LEHTIKUVA
Hallitus aikoo harventaa ajoneuvojen katsastusväliä huomattavasti nykyisestä. Hallituksen esitys on lähetetty lausuntokierrokselle. Liikennevaliokunnan puheenjohtaja, perussuomalaisten kansanedustaja Ari Jalonen pitää esitystä tervetulleena.
– Autojen tekniikka on kehittynyt. Se mahdollistaa, että kevennetään yhteiskunnan ja autoilijoiden kustannuksia. Samalla pitää kuitenkin muistaa, että turvallisuus täytyy pitää kirkkaana mielessä tärkeimpänä asiana, Jalonen korostaa.
– Tämä liittyy hallituksen ajamaan normien purkuun, jota tehdään monella tavalla ihmisten arjen helpottamiseksi. Normissa on keventämisen varaa siksikin, että Suomi on tarkistanut ajoneuvoja tähän saakka tiukemmin kuin mitä EU direktiiveissään vaatii.
Ensikatsastus neljän vuoden jälkeen
Esityksen mukaan henkilö- tai pakettiauto katsastettaisiin ensimmäisen kerran vasta neljän vuoden jälkeen. Sen jälkeen se katsastettaisiin kahden vuoden välein, kunnes auto täyttää 10 vuotta. Sen jälkeen se katsastettaisiin vuoden välein, kuten tähänkin saakka.
Jatkossa omistaja voisi valita katsastuspäivän vapaasti huomioimatta auton rekisterinumeroa tai käyttöönottopäivää, kuten tähän saakka.
Moottoripyöriä ei katsasteta
Moottoripyöriä ei esityksen mukaan tarvitse katsastaa, kuten ei tähänkään asti. Moottoripyöräilijöiden liikenneturvallisuutta edistetään muilla keinoin, joihin direktiivi antaa mahdollisuuden.
Lakiesityksen luonnokset on lähetetty lausuntokierrokselle, joka päättyy 13.1. Eduskunnan käsiteltäväksi esitys tulee alkuvuonna. Katsastusdirektiivi pitää saattaa voimaan 20.5.
Vaan moittivatko katsastuskonttorit uudistusta työtehtävien vähentymisestä?
– Se on yksi näkemys. Aina pitää harkita erikseen, miten esitykset vaikuttavat laajemmin yhteiskuntaan, Jalonen pohtii.
Säästö 160 miljoonaa
Uudistus säästää kansalaisten kuluja tuntuvasti. Suomessa katsastetaan vuosittain noin 2,5 miljoonaa henkilö- ja pakettiautoa. Katsastusten kustannus kansalaisille on yhteensä noin 160 miljoonaa euroa vuodessa.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Helsingin pormestariksi ensi kevään kuntavaaleissa pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman rohkaisee helsinkiläisäänestäjiä ja toteaa, että kehityssuunta, jossa suomalainen kantaväki on jäämässä vähemmistöksi omilla asuinalueillaan, voidaan vielä pysäyttää ja suunta voidaan kääntää. – Perussuomalaisilla on kaikki edellytykset tavoitella suurimman puolueen paikkaa kuntavaaleissa.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Päivisin he ovat eläinlääkäreitä, opettajia, yrittäjiä. Yöllä heistä kuoriutuu aivan jotakin muuta. Butšan noidat puhdistavat ilmatilaa venäläisten drooneista rynnäkkö- ja konekivääreillä. Vuoden 2022 verilöyly ja kansanmurha eivät unohdu, oli sodan lopputulos mikä hyvänsä.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
