LEHTIKUVA
SuomiAreenan paneelissa keskusteltiin perjantaina omaishoitajien jaksamisesta. Paneeliin osallistuivat perussuomalainen kansanedustaja ja paloesimies Ari Jalonen, Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Anneli Kiljunen, emeritaprofessori Sirkka-Liisa Kivelä Turun yliopistosta sekä sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Kirsi Varhila. Tilaisuuden juonsi toimittaja Bettina Sågbom.
– Omaishoito on sellainen asia, jota ei voi täydellisesti ymmärtää ilman omakohtaista kokemusta. Se on myös hyvin monipuolinen ja yksilöllinen kokemus, jonka määrittää omaishoitajan ja -hoidettavan välinen suhde, Jalonen kertoo.
– Kaikissa omaishoitosuhteissa yhdistävänä tekijänä on se, että omaishoitajan pitää jaksaa ja ymmärtää myös itse pyytää apua. Jos omaishoitaja on itse työelämässä, kasautuvat työn ja omaishoidon paineet toistensa päälle, kun on omaishoitaja omalle puolisolleen, on omaishoitaja yleensä itsekin iäkäs, joten myös itselle pitää antaa aikaa, ja jos on omasta lapsesta kyse, hoitosuhteesta muodostuu hyvin pitkä, hän jatkaa.
Suomessa omaishoidon järjestävät kunnat, jotka voivat itsenäisesti päättää miten ja kuinka paljon ne siitä omaishoitajille maksavat. Koska hoito kuntien palveluyksiköissä tulee paljon kalliimmaksi, säästää omaishoito niille selvää rahaa. Siksi kuntien päättäjät ovatkin Jalosen mielestä hieman hölmöjä, elleivät ne pidä omaishoitajista kiinni asettamalla palkkiot kohdalleen ja järjestämällä omaishoitajille lepotaukoja myös.
Moni kansalainen on harmistunut uuden hallitusohjelman raskaista leikkaustoimenpiteistä. Itsekin hallitusneuvotteluihin osallistunut Jalonen tietää kertoa, että leikkaukset ovat valitettavia, mutta väistämättömiä.
– Ne pienet panostukset, joita hallitusohjelmassa on, osuvat kuitenkin hoitosektorille. Miksi leikkaukset ovat välttämättömiä johtuu siitä, että jos velkaantumista ei saada kuriin, on Kreikan tie pian Suomenkin kohtalo. Silloin lapsemme joutuvat maksamaan vielä suuremman laskun ja jäämään vieläkin huonommille palveluille, sanoo Jalonen.
Jalonen pitää tärkeänä myös byrokratian purkutalkoita ja odottaa paljon tulevalta sote-uudistukselta. Jo ennestään raskaassa tilanteessa olevien omaishoitajien ei pitäisi joutua itse selvittämään lakipykälistä, mihin heillä on oikeus.
– Asiat ovat jo huomattavasti parantuneet, mutta paljon on vielä tehtävääkin. Kun sote-uudistuksen myötä poistetaan raja-aitoja eri palvelujen väliltä, saadaan asiat toimimaan sujuvammin. Yhden luukun periaate pitäisi saada käytäntöön jollain tavalla, jotta tieto liikkuisi virastojen välillä eikä omaishoitaja joutuisi selittämään samaa asiaa monessa paikassa, Jalonen kertoo.
Keskustelussa esille nousi myös niin kotihoidon kuin yleensä kaiken sairaanhoidon resurssien riittämättömyys. Kun henkilökuntaa ei ole tarpeeksi, on sairaanhoitajan ammatti niin kuormittava ettei se ole enää ammattina houkutteleva, jolloin sairaanhoitajien palkkaaminen entisestään vaikeutuu.
Mika Männistö
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
