Budjettiriihessä päätettiin pieni- ja keskituloisten työn verotusta keventää noin 1 000 miljoonalla eurolla. Yrittämistä vauhditetaan laskemalla yhteisövero 18 prosenttiin. Yrittäjien YEL eli eläkevakuutusmaksu korjataan vastaamaan todellisia tuloja, jolloin pienyrittäjien tilanne kohentuu. Lapsiperheiden työtulovähennyksen lapsikorotusta kasvatetaan 50 eurosta 105 euroon. Kaikki nämä toimet lisäävät ostovoimaa ja vauhdittavat koko maan talouden kasvua.
– Omaishoitajia arvostetaan korottamalla omaishoitajien korvauksia. Omaishoitajille laaditaan kansallinen ohjeistus myöntämisperusteille, palkkioluokille ja käytänteille. Omaishoidosta ja laista tehdään kokonaisselvitys, jotta eri hyvinvointialueilla on yhteneväiset omaishoidon toimintatavat ja kriteerit. Perhehoitajien työttömyysturvaa parannetaan. Merkittävä toimi on myös Kelan tiedoksisaantioikeuksien lisääminen, jolla nopeutetaan käsittelyjä, vähennetään turhaa paperien pyörittelyä ja vähennetään etuuksien väärinkäytöksiä, Jaana Strandman kertoo.
Alkutuottajien asema vahvistuu
Ruuan, lääkkeiden, rehujen, kirjojen ja ravintolapalvelujen arvonlisäveroa lasketaan. Suomen alkutuottajien ruuantuotantoa vahvistetaan ja varmistetaan, että ruokaturvan vahvistamisen kannalta kriittiset lainsäädäntöhankkeet etenevät ripeästi. Niihin lukeutuvat muiden muassa hankintalain kokonaisuudistus ja maataloustuotannon rahoitusaseman parantaminen, joiden kautta turvataan Suomen huoltovarmuutta ja suomalaisen ruuan riittävyyttä. Kotimaisen ruuan käyttöä julkisissa hankinnoissa tullaan kasvattamaan. Elintarvikevientiä vahvistetaan, jotta suomalaista puhdasta ruokaa saadaan alkutuotannosta myös jalostettavaksi.
– Näitä ja monia muita suomalaisten arkeen myönteisesti vaikuttavia toimia rahoitetaan muun muassa kiristämällä alkoholin verotusta, nelinkertaistamalla kaivosvero, Suomen pankin ja Sitran valtion tuloutuksien korottamisella ja kehitysapuleikkauksilla, Strandman sanoo.