Nykyinen hallitus listasi alun perin 250 miljoonan euron säästöt julkishallintoon, jota myöhemmin vuonna 2024 kehysriihessä nostettiin 400 miljoonaan euroon. Puolustus, oikeudenhoito ja sisäinen turvallisuus olivat suurelta osin suojassa säästöiltä.
– Suomen on kyettävä keventämään sääntelyä ja byrokratiaa yritysten ja investointien saamiseksi maahamme. Nykyhallitus on panostanut mm. tuote-, kehitys- ja innovaatiorahoitukseen, tohtorikoulutukseen ja Fingridin kantaverkkoon kirittääkseen investointeja maahamme, sanoo Jaana Strandman.
Lisää toimia tarvitaan vielä
Hallituksen toimet ovat oikeansuuntaisia, mutta lisää on tehtävä. Hallitus on tehnyt yhdeksän miljardin edestä sopeutustoimia, mutta Suomi joutuu silti ottamaan velkaa 12 miljardin edestä joka vuosi. Velaksi elämisen on päätyttävä. Julkishallinon organisaatioiden määrää ja tehtäviä tulee kaventaa entisestään, ja valtion tulee keskittyä ydintehtäviinsä.
– Valtion aluehallinnon uudistuksen tavoitteena on hallitusohjelman mukaisesti vahvistaa lupa- ja valvontakäytäntöjä alueesta riippumatta ja sujuvoittaa lupaprosesseja. Tämä aluehallinnon uusi toimintamalli aloittaa vuoden 2026 alusta. Luvituksen sujuvuudesta halutaan Suomen kilpailuetu.
– Kunnat ja kaupungit tulee nähdä elinvoiman vetureina, ja niiden erilaisuus on suomalaisen yhteiskunnan voimavara. Luova ja ketterä paikallishallinto yrittäjämäisellä asenteella on maamme etu ja pitää koko Suomen asuttuna. Tämä varmistaa huoltovarmuuden ja turvallisuuden.
– Hyvinvointialueet ovat osaltaan jo sopeuttaneet säästötoimien vuoksi hallintoaan, mutta edelleen tulee tarkastella keskijohdon roolia. Tekeviä käsiä tarvitaan perustehtäviin, joiden kirkastaminen tulisi nyt tehdä jokaisessa organisaatiossa. Ydintehtäviin keskittyminen karsii rönsyt, ja hallinto sekä toimintakulttuuri ja toiminnat sekä prosessit selkiytyvät. Tästä hyötyy suomalainen veronmaksaja, Strandman uskoo.