettääkin, Mäkelä pohdiskeli.
Sanavapaudella rajansa EU:ssa
Mäkelä puuttui myös siihen, että EU saattaa rajoittaa sosiaalisissa medioissa sellaisten henkilöiden sananvaltaa, joille sitä ei haluta antaa ja vaientaa sellaisia näkemyksiä, joita ei haluta julkisuuteen.
– Euroopan unioni on lainausmerkeissä vapaaehtoiselta pohjalta luonut sellaisia pelisääntöjä sosiaaliselle medialle, että poistetaan sieltä esimerkiksi vihapuheeksi luokiteltua sisältöä. Nämä ovat niin sanotusti vapaaehtoisia käytänteitä, eivätkä ne perustu lainvoimaisiin tuomioihin. Ne ovat pohjimmiltaan mielivaltaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa yllättäviä tuloksia kansalaisten suhtautumisesta Yleisradion uutistuotantoon. Jopa 40 prosenttia vastaajista pitää Yle Uutisia vasemmalle kallistuvana. Vastaajista 19 prosenttia arvioi Ylen näkökulman olevan selvästi vasemmistolainen. Tutkimuksessa vain SDP:n puoluemedia Demokraatti ja vasemmistoliiton Kansan Uutiset arvioitiin vielä Yle Uutisiakin vasemmistolaisemmiksi.
Tuhannet palestiinalaiset osoittivat tiistaina mieltään Gazassa Hamasin terroristeja vastaan Pohjois-Gazassa Beit Lahian kaduilla. Mielenosoittajat vaativat sodan lopettamista ja israelilaisten panttivankien vapauttamista.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra sai kunnian avata puolustusteollisuusyhtiö Saab Finlandin uuden tuotantolaitoksen Tampereella.
