
Italian pääministeri Conte: Ilman yhteisiä koronavelkakirjoja Eurooppa menettää syyn olemassaoloonsa
Euroopan vanha kiista nostaa jälleen päätään. Yhdeksän euromaata tavoittelee yhteisiä velkakirjoja koronaviruksen vastaiseen taisteluun. Neljä maata taas vastustaa tiukasti yhteisvelkaa. Suomi on yksi näistä yhteisvelan torppaavista maista. Eteläiset maat väläyttelevät jopa EU:n hajoamista ilman yhteisvelkaa.
– Jos Eurooppa ei todista pystyvänsä vastaamaan tähän historialliseen haasteeseen, koko eurooppalainen rakennelma menettää kansalaistensa silmissä syyn olemassaoloonsa, Italian pääministeri Giuseppe Conte sanoi.
Yhteisvelkaa vai ei?
Italian yleisradioyhtiö RAI uutisoi, että jokaisen jäsenmaan velka jäisi kunkin jäsenmaan hoidettavaksi. Yhteinen velka on kuitenkin välttämätöntä.
Euroalueen valtiovarainministereistä koostu euroryhmä ei torstaina päässyt yhteisymmärrykseen siitä, miten talouden pysähdys korjataan. Portugali, joka on yksi yhteisen velan kannalla olevista euromaista, lyttäsi harvinaisen suorasukaisesti Hollannin vastustuksen yhteiseen velkaan.
Portugalin pääministeri António Costa pysyi läksytyksensä takana.
– Joko EU tekee sen mitä vaaditaan tai se lakkaa olemasta, Costa painotti.
Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel joutui taiteilemaan saadakseen yhteisen julkilausuman kasaan. Politico kertoo, että julkilausumassa euroryhmältä odotetaan ehdotuksia talouskriisiin. Yksikkömuoto piti muuttaa monikkoon, jotta Italia voisi kuvitella yhteisten koronabondien olevan edelleen mahdollisuus.
Ratkaisua haetaan
Koronapandemian vuoksi joutokäynnille laitetun talouden tulee saada tukea. Toistaiseksi Euroopan komissio on kertonut, ettei jäsenmaiden tarvitse huolehtia talouskurisäännöistä. Tämä tarkoittaa, että jäsenmaat voivat velkarahalla korjata talouspysähdyksen aiheuttamia haittoja niin paljon kuin haluavat.
Euroopan keskuspankki EKP on puolestaan kertonut, että se aikoo kasvattaa arvopaperien osto-ohjelmaansa. Yhteensä ostoihin käytetään tänä vuonna noin biljoona eli tuhat miljardia euroa. EKP:sta kerrotaan, etteivät yhteiset koronavelkakirjat ole välttämättä se tehokkain tapa korjata talouden alamäkeä.
Syntyneeseen talouskriisiin voidaan käyttää myös eurokriisin vuosina käynnistettyä Euroopan vakausmekanismi EVM:ää. Sen koko on tosin varsin pieni verrattuna talouden tarpeisiin. Lisäksi EVM:n hätärahoitusta saatetaan tarvita myöhemmin.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Fed laski odottamatta korkotasoaan – EKP puun ja kuoren välissä

Taloustieteen dosentti Tuomas Malinen Neuvottelija-kanavalla: Kaikki ainekset suureen lamaan – ”EKP:tä ei ole viiden vuoden päästä”

Suuret EU-maat sulkeutuvat koronaviruksen vuoksi

EKP heittämässä osto-ohjelmansa rajoitteet roskakoriin – peli auki laittomaan jäsenmaiden suoraan rahoitukseen?

EKP jyrähti: osingonmaksut ja osakkeiden takaisinostot jäihin

FT: Italia menettämässä hermonsa unioniin – tyytymättömyys kasvanut koronakriisin myötä
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää