Jakautunut CDU valitsi Kramp-Karrenbauerin puolueen johtoon
Saksan kristillisdemokraattien uusi puheenjohtaja on puolueen puoluesihteerinä toiminut Annegret Kramp-Karrenbauer. Hän voitti täpärästi kilpakumppani Friedrich Merzin luvuin 517-482. Ensimmäisessä vaalissa putosi Jens Spahn. Kramp-Karrenbauer on nyt vahva ehdokas uudeksi liittokansleriksi – ja Euroopan voimakkaimmaksi politiikoksi seuraavien liittopäivävaalien jälkeen, jos CDU pysyy vaaleissa suosituimpana puolueena.
Kramp-Karrenbauerin ja liittokansleri Angela Merkelin välit ovat hyvät. Merkel pyysi Kramp-Karrenbaueria puoluesihteeriksi vuoden alkupuolella. Merzin ja Merkelin välit ovat puolestaan viileät. Merkel saanee nyt jatkaa liittokanslerina toimikautensa loppuun.
Talouspolitiikassa vasemmalla, muutoin konservatiivi
Kramp-Karrenbauerin talouspolitiikka nojaa hieman vasemmalle. Hän esimerkiksi kannattaa minimipalkkaa, mikä on ollut sosiaalidemokraattien ohjelmassa tärkeänä kohtana. Hän kannattaa myös ydinvoimasta luopumisesta, rikkaiden korkeampaa verotusta ja naiskiintiöitä yhtiöiden hallituksissa.
CDU:n veteraanipolitiikko Elmar Brok kommentoikin, että Merzin valinta ei olisi ollut puolueelle paras mahdollinen. Merz kampanjoi selkeästi konservatiivisempana ehdokkaana. Merz lupasi tuoda takaisin vaihtoehtopuoluelle menetettyjä äänestäjiä. Brok kertoi, että CDU menettää enemmän ääniä vihreille kuin vaihtoehtopuolueelle.
Kramp-Karrenbauerin merkittävin ulkopoliittinen ero Merkeliin on hänen jyrkempi suhtautuminen Venäjään. Hän on myös kriittinen siirtolaispolitiikassa, joskin hän puoltaa Merkelin päätöstä avata Saksan rajat turvapaikanhakijoille. Hänen mielestään tulijoiden tulee integroitua paremmin saksalaiseen yhteiskuntaan, ja rikoksiin syyllistyneet tulee karkottaa Euroopasta lopullisesti.
Sosiaalipolitiikassa Kramp-Karrenbauer on konservatiivinen. Hän ei esimerkiksi kannata saman sukupuolen avioliittoja.
Ei “mini-Merkel”
Kramp-Karrenbauer ei ilahdu jos häntä tituleerataan “mini-Merkeliksi”. Kansainvälinen media lyhentää hänen verrattain pitkän nimensä yksinkertaisesti AKK:ksi.
Hänen valintansa CDU:n johtoon tietää samalla sitä, että puolueen ei odoteta uudistuvan radikaalisti. CDU:n ja SPD:n yhteishallitus ei ole siten välittömässä vaarassa.
CDU-delegaattien täpärä äänestys tietää Kramp-Karrenbauerille myös murheita. Saksalaislehti Spiegelin mukaan äänestyvuoto vaihtoehtopuolueen suuntaan on saatava kääntymään takaisin tai puolue voi ajautua vaikeuksiin – ja olla vaarassa jopa hajota kahtia.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Uusimmat
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää