LEHTIKUVA / AFP PHOTO / ARIS MESSINIS
Italia on huolissaan sijoittajavastuusta
Italian valtiovarainministeri Fabrizio Saccomanni kertoo FT:lle olevansa huolissaan pankkien pelastustalkoiden sijoittajavastuusta. Sijoittajavastuu ruokkii hänen mukaansa pääomapakoa, ja siten murentaa entisestään erityisesti kriisimaiden pankkien tilaa. Lisäksi hänen murhelistallaan ovat liian korkea euron arvo ja pk-yritysten rahoitusongelmat.
Pohjoisten euromaiden penseys maksattaa kalliit pankkituet veronmaksajien pussista on tietysti hyvin ymmärrettävää. Esimerkiksi Suomen valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) on moneen otteeseen pitänyt sijoittajavastuuta esillä. Vastaavasti sijoittajat itse eivät haluaisi kohdata tällaista sijoittajavastuuta. Kesällä 2012 eurokriisin puhjettua aivan uusin ennätyksiin kansainväliset suuryritykset tyhjensivät joka arkipäivä kriisimaissa tehtyjen tuottojen tilit, ja siirsivät rahat turvallisemmiksi katsomiinsa maihin.
Yritysten pelko ei ollut liioiteltua vainoharhaisuutta. Keväällä 2013 Kyproksen pelastuspaketissa ensimmäisen idean mukaan jopa kansalaisten talletussuoja oli uhattuna. Lopulta päädyttiin ratkaisuun, jossa yli 100 000 euron talletuksista konfiskoitiin noin puolet. Lisäksi debentuurivelkojat jätettiin puille paljaille omistajien lisäksi.
Sijoittajavastuuseen on puuttunut myös EKP:n pääjohtaja Mario Draghi. Hänen kirjeessään kehotetaan välttämään sijoittajavastuun runnomista lävitse maksukykyisten pankkien osalta. Toisaalta Draghi odottaa EKP:n tarkastuksissa löytyvän varsinaisia ongelmapankkejakin. Hän tekee kuitenkin selvän eron: ne pankit, jotka reputtavat vain rasituskokeessa, mutta joiden tämänhetkinen tase kestää, tulisi päästää pois sijoittajavastuun piiristä. Draghi on kuitenkin kertonut, että arvioinnissa annettava ”loppuarvosana” ei erittele, mitkä pankit tarvitsevat joka tapauksessa uutta pääomaa, ja mitkä vain tehdyn rasituskokeen vuoksi.
Sijoittajavastuun ei pitäisi kuitenkaan olla ongelma normaalioloissa. Ongelma onkin siinä, että tätä vastuuta ajetaan taannehtivasti. Idea on samanlainen kuin uhkapelipöydässä – pelin säännöt tunteva asettaa panoksensa, ja vasta tämän jälkeen hänelle kerrotaan poikkeuksellisista ”talon säännöistä”. Esimerkiksi Kreikan velkasaneerauksen yhteydessä aiemmin Kreikan rahoittajille oli kerrottu, että euromaiden valtiolainoihin sijoittaminen on riskitöntä. Myöhemmin lojaaleille Kreikan rahoittajille selvisikin, ettei tämä pitänytkään paikkaansa. Jos sijoittajat tietävät vastuunsa, niin he hinnoittelevat arvioimansa riskit, ja vaativat riskien mukaiset tuotot.
Kuumaksi perunaksi ovatkin muodostumassa yhteisvaluutta euron viime vuosikymmenen aikana tehdyt sijoitukset ja niissä lymyilevät riskit. Kukaan tuskin haluaa vapaaehtoisesti joutua maksajan asemaan, mutta joku siihen on löydettävä. Suomalaisten kannalta historia ei anna lupailevia merkkejä tämän kaltaisissa kädenväännöissä. Poliitikkojen ja markkinavoimien ottaessa yhteen ovat poliitikot joutuneet taipumaan. Mikäli asiat ovat mennäkseen pieleen, niin sijoittajavastuun nimessä veronmaksajien suojelu voi kostautua laajana pääomapakona – ja siten entistä suurempien pankkitukien tarpeiden määränä.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Uusimmat
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää