Itävallan ulkoministeri Sebastian Kurz kertoo talouslehti Financial Timesille, että Euroopan tulee huolehtia tarkemmin ulkorajoistaan. Kurzin mukaan toinen vaihtoehto on Euroopan maiden keskinäiset rajatarkastukset. Hänen mukaansa Eurooppa pelaa tällä hetkellä ihmissalakuljettajien pussiin.
Kurzin mukaan Euroopan tulisi myöntää rehellisesti, että maahanmuutto Eurooppaan on tällä hetkellä liian suurta. Hänen mielestään monet Euroopan maat ovat jo nyt ylikuormittuneet lukuisten turvapaikanhakijoiden vuoksi. Kurzin mukaan välit Saksaan ovat kunnossa, vaikka Saksa onkin kritisoinut Itävallan tapaa tuoda turvapaikanhakijoita maiden väliselle rajalle.
– Yhteistyön puute ei ole ongelma. Ongelma on liian suuret määrät turvapaikanhakijoita, Kurz kertoo.
Itävaltakin taakan alla
Itävaltalaisten huolet ovat pakottaneet hallituksen toimimaan. Itävalta kiristi perheenyhdistämisohjelmansa sääntöjä tällä viikolla.
Itävalta ei ole pelkästään kauttakulkumaa, vaikka suurin osa maahan päivittäisistä tuhansista maahantulijoista jatkaakin matkaansa Saksaan. Itävalta on kertonut, että se saa päivittäin 500 turvapaikkahakemusta vuorokaudessa. Koko vuoden aikana Itävalta arvioi saavansa yhteensä 80 000 hakemusta. Määrä on nelinkertaistunut.
Turvapaikanhakijoiden valtava määrä on herättänyt huolta Itävallan hallituksessa, sillä kannatus on valumassa maahanmuuttovastaiselle äärioikeistolle.
Turkista voi tulla ansa
Kurz kritisoi erityisesti Saksan politiikkaa toivottaa kaikki Syyriasta tulleet turvapaikanhakijat tervetulleiksi. EU pyrkii samalla päästä sopuun Turkin kanssa siitä, että Turkki estäisi aktiivisemmin siirtolaisten pääsyä Kreikkaan. Kurzin mukaan tämä on “tekopyhää” politiikkaa.
– Minusta meidän tulisi olla rehellisempiä turvapaikanhakijoille ja kertoa, että juuri nyt Eurooppa on vastaanottokykynsä rajoilla, koska siirtolaisvirta on liian suuri. Me emme halua syyrialaisten myyvän kotiaan ja maksamaan ihmissalakuljettajille rahaa siinä uskossa, että he ovat tervetulleita Eurooppaan – ja jäävät sitten Turkin puolelle jumiin, Kurz toteaa.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.
Elon Muskin omistaman yrityksen valmistamat sähköautot ovat joutuneet vasemmistolaisten vihan kohteeksi. Tesloja on naarmutettu, sotkettu maalilla ja tuhottu polttopulloilla. Erityisesti transseksuaalit tuntuvat vihaavan Elon Muskia. Tuleeko Tesla-mellakoista uusi Black Lives Matter -ilmiö?
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin julkaisema tuore selvitys viimeistään osoittaa kaikille, että sotealan ongelmia ei ole mahdollista korjata siten, että alalle aktiivisesti haalitaan henkilökuntaa maailman toiselta puolelta. Vielä eduskuntavaalien 2023 alla monet eturivin poliitikot kuitenkin pyrkivät kiistämään kielitaidottomien hoitajien työyhteisölle aiheuttamat ongelmat ja työyhteisölle kasaantuvan lisäkuorman.
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa yllättäviä tuloksia kansalaisten suhtautumisesta Yleisradion uutistuotantoon. Jopa 40 prosenttia vastaajista pitää Yle Uutisia vasemmalle kallistuvana. Vastaajista 19 prosenttia arvioi Ylen näkökulman olevan selvästi vasemmistolainen. Tutkimuksessa vain SDP:n puoluemedia Demokraatti ja vasemmistoliiton Kansan Uutiset arvioitiin vielä Yle Uutisiakin vasemmistolaisemmiksi.
