LEHTIKUVA
Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman pitää suomalaisen maaseudun pärjäämistä maamme elinehtona. Tärkeää on, miten ja missä ruoka tuotetaan, mistä teollisuus saa raaka-aineita ja millaiset palvelut ja tiestö maaseudulla on. Koko Suomi on pidettävä mukana, Strandman vaatii.
Kotimainen ruoantuotanto on tässä maailmantilanteessa huoltovarmuuden ja varautumisen ydinasia. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mielestä yhteisenä tahtotilanamme tulee olla puhtaan lähiruoan ja maatalousyrittäjien elinvoimaisuuden tukeminen.
– Maatalousyrittäjiä on noin prosentti suomalaisista. Maaseudun asioissa on uskottava yksityiseen yrittäjyyteen ja paikallisiin toimijoihin. Alkutuottajan aseman ja koko elintarvikeketjun tasapainon on kehityttävä nykyistä oikeudenmukaisempaan suuntaan. Keskeisimmät toimet ovat elintarvikemarkkina-, kilpailu- ja hankintalain tarkastelu ja muuttaminen.
– Suomalaisen puhtaan ruoan potentiaali tulee hyödyntää uudella kasvuohjelmalla, jolla lisätään ruokavientiä. Riittävällä tutkimus- ja kehitysrahoituksella tulee vauhdittaa elintarvikealalle syntyviä innovaatioita ja investointeja, jotka kasvattavat alan arvonlisää, jatkojalostusta ja työllisyyttä.
Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan tulee keskittyä ruokaturvan parantamiseen. Tukijärjestelmää on kehitettävä ja yksinkertaistettava siten, että maataloustuet kohdistuvat nykyistä paremmin varsinaiseen ruoantuotantoon.
Pienyrittäjyyden esteitä tulee purkaa maaseutualojen liiketoimintamahdollisuuksien kehittämiseksi. Tila- ja pienteurastamojen toimintaedellytyksien parantaminen ja tilamyynnin sekä sukupolvenvaihdosten helpottaminen ovat keskeisiä toimenpiteitä, jotta maatalous Suomessa voi jatkua. Päällekkäistä valvontaa ja byrokratiaa pitää vähentää maatiloilla ja elintarviketeollisuudessa.
Makujen Suomi tulee nostaa matkailuvaltiksi. Eri puolilla Suomea saadaan maistella erilaisia perinneruokia ja tutustua suomalaiseen ruokakulttuuriin. Etelä-Savo on valittu vuonna 2024 Euroopan luomumaakunnaksikin.
– Meistä jokainen voi tehdä valintoja suosiaksemme lähellä tuotettua ruokaa, jonka alkuperä, tuottaja ja valmistaja tiedetään. Se on Suomi. Valitessamme paikallisen tuottajan tuemme yrittäjyyttä, työllisyyttä ja ruokakulttuuria. Pienyrittäjien tuotteet ovat turvallisia, omaleimaisia ja korkealaatuisia, Strandman sanoo.
PS ARKISTO
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Kyläyhdistyksillä ja aluejohtokunnilla on tärkeä rooli kylien asukkaiden turvallisuudentunteen luomisessa ja varautumisessa. Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman peräänkuuluttaa naapuriavun merkitystä turvallisuuden ja yhteisöllisyyden luomisessa.
Mikään perinne, asenne tai toimintatapa ei varmasti yksinään ole suomalaisen kulttuurin ydin. Suomalaisuus on ainutlaatuinen yhdistelmä kieltä, tapoja, arvoja, symboleita ja muita asioita. Mutta tämä suomalainen elämäntapa on taannut kehityksen täällä pohjolassa, kirjoittaa valtiovarainministeri ja puolueen puheenjohtaja Riikka Purra tuoreessa Maaseudun Tulevaisuuden kolumnissaan.
Viikon suosituimmat
Sosiaalisessa mediassa kuuluisaksi tullut ylikomisario Jari Taponen on eronnut poliisin palveluksesta. Hän on perustanut oman konsulttiyrityksen, joka tarjoaa palveluksiaan muun muassa kaupungeille ja medialle. Erosta ilmoittaessaan Taponen syytti Helsingin poliisin johtoa politisoitumisesta ja poliisien vaientamisesta. Myös Taposta itseään on syytetty poliisityön politisoimisesta ja toisinajattelijoiden vainoamisesta. Tässä jutussa on yhteenveto ylikomisario Taposen värikkäästä urasta poliisina.
Tiedotusvälineissä on uutisoitu tänään, että Venäjän joukot olisivat yllättäneet ukrainalaiset kaasuputken kautta Kurskin alueella viime viikonloppuna. Venäläisjoukkojen arvellaan ryömineen kaasuputken läpi kaksi päivää ja odottaneen sen sisällä vielä neljä päivää ennen nousemistaan esiin.
Demarimeppi, entinen SDP:n kansanedustaja Eero Heinäluoma on saanut Iltalehdessä osakseen kovaa kritiikkiä 16 vuotta sitten vuonna 2009 eduskunnan täysistunnossa pitämästään puheenvuorosta Nord Stream -keskustelussa samaan aikaan eduskunnassa toimineilta silloisilta kansanedustajilta. Kaasuputkea lobanneen Heinäluoman sarkastiset heitot ”suikkahattuisista, punatähtisistä ja harmaapukuisista” miehistä tämän päivän kontekstissa tuskin hymyilyttävät enää demareitakaan.
Eräs Ruotsin taloushistorian suurimmista epäonnistumisista varmistui keskiviikkona, kun akkuvalmistaja Northvolt jätti konkurssihakemuksen Tukholman käräjäoikeudelle. Tuhannet menettävät työnsä ja vihreä siirtymä kokee pahan kolauksen. Konkurssin maksajiksi joutuvat käytännössä kaikki ruotsalaiset, sillä hankkeeseen sijoitetut eläke- ja verorahat katoavat kankkulan kaivoon.
Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelman uudessa jaksossa pohditaan työperäisen maahanmuuton taloudellisia ja turvallisuuspoliittisia vaikutuksia Suomelle. Sisäministeri Mari Rantanen näkee, että yleisesti ilmapiiri ja suhtautuminen maahanmuuttoon on muuttunut erilaiseksi jo koko Euroopassa. - Suhtautuminen maahanmuuttoon on tullut järkiperäisemmäksi, eli nyt osataan jo katsoa paremmin myös massamaahanmuuton haitallisia vaikutuksia eri maille.
Perussuomalainen sisäministeri Mari Rantanen sai tänään eduskunnan luottamuksen äänin 94–53. Vihreät esitti viime viikolla Rantaselle epäluottamusta vasemmistoliiton kannattamana. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen on tyytyväinen, että Rantanen sai eduskunnan luottamuksen. Hän muistuttaa, että kristittyjä vainotaan tälläkin hetkellä useassa maassa samalla, kun media vaikenee asiasta.
Historioitsija ja dosentti Ari Helo antaa tanakkaa kritiikkiä lukion historian oppikirjalle Opus 6 HI6, jonka sisällössä Helo osoittaa olevan selkeitä historiallisen ajattelun puutteita. Kirjassa esimerkiksi länsimainen monikulttuurisuuskäsitys jää tunnistamatta ja historiaa kirjoitetaan eurosokeasti, eli eurooppalaisten näkökulmaa suljetaan pois.
Puolan pääministeri Donald Tusk on ilmoittanut Puolan parlamentissa, että hän haluaa maan irtautuvan jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta. Tusk on pyytänyt Puolan puolustusministeriötä aloittamaan valmistelut sopimuksesta irtautumiseksi.
Jyväskylän yliopistosta kantautuu huolestuttavia uutisia. Hiljattain Ylen julkaiseman uutisen perusteella yliopistossa ollaan valmistelemassa tiettyihin koulutusohjelmiin omaa hakuväylää Suomea toisena kielenä opiskeleville. Perussuomalaisten opiskelijajärjestö pitää kannanotossaan suunniteltua positiivista syrjintää korkeakoulujen yhteishaussa älyvapaana toimintana.
Suomen yliopistoja riivaa sekin epäkohta, että eritaustaiset väestönosat eivät ole samalla tavalla edustettuina korkeakouluissa. Jyväskylän yliopisto on keksinyt epäkohtaan mainion ratkaisun: tehdään suomea toisena kielenä koulussa lukeneille oma väylä yliopistoon. Näin pystytään vastaamaan “muuttuviin osaamisvaatimuksiin ja muutoksiin väestörakenteessa".
