Itävalta ei halua Turkkia EU:hun – ehdottaa naapuruussuhdetta
Itävallan hallitusneuvottelut ovat loppusuoralla, kertoo itävaltalaislehti Die Presse. Lopullista sopimusta lokakuiset parlamenttivaalit voittaneen Itävallan kansanpuolueen (ÖVP) ja toiseksi tulleen vapauspuolueen (FPÖ) kesken odotetaan ensi viikonloppuna.
Hallitusneuvottelujen ainoa vielä avoimena oleva kohta koskee suoraa demokratiaa. Puolueilla on vääntöä siitä, kuinka monen kansalaisen allekirjoitus tarvittaisiin sitovan kansanäänestyksen järjestämiseksi. Lisäksi tietyt kysymykset, kuten EU-ero ja perustuslakimuutokset halutaan ÖVP:n taholta jättää sitovien kansanäänestysten ulkopuolelle.
Kurz ottaa ohjat EU-politiikassa
Uudeksi ulkoministeriksi nousee sitoutumaton Lähi-idän asiantuntija Karin Kneissl. Ulkoministerin salkku kuuluu vapauspuolueen mandaatille, mutta EU-myönteinen tuleva pääministeri Sebastian Kurz aikoo ottaa keskeiset EU-kysymykset suoraan omaan päätäntävaltaansa.
Ulkoministeriön valtaa EU-asioissa siis vähennetään, jotta EU-kriittinen vapauspuolue ei pystyisi ohjaamaan Itävaltaa törmäyskurssille Brysselin kanssa.
Kurz ja vapauspuolueen puheenjohtaja Heinz-Christian Strache ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että Itävallan EU-suhteissa on tarvetta muutokselle esimerkiksi EU:n suunnalta tulevan byrokratian vähentämisen muodossa.
Ainakaan suhteessa Turkkiin uusi hallitus ei aio myötäillä Brysselin politiikkaa.
Ei Turkkia Eurooppaan – jäsenyysneuvottelut lopetettava
Todellinen jymyuutinen on, että pääministeri Kurz ja vapauspuolueen Strache ovat yhtä mieltä myös siitä, että Itävallan uuden hallituksen tavoitteena tulee olemaan EU:n ja Turkin välisten jäsenyysneuvottelujen lopettaminen.
EU-jäsenyyden tilalle Itävalta aikoo ehdottaa Turkille erityistä naapuruussuhdetta (“Nachbarskonzept”). Hallituskumppanit aikovat etsiä tähän ehdotukseensa liittolaisia muualta Euroopasta.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Viikon suosituimmat
Keskustan riveistä perussuomalaisiin siirtynyt Pekka Aittakumpu: ”Perussuomalaiset on Suomen rohkein puolue”
Keskustan eduskuntaryhmästä perussuomalaisiin siirtynyt kansanedustaja Pekka Aittakumpu haluaa elää Suomessa, jossa nuorilla riittää uskoa tulevaisuuteen ja rohkeutta perustaa perheitä ja synnyttää lapsia. Aittakummun mielestä perussuomalaiset toimii ainoana uskottavana vastavoimana perhearvoja murentaville vasemmalta tuleville ideologioille, mitä muut puolueet eivät halua tai pysty tekemään.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Visegradin uutisdokumentti järjestäytyneestä poliittisesta islamista: Poliittinen islam ei kuulu uskonnonvapauden piiriin
Uutisdokumentissa haastatellaan eri maiden europarlamentaarikoita tavoista, joilla poliittisen islamin aiheuttamiin uhkiin voidaan puuttua. Dokumentissa tuodaan esiin myös qatarilainen raha, jolla rahoitetaan suurmoskeijoita ja poliittista islamia edistäviä hankkeita. Rahaa koordinoidaan Qatar Charity -järjestön välityksellä. Suunvuoron saa myös perussuomalaisten europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen. Hän nostaa esiin radikalisoivat saarnat moskeijoissa.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
Donald Trumpin vierailu Joe Roganin ohjelmassa keräsi ennätysyleisön
Kolmen tunnin keskustelu Joe Roganin kanssa onnistui näyttämään inhimillisen puolen Donald Trumpista. Jutellessaan UFC-selostajana tunnetun Roganin kanssa vapaaottelusta Trump ei vaikuttanut poliitikolta vaan kamppailu-urheilufanilta. Keskustelussa käytiin läpi myös poliittisia aiheita, kuten maailmankauppa, energiatalous, sodat ja vaalivilppi.
Ruotsissa vietettiin hiljainen hetki Hamasin terroristi Yahya Sinwarin muistolle – tuhannet huusivat suosionosoituksia Malmössä
Ruotsissa järjestettiin viikko sitten mielenosoituksia, joissa kunnioitettiin Hamasin terroristi Yahya Sinwarin muistoa.
Eurooppaan vyöryi 10 vuodessa 4,5 miljoonaa Syyrian pakolaista – nyt kielteisen turvapaikkapäätökseen saaneet halutaan palauttaa turvalliseen kotimaahansa
Pelkästään Syyriasta on tullut 4,5 miljoonaa ihmistä Eurooppaan hakemaan turvaa ja parempaa elämää vuoden 2015 jälkeen. Suhtautuminen turvapaikanhakijoihin ja luvattomaan siirtolaisuuteen on kuitenkin muuttunut radikaalisti EU:n alueella vajaassa vuosikymmenssä. Nyt ainakin vaille turvapaikkaa jääneet halutaan palauttaa takaisin kotimaihinsa.