Itsestään ajava kuorma-auto on jo liikenteessä – kyseessä myös maantieliikenteen 125 000 suomalaista työpaikkaa
Itsestään ajavat henkilöautot ovat pyörineet suuren maailman teillä jo jonkin aikaa. Nyt on ilman kuskia köröttävä kuorma-autokin suorittanut neitsytmatkansa yleisellä tiellä. Kyseessä on tieteen ja tekniikan voittokulku, jota kuitenkin sumentaa alan työpaikkojen nuiva kohtalo. Kyse on ylipäätään siitä, että niukasti koulutusta vaativat ammatit ovat katoamassa. Aivan uusia työpaikkojakin toki syntyy mutta niihin ei ole kylmiltään asiaa.
Aikanaan ensimmäisten henkilöautojen tullessa liikenteeseen niiden edessä kulki virkamies varoituslippua heilutellen. Nyt ollaan hiukan samassa tilanteessa: Maailman ensimmäistä yleisellä tiellä itsenäisesti liikkunutta kuorma-autoa vahdittiin SVT:n mukaan kauko-ohjain kourassa toisesta kaupungista ja kyydissä oli mukana henkilö, joka olisi voinut pysäyttää auton ongelmatilanteessa.
Markkinatalous pitää tänään huolen siitä, että innovaatiot saadaan nopeasti käyttöön ja tuottamaan rahaa omistajilleen sekä hyötyjä uusia keksintöjä käyttäville kuluttajille. Niinpä viranomaiset katsovat liikennettäkin kokonaisuutena. Kyseessä on liikenne palveluna eli MaaS. Tästä on esimerkkinä vaikkapa maamme kyseenalaista mainetta saanut taksiuudistus.
Palkka ei riitä elämiseen
Suomeen halutaan tuoda työvoimaa ulkomailta ammatteihin, joihin on vaikeata löytää kantasuomalaista työntekijää. Kyse ei välttämättä ole meikäläisten velttoudesta vaan siitä, että kansan kollektiivinen viisaus näkee sen, mitä tuleman pitää. Suomessa on jo nyt 170 000 työssäkäyvää, jotka saavat sosiaalitukia. Työssäkäyviä köyhiä on puoli miljoonaa.
Taksinkuljettajan mahdollisuudet ansaita riittävä toimeentulo vaikkapa tämän päivän Helsingissä ovat heikot ja vaatii työntekijältä vähintään 60 viikkotunnin ratin pyörittelyä. Näin on, jos renkikuski mielii maksaa itsensä ja myös perheensä olemisen sekä asumisen.
Sanomalehtiä jakamalla leivän ääreen pääseminen on vähintäänkin yhtä vaikeaa kuin taksinkuljettajan ammatissa. Siksi yllä mainitut ammatit ovat ainakin pääkaupunkiseudulla yhä enenevässä määrin ulkomaalaisen työvoiman varassa. Ja kun palkka ei riitä elämiseen, kompensaation hoitaa yhteiskunta eli asumis- ja sosiaalituet maksetaan veronmaksajien piikistä.
Kestävyysvajeesta tukipommiin
Suomessa on 125 000 maantieliikenteeseen sidoksissa olevaa työpaikkaa, jotka ovat automaation myötä uhattuna. Mihin enää tarvitaan kuljettajaa, jos auto lastaa, purkaa ja ajaa itsekseen? Kun ajoneuvot liikkuvat sähköllä, myös ajoneuvojen huollon tarve vähenee, eikä tukitoimintoihinkaan tarvitaan väkeä entiseen mittaan.
Ulkomaalaistaustaisen väestön osuus Suomessa oli Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2017 vajaat 400 000 henkilöä eli 7 prosenttia koko väestöstä. Perinteisessä mediassa esitettyjen laskelmien mukaan lähes joka neljännen Suomessa asuvan pitäisi olla ulkomailla syntynyt vuonna 2050. Nämä 1,4 miljonaa henkilöä paikkaisivat sitten eläkejärjestelmän kestävyysvajeen. Edellyttäen tietysti sitä, että he olisivat koulutettuja ja töissä, joita automaatio ei uhkaa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Mitä ihmettä? Britanniassa poliisi ilmestyi palkitun toimittajan ovelle, ilmoitti tutkivansa “ei-rikollista viharikostapausta”, muttei suostunut kertomaan, mistä oli kyse
Johtavat brittiläiset poliitikot ovat esittäneet voimakasta kritiikkiä poliisille, joka tutkii Telegraph-lehden toimittajan sosiaalisen median julkaisua. Essexin poliisi ilmestyi viime sunnuntaina palkitun toimittaja Allison Pearsonin ovelle ja kertoi tutkivansa tämän vuoden takaista sosiaalisen median päivitystä ”ei-rikollisena viharikostapauksena”. Poliisi kieltäytyi kertomasta tarkemmin edes tutkinnan alaiselle Pearsonille, mitä sisältöä tutkinta koskee. Tapaus on herättänyt kansainvälistä huomiota, ja sitä on verrattu orwellilaiseen fiktioon.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Uusimmat
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Miko Bergbom: Päätös Somalian maaohjelman keskeyttämisestä on oikea
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää