FILIPPO MONTEFORTE AFP/LEHTIKUVA
Italian vaalien epäselvällä tuloksella on negatiivisia vaikutuksia sekä Italian että muiden heikompien euromaiden luottokelpoisuusnäkymiin ja se nostaa riskiä euroalueen velkakriisin leimahtamisesta uudelleen liekkeihin, Moody’s Investors Service arvioi keskiviikkona.
Luottoluokituslaitos totesi kommentissaan merkittävänä riskinä sen, että talouden rakenteelliset uudistukset euroalueen kolmanneksi suurimmassa taloudessa huomattavasti hidastuvat tai pysähtyvät kokonaan. Se totesi myös, että euroskeptikkojen suuri osuus Italiassa vähentää todennäköisyyttä, että tilanne voitaisiin ratkaista uusilla vaaleilla.
Italian systeeminen merkitys euroalueeseen merkitsee luottoluokittajan mukaan sitä, että tämän viikon vaalit vaikuttavat euroalueella selvästi Italiaa laajemmalle ja välillisesti negatiivisesti muiden heikompien euromaiden luottokelpoisuusnäkymiin. Sijoittajien luottamuksen menetyksen Italian valtion joukkolainoihin uskotaan ajavan myös heikompien euromaiden kuten Portugalin ja Espanjan joukkolainojen korkotasoa ylös, mikä mahdollisesti puolestaan sytyttää velkakriisin uudelleen.
Korkean velan määrän ja alhaisen talouskasvun yhdistelmä jättää luokittajan mukaan heikoimmat euromaat markkinoiden sentimentin varaan, tunnelma markkinoilla voi kokemuksen mukaan kääntyä nopeastikin. Ratingyrityksen mukaan Italian velka joka on hieman alle 130% bruttokansantuotteesta ja huomattavat velanhoitomenot jotka ovat yli 11% Italian valtion tuloista johtavat siihen, että Italia on edelleen haavoittuvainen valtion velan nouseviin korkokustannuksiin joka aiheutuu valtion lainojen tuoton heilahteluista epävarmuuden kasvaessa.
Kuvassa Italian vaaleissa raskaan tappion kärsinyt edellinen pääministeri Mario Monti
PS VERKKOTOIMITUS
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä alakoululaiselle, jonka yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi joutuneen syrjityksi uskonnon tai vakaumuksen perusteella tämän kuultua hengellistä musiikkia koulussa lokakuussa järjestetyssä uskonnollisessa konsertissa.
