James Hirvisaari – hiljainen öykkäri

James Hirvisaari on oikeasti rauhallinen, hillitty ja hiljaa puhuva mies. Hän on myös kansanedustaja, laki- ja talousvaliokunnan jäsen ja mm. kotikuntansa Asikkalan valtuutettu ja Vääksyn Kanava Jazz -tapahtuman taiteellinen johtaja.

Maahanmuuttokriitikkona tunnettu mies tunnetaan myös erikoisesta etunimestään, joka ei ole perinteisen suomalainen.

– Nimestäni huolimatta olen sataprosenttisesti hämäläinen. Äiti on syntyisin Viljakkalasta ja isä Asikkalasta. Ristimänimi on Erkki, ja Ekiksi minua aikoinaan kutsuttiin. Nykyinen nimeni on musiikkipiireissä syntynyt taiteilijanimi, jonka otin viralliseksi 90-luvun alussa, James selventää.

Papiksi opiskeleva veturinkuljettaja

Moni luulee, että papiksi lukenut mies hurahti jostain syystä veturinkuljettajaksi, mutta ei siinä niin käynyt.

– Päinvastoin, kirjoitin jo 7-vuotiaana kaverini ystäväkirjaan, että minusta tulee veturinkuljettaja, ja niin sitten tulikin. Työni ohessa olen sitten opiskellut teologiaa. Suunnittelin niin, että olisin sopivan hitaalla aikataululla saanut opinnot valmiiksi, kun pääsen rautateiltä eläkkeelle. Koska matkaan tuli suuria elämänmuutoksia, opinnot jäivät sikseen, James naurahtaa.

– Olen kuitenkin edelleen yliopiston kirjoilla. Metafysiikka on aina ollut intohimoni, ja teologian opiskelu on ollut kaiken kaikkiaan hyvin mielekästä. Olen hurahtanut erityisesti kirkkohistoriaan ja muinaiskreikkaan.

Veturi ei tuonut James Hirvisaarta eikä usko johdattanut, kun hän lähti mukaan politiikkaan.

– Politiikkaan vei huoli Suomen tulevaisuudesta, ja halusin lähteä tukemaan hienoa kansanliikettä eli perussuomalaisia. Tarkoituksenani ei kuitenkaan ollut upota näin syvälle politiikan syövereihin kuin nyt olen. Eli ei työ eikä kristinusko mitenkään valintoihini vaikuttanut, hän painottaa.

– En ollut koskaan aiemmin kiinnostunut politiikasta, mutta perussuomalaisista löysin puolueen, jonka ohjelmaan voin täydellisesti yhtyä. Iloitsen siitä, että esimerkiksi eduskuntavaaliohjelmassamme ei ole yhtäkään lausetta, jota en voisi sataprosenttisesti allekirjoittaa. Perussuomalaiset on kristillissosiaaliseen arvopohjaan perustuva kansallismielinen puolue, mikä sopii minulle kuin nenä päähän.

Erotettiin eduskuntaryhmästä

Hirvisaari on saanut matkan varrella lunta tupaan myös omiltaan, kuten esimerkiksi silloin,  kun hänet erotettiin eduskuntaryhmästä kahdeksan kuukauden ajaksi. Välirikon syynä oli Hirvisaaren haluttomuus erottaa eduskunta-avustajansa, kun tämä joutui keskelle ”hihamerkkikohua”.

– En erottanut avustajaani, koska olisin joutunut erottamaan hänet toimittajien valehtelun takia. Sellaista oikeudentuntoni ei tietenkään sallinut. Lahjakas avustajani ei ole koskaan ehdottanut kenellekään hihamerkkejä, vaan hän kirjoitti tyylinsä mukaista satiiria. Pidin eduskuntaryhmän reagointia hätiköintinä, mutta se on nyt ollutta ja mennyttä, Hirvisaari painottaa.

Naisten puolesta vihaa vastaan

Usein monikulttuurisuuden arvostelijoita pidetään nimenomaan muslimivihamielisinä. Näin ei ole aina, sanoo James Hirvisaari. Hirvisaari sai kuitenkin hovioikeudelta sakkotuomion muslimien arvostelusta. Ja edelleen häntä suututtaa monien – ei kaikkien – muslimimiesten suhtautuminen tyttöihin ja naisiin.

– Eniten minua ärsyttää naista monin tavoin alistava kulttuuriympäristö, jossa myös islam majailee. Eli ei itse uskomisessa välttämättä mikään häiritse, mutta islamin ääriuskonnollinen tulkinta on toki suuri ongelma. Ei kuitenkaan pidä yleistää, sillä esimerkiksi sisareni mies on muslimi, eikä hänessä ole yhtään mitään moitittavaa. Ajattelen niin, että islam kaipaa valistusta, Hirvisaari perustelee.

