LEHTIKUVA
Jalonen: Avioerolapsi menettää liian usein toisen vanhempansa
Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Jalosen mielestä lapsen etu ei aina toteudu avioeron jälkeen, eikä vanhempiakaan aina kohdella tasapuolisesti.
Jalosen mielestä lapsen huoltoa, tapaamista ja elatusta koskevaa lainsäädäntöä pitäisi kehittää nykyistä paremmaksi. Esimerkiksi lapsen tapaamisesta koituvat matkakustannukset pitäisi jakaa nykyistä oikeudenmukaisemmin vanhempien kesken. Nykyään etävanhempi maksaa nämä kustannukset yksin, ja ne voivat olla huomattavat esimerkiksi toiselle paikkakunnalle matkustamisen johdosta.
– Pahinta on kuitenkin se, että nykylainsäädäntö mahdollistaa edelleen sen, että yksi vanhempi vieraannuttaa lasta toisesta vanhemmasta. Lähivanhempi saattaa esimerkiksi estää lasta tapaamasta etävanhempaansa.
Vieraannuttaminen kriminalisoitava
Jalosen mukaan parkkipaikat ovat perjantaisin täynnä “etäisejä”, jotka ovat ajaneet vaikkapa Kainuusta Vantaalle, ja joille sitten kerrotaan, että lapsi onkin kipeä. Asian voisi hänen mielestään ratkaista esimerkiksi kriminalisoimalla vieraannuttamisen, kuten Ruotsissa on jo tehty.
– Sukupuoli vaikuttaa edelleen vanhemman asemaan ja kohteluun eron jälkeen, ja lapsen etu voi tässä unohtua. Näin ei pitäisi olla.
Elatusmaksut uusiksi
Jalonen mielestä myös elatusta koskevaa lainsäädäntöä pitää muuttaa. Elatusmaksun ns. kohtuullistaminen jää usein tekemättä toisen vanhemman vastustuksesta johtuen.
– Niissä tapauksissa, joissa kohtuullistamista haluava vanhempi ei syystä tai toisesta voi itse hakea kohtuullistamista, viranomaisen pitäisi tehdä se. Laki kyllä mahdollistaa tämän, mutta tätä mahdollisuutta ei käytetä tarpeeksi.
– Sekään ei toimi, että elatusmaksun indeksikorotuksen laskeminen on elatusvelvollisen vastuulla. Toimenpide jää usein tekemättä ja johtaa pahimmillaan useiden vuosien indeksikorotusten perimiseen kerralla, Jalonen sanoo ja jättäisi laskemisen viranomaisten tehtäväksi.
Jalonen jätti aiheesta kirjallisen kysymyksen eduskunnassa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Viikon suosituimmat
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Pakolaispolitiikka kiristyy: Turvapaikkaa ei jatkossa myönnetä tai se lakkautetaan, jos henkilön katsotaan olevan vaaraksi yhteiskunnalle
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä hengellistä musiikkia kuulleelle oppilaalle – ”Menee hyvin vaikeaksi, jos jatkossa joudutaan maksamaan korvauksia tällaisista asioista”
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä alakoululaiselle, jonka yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi joutuneen syrjityksi uskonnon tai vakaumuksen perusteella tämän kuultua hengellistä musiikkia koulussa lokakuussa järjestetyssä uskonnollisessa konsertissa.