

LEHTIKUVA
Italian hallitukselta kirjavat viestit maan budjetista – budjettivaliokunnan puheenjohtaja säikytti markkinoita väläyttämällä omaa valuuttaa
Italian viime viikolla tehtailtu ensi vuoden budjettiesitys tekisi paluun kohti reippaita alijäämiä. Brysselissä toistettiin mantraa, että budjetin tulisi olla kurinalaisempi. Markkinoilla Italian joukkovelkakirjojen ja maan osakkeiden hinnoittelu on muodostunut vaikeaksi. Italian hallitus viestittää kosolti ristiriitaisia signaaleja.
Maan varapääministeri Luigi Di Maio juhli budjettiesitystä, missä Italian budjettialijäämä kiipeäisi 2,4 prosenttiin. Aiempi hallitus oli lupautunut kutistamaan budjettivajeen 0,8 prosenttiin.
Markkinoilla kurssit kohti etelää
Markkinoilla tieto otettiin hermostuneesti vastaan. Osakkeista eritoten pankkiosakkeet laskivat ja Italian joukkovelkakirjojen korot kääntyivät rajuun nousuun jälkimarkkinoilla. Korkojen nousu merkitsee velkakirjojen hinnan laskemista.
EU-maiden valtiovarainministerit muistuttivat Italiaa budjettisäännöistä vuolaasti.
Brysselissä varottiin tyrmäämästä Italian budjettiesitystä liian kovaa. Euroopan komissio tietää, että raju yhteenotto lisäisi vain kitkaa Italian EU-kriittisen hallituksen kanssa.
Sen lisäksi EU-vastaisempi Liitto on porhaltanut kärkeen mielipidemittauksissa, joten provokaationa koettu ohjastaminen voisi tietää uusia vaaleja – ja suurempaa päänsärkyä komissiossa.
Maan budjettivaliokunnan puheenjohtaja, Liiton kansanedustaja Claudio Borghi säikäytti markkinat toteamalla, että monet Italian talousongelmat korjautuisivat omalla valuutalla. Borghi myöhemmin lisäsi, ettei hallitus ole kuitenkaan aikeissa erota sen enempää EU:sta kuin yhteisvaluutastakaan. Hän muistutti, että hän on ollut eurosta samaa mieltä jo vuosia, eikä sen pitänyt tulla enää yllätyksenä.
Käänne budjettikurissa
Di Maio totesi alkuviikosta, ettei hallitus aio antaa millimetriäkään budjettiesityksestään periksi markkinareaktioista huolimatta. Myös toinen varapääministeri Matteo Salvini on esiintynyt uhmakkaasti. Valtiovarainministeri Giovanni Tria on pyrkinyt sen sijaan esiintymään sovittelevasti. Hänen mukaansa budjetti tähtää ripeämpään kasvuun, ja sitä kautta parempaan velanhoitokykyyn.
Keskiviikkona hallitus kertoi, että ensi vuoden budjettialijäämä ei ole tarkoitettu pysyväksi koko vaalikaudella. Maan hallitus kertoi kutistavansa alijäämää asteittain tulevina vuosina. Tämä rauhoitti markkinat.
Voi olla, että tulevien vuosien budjettihahmotelmat ovat vain syötti, johon riidanhaluton EU tarttuisi jäsenmaidensa ohella ja katsoisi Italian ensi vuoden budjettirepeämää läpi sormiensa. Voi myös olla, että Italian hallitus haluaa aidosti palauttaa budjettikuria, ja että talouskasvuun yltäminen parantaisi velanhoitokykyä.
Markkinoiden rajuista liikkeistä ylös ja alas kertoo varmuudella vain sen, että Italian politiikkaa seurataan tarkoin finanssimaailman keskuksissa.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.

Ministeri Ranne: Asfaltti tuoksuu taas tänä kesänä – ”Tiehankkeet työllistävät nimenomaan suomalaisia”
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Kansainvälinen kehitysrahoitus kääntyi selvään laskuun vuonna 2024 niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Tuoreen laskelman mukaan Suomen antama kehitysapu pieneni 12,9 prosenttia vuodesta 2023 vuoteen 2024 - siis yhdessä vuodessa.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää