LEHTIKUVA
Hallitus aikoo harventaa ajoneuvojen katsastusväliä huomattavasti nykyisestä. Hallituksen esitys on lähetetty lausuntokierrokselle. Liikennevaliokunnan puheenjohtaja, perussuomalaisten kansanedustaja Ari Jalonen pitää esitystä tervetulleena.
– Autojen tekniikka on kehittynyt. Se mahdollistaa, että kevennetään yhteiskunnan ja autoilijoiden kustannuksia. Samalla pitää kuitenkin muistaa, että turvallisuus täytyy pitää kirkkaana mielessä tärkeimpänä asiana, Jalonen korostaa.
– Tämä liittyy hallituksen ajamaan normien purkuun, jota tehdään monella tavalla ihmisten arjen helpottamiseksi. Normissa on keventämisen varaa siksikin, että Suomi on tarkistanut ajoneuvoja tähän saakka tiukemmin kuin mitä EU direktiiveissään vaatii.
Ensikatsastus neljän vuoden jälkeen
Esityksen mukaan henkilö- tai pakettiauto katsastettaisiin ensimmäisen kerran vasta neljän vuoden jälkeen. Sen jälkeen se katsastettaisiin kahden vuoden välein, kunnes auto täyttää 10 vuotta. Sen jälkeen se katsastettaisiin vuoden välein, kuten tähänkin saakka.
Jatkossa omistaja voisi valita katsastuspäivän vapaasti huomioimatta auton rekisterinumeroa tai käyttöönottopäivää, kuten tähän saakka.
Moottoripyöriä ei katsasteta
Moottoripyöriä ei esityksen mukaan tarvitse katsastaa, kuten ei tähänkään asti. Moottoripyöräilijöiden liikenneturvallisuutta edistetään muilla keinoin, joihin direktiivi antaa mahdollisuuden.
Lakiesityksen luonnokset on lähetetty lausuntokierrokselle, joka päättyy 13.1. Eduskunnan käsiteltäväksi esitys tulee alkuvuonna. Katsastusdirektiivi pitää saattaa voimaan 20.5.
Vaan moittivatko katsastuskonttorit uudistusta työtehtävien vähentymisestä?
– Se on yksi näkemys. Aina pitää harkita erikseen, miten esitykset vaikuttavat laajemmin yhteiskuntaan, Jalonen pohtii.
Säästö 160 miljoonaa
Uudistus säästää kansalaisten kuluja tuntuvasti. Suomessa katsastetaan vuosittain noin 2,5 miljoonaa henkilö- ja pakettiautoa. Katsastusten kustannus kansalaisille on yhteensä noin 160 miljoonaa euroa vuodessa.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakummun mielestä on aika tunnustaa monikulttuurisuusaatteen suomalaisille arvoille aiheuttama vahinko ja seistä rohkeasti isänmaamme takana.
Saksassa asuvan saudiarabialaisen lääkärin Taleb Al Jawad Abdulmohsen (50) perjantai-iltana Magdeburgissa autolla täpötäydelle joulutorille tekemässä terrori-iskussa kuoli viisi ja loukkaantui yli 200 ihmistä. Tekijä on saudiarabialainen pakolainen.
Naisiin kohdistuvan väkivallan -jopa naisvihan - hyväksyminen graffiteissa taiteellisen vapauden nimissä tai väkivallan vähättely johtaa jälleen havaitsemaan median räikeät kaksoisstandardit.
Mies kaahasi henkilöautolla väkijoukkoon joulutorilla Magdeburgissa Saksassa. Mediatiedot kertovat useista kuolonuhrista ja kymmenistä loukkaantuneista.
Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius osui napakymppiin muistuttaessaan demareita SDP:n vaihtoehtobudjetin tuntuvista veronkorotuksista.
Uudessa graffitissa tummanpuhuva hahmo lävistää Riikka Purran teräaseella. Uusi graffiti maalattiin keskiviikkona Helsingin Suvilahdessa poistetun tilalle. Alkuperäisessä graffitissa Purra kuvattiin veriset sakset kädessään ja hakaristit silmissään. Asiasta ovat uutisoineet Helsingin Sanomat ja Iltalehti. Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius pitää teosta demonisoivana ja verrannollisena tappouhkaukseen.
Oikeusministeriössä on valmistunut arviomuistio varmuusvankeudesta ja sen käyttöönotosta. Uusi seuraamus olisi tarkoitettu vaarallisimpia väkivaltarikoksia tekeville.
Metsästys on Suomessa paljon enemmän kuin pelkkä harrastus – se on syvälle juurtunut osa kulttuuriamme, perinteitämme, jonka lisäksi se on keskeinen keino luonnon tasapainon ylläpitämisessä. Metsästäjän vastuu ei kuitenkaan pääty riistanhoitoon tai saaliin hyödyntämiseen. Tärkeä osa metsästäjän tehtävää on varmistaa, että aseenkäyttötaidot ovat kunnossa – paitsi saaliin kunnioituksen, myös turvallisuuden tähden, kirjoittaa perussuomalaisten kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan jäsen Jari Ronkainen.
Hallitus esittää aserikoksia koskevan lainsäädännön merkittävää uudistusta. Hallitusohjelman mukaisesti törkeän ampuma-aserikoksen vähimmäisrangaistus korotettaisiin kahdeksi vuodeksi vankeutta. Jatkossa tästä rikoksesta tuomittaisiin pääsääntöisesti ehdoton vankeusrangaistus.
Oikeusministeriön hallinnonalalla tulee voimaan muutoksia 1. tammikuuta 2025 alkaen. Muun muassa avioliittoon pakottamisen rangaistavuutta selkeytetään, tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen kriminalisoidaan rikoslaissa entistä selkeämmin, lapsensurmaa koskeva lainsäännös kumotaan ja tappo on jatkossa vanhentumaton rikos.
Lue lisää
Lue lisää