Väitteet, joiden mukaan omat koirat olisivat purreet ja pakottaneet hänen eroamaan Suomen Sisu -järjestöstä, ovat Hirvisaaren mukaan pötypuhetta.

– Luovuin nuorisojärjestöstä jo ikänikin takia, mutta painostuksena olen todellakin kokenut sen, kun poliittinen vastapuoli on lyönyt Suomen Sisun jäsenyydellä perussuomalaisia. Esimerkiksi ministeri Tuomioja on syytellyt puolueen puheenjohtajaa sen takia erittäin ilkeästi, Hirvisaari huomauttaa.

– Oman puolueen jäsenet eivät tietenkään painostaneet minua, koska he ilmeisestikin tietävät, että Suomen Sisu ei ole mikään epämääräinen äärijärjestö vaan Suomalaisuuden liittoon verrattava, kansallismielinen ja varsin kunniallinen yhdistys.

Kirjoitan kärkevästi

Kansanedustaja James Hirvisaarta voi – ainakin ulkoisesti ja käyttäytymisen perusteella – luonnehtia vakaaksi ja tyyneksi henkilöksi, mutta häntä on arvosteltu lujastikin poliittisten vastustajien toimesta.

– Olen rauhallinen mies, mutta kirjoitan aika kärkevästi. Olen varmasti sanonut suoria sanoja vihreistä ja muistakin poliittisista kilpailijoista. Heitä en moiti harmistumisesta, mutta mediaa kritisoin. Väitän, että kansalaisten ja perussuomalaisten välissä on valehteleva media. Tosin olen havaitsevinani, että vihdoin ollaan jo menossa parempaan suuntaan, Hirvisaari lataa.

Hirvisaari kirjoitti maaliskuun alussa Uuden Suomen blogissaan ”Ketut ja konnat” mm. seuraavasti: ”Pahanpuhujia en voi arvostaa. Pahanpuhujilla on musta sydän. Pahanpuhujilla on paha tahto. Pahanpuhujat myös kirjoittavat. Pahanpuhujat eivät rakenna vaan hajottavat”.

– Käytän toki värikästä kieltä, mutta en koskaan kirjoita vihan vallassa. Demonisointi on poliittisen vastustajan käyttämä lyömäase, jolla pyritään leimaamaan erityisesti niitä, joiden mielestä monikulttuurisuus ei ole ihanaa. Pikemminkin vastustajien kynästä irtoaa jatkuvasti silkkaa vihapuhetta perussuomalaisia vastaan, vihapuhujaksi leimattu Hirvisaari muistuttaa.

Valittu linja pitää

James Hirvisaari ei suostu kantamaan ”vastarannan kiisken” manttelia. Hänen mielestään syyllisiä hänestä piirrettyyn kuvaan ovat toimittajat.

– Kohut syntyvät toimituksissa. Toisaalta on hyvä, että on vauhtia, vaarallisia tilanteita ja säpinää, sillä keskeinen tavoitteeni on keskustelun synnyttäminen. Se ei aina onnistu ilman ravistelua. Minusta on pääasia, että omien piirissä jokaista tuetaan eikä erehdytä median ansoihin. Vastapuolihan yrittää meitä hajottaa kaikin mahdollisin keinoin. Kiilaa yritetään lyödä milloin kenenkin väliin, Hirvisaari uskoo.

Kohuista huolimatta Hirvisaari aikoo pitäytyä omassa linjassaan.

– Eihän koira karvoistaan pääse. Luulen, että kohutoimittajatkin vähitellen oivaltavat jutun jujun. Näet ei jokaisesta Twitter-viestistä kannattaisi otsikoita repiä. Eli aion toki jatkossakin kirjoittaa värikkäästi. Sehän on minut politiikkaan tuonut. Minkä olen ennen vaaleja luvannut, se pitää myös vaalien jälkeen, hän huomauttaa.

– Olen suora ja lahjomaton kanava kansalaismielipiteelle EU-kriittisyydessä, maahanmuuton järkiperäistämisessä, suomalaisuuden puolustamisessa, vallan väärinkäytön tuomitsemisessa ja totuudenmukaisen tiedonvälityksen vaatimisessa. Siinä lienee yhdelle miehelle perussuomalaista linjaa ihan riittävästi.

(Kirjoitus on julkaistu Perussuomalainen 6/2013 -lehdessä)