LEHTIKUVA / AFP PHOTO / ARIS MESSINIS
Italian valtiovarainministeri Fabrizio Saccomanni kertoo FT:lle olevansa huolissaan pankkien pelastustalkoiden sijoittajavastuusta. Sijoittajavastuu ruokkii hänen mukaansa pääomapakoa, ja siten murentaa entisestään erityisesti kriisimaiden pankkien tilaa. Lisäksi hänen murhelistallaan ovat liian korkea euron arvo ja pk-yritysten rahoitusongelmat.
Pohjoisten euromaiden penseys maksattaa kalliit pankkituet veronmaksajien pussista on tietysti hyvin ymmärrettävää. Esimerkiksi Suomen valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) on moneen otteeseen pitänyt sijoittajavastuuta esillä. Vastaavasti sijoittajat itse eivät haluaisi kohdata tällaista sijoittajavastuuta. Kesällä 2012 eurokriisin puhjettua aivan uusin ennätyksiin kansainväliset suuryritykset tyhjensivät joka arkipäivä kriisimaissa tehtyjen tuottojen tilit, ja siirsivät rahat turvallisemmiksi katsomiinsa maihin.
Yritysten pelko ei ollut liioiteltua vainoharhaisuutta. Keväällä 2013 Kyproksen pelastuspaketissa ensimmäisen idean mukaan jopa kansalaisten talletussuoja oli uhattuna. Lopulta päädyttiin ratkaisuun, jossa yli 100 000 euron talletuksista konfiskoitiin noin puolet. Lisäksi debentuurivelkojat jätettiin puille paljaille omistajien lisäksi.
Sijoittajavastuuseen on puuttunut myös EKP:n pääjohtaja Mario Draghi. Hänen kirjeessään kehotetaan välttämään sijoittajavastuun runnomista lävitse maksukykyisten pankkien osalta. Toisaalta Draghi odottaa EKP:n tarkastuksissa löytyvän varsinaisia ongelmapankkejakin. Hän tekee kuitenkin selvän eron: ne pankit, jotka reputtavat vain rasituskokeessa, mutta joiden tämänhetkinen tase kestää, tulisi päästää pois sijoittajavastuun piiristä. Draghi on kuitenkin kertonut, että arvioinnissa annettava ”loppuarvosana” ei erittele, mitkä pankit tarvitsevat joka tapauksessa uutta pääomaa, ja mitkä vain tehdyn rasituskokeen vuoksi.
Sijoittajavastuun ei pitäisi kuitenkaan olla ongelma normaalioloissa. Ongelma onkin siinä, että tätä vastuuta ajetaan taannehtivasti. Idea on samanlainen kuin uhkapelipöydässä – pelin säännöt tunteva asettaa panoksensa, ja vasta tämän jälkeen hänelle kerrotaan poikkeuksellisista ”talon säännöistä”. Esimerkiksi Kreikan velkasaneerauksen yhteydessä aiemmin Kreikan rahoittajille oli kerrottu, että euromaiden valtiolainoihin sijoittaminen on riskitöntä. Myöhemmin lojaaleille Kreikan rahoittajille selvisikin, ettei tämä pitänytkään paikkaansa. Jos sijoittajat tietävät vastuunsa, niin he hinnoittelevat arvioimansa riskit, ja vaativat riskien mukaiset tuotot.
Kuumaksi perunaksi ovatkin muodostumassa yhteisvaluutta euron viime vuosikymmenen aikana tehdyt sijoitukset ja niissä lymyilevät riskit. Kukaan tuskin haluaa vapaaehtoisesti joutua maksajan asemaan, mutta joku siihen on löydettävä. Suomalaisten kannalta historia ei anna lupailevia merkkejä tämän kaltaisissa kädenväännöissä. Poliitikkojen ja markkinavoimien ottaessa yhteen ovat poliitikot joutuneet taipumaan. Mikäli asiat ovat mennäkseen pieleen, niin sijoittajavastuun nimessä veronmaksajien suojelu voi kostautua laajana pääomapakona – ja siten entistä suurempien pankkitukien tarpeiden määränä.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa yllättäviä tuloksia kansalaisten suhtautumisesta Yleisradion uutistuotantoon. Jopa 40 prosenttia vastaajista pitää Yle Uutisia vasemmalle kallistuvana. Vastaajista 19 prosenttia arvioi Ylen näkökulman olevan selvästi vasemmistolainen. Tutkimuksessa vain SDP:n puoluemedia Demokraatti ja vasemmistoliiton Kansan Uutiset arvioitiin vielä Yle Uutisiakin vasemmistolaisemmiksi.
Tuhannet palestiinalaiset osoittivat tiistaina mieltään Gazassa Hamasin terroristeja vastaan Pohjois-Gazassa Beit Lahian kaduilla. Mielenosoittajat vaativat sodan lopettamista ja israelilaisten panttivankien vapauttamista.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra sai kunnian avata puolustusteollisuusyhtiö Saab Finlandin uuden tuotantolaitoksen Tampereella.
