Italian parlamenttivaaleista saattaa tulla kansallismielisten voimien näytös
Italiassa järjestään viikon kuluttua parlamenttivaalit, joiden alunperin pelättiin aiheuttavan Euroopassa suurta taloudellista epävakautta ja syöksevän EU:n jälleen kerran tuhon partaalle. Maailmantalouden positiivisen vireen myötä pelot valuuttakriisistä ovat hiljentyneet. Nyt odotetaan jännityksellä maahanmuttovastaisten ja kansallismielisten voimien näytöstä ja nainen saattaa näyttää kaapin paikan myös Italiassa.
Jos Italian vaaleista haluaa heti alkuun sanoa jotakin positiivista, niin se on ainakin varmaa, että ulkopuolinen vaikuttaminen ja hämmennyksen aiheuttaminen on vaikeaa. Sitä on nimittäin ihan riittävästi omasta takaa.
Galluppien keulilla komeilee säännöllisesti koomikko Beppe Grillon perustama, vaikeasti määriteltävä Viiden tähden liike. Vihertävän puolueen johtaminen on kaikkea muuta kuin puunhalaamista ja pelleilyä. Liikkeen digitaalisen infrastruktuurin on suunnitellut Gianroberto Casaleggio, joka oli yhdessä Grillon kanssa perustamassa puoluetta. Puolueen toiminta tapahtuu reaaliaikaisesti verkossa ja sitä johdetaan tilannekuvajärjestelmällä. Naisten asema puolueessa on vahva, siitä on todisteena muun muassa Rooman pormestari Virginia Raqqi.
Hieman Laura Huhtasaarta muistuttavan Georgia Melonin tunnuslause on kuinka ollakaan “Italia ensin”. Riippuen siitä millaisia kiemuroita vaalien jälkeisissä hallitusneuvotteluissa nähdään, Meloni saattaa jopa nousta Italian pääministeriksi. Meloni edustaa Italian veljet -puoluetta, joka suhtautuu kriittisesti maahanmuuttoon ja Eurooopan Unioniin.
Silvio Berlusconi ei ole tekemiensä kuprujen takia ehdolla vaaleissa, mutta hänen Forza Italia -puolueensa on jälleen vedossa ja pitää koossa keskusta-oikeistopopulistista liittoumaa. Siihen kuuluu Melonin puolueen lisäksi Matteo Salvinin Pohjoisen liitto. Ainoa jonkin verran varma asia Italian vaalien jälkeisestä elämästä puhuttaessa on se, että maahan muodostetaan useamman puolueen koalitiohallitus. Tai sitten tuloksena on umpikuja ja uudet parlamenttivaalit.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Viikon suosituimmat
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Pakolaispolitiikka kiristyy: Turvapaikkaa ei jatkossa myönnetä tai se lakkautetaan, jos henkilön katsotaan olevan vaaraksi yhteiskunnalle
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.