Italian hallitus on vastannut määräaikaan mennessä Euroopan komissiolle Italian ensi vuoden budjettiepäselvyyksissä. Hallituksen ainoa todellinen myönnytys oli pystyttää automaattiset vakaustoimet. Toimilla leikataan menoja, jos maan budjettialijäämä ylittää 2,4 prosenttia bruttokansantuotteesta. Tämä tuskin riittää Brysselille.
Kamppailu Italian budjettikiistassa on jo nyt edennyt tuntemattomalle maaperälle, sillä yhtään jäsenvaltiota ei ole koskaan aiemmin budjettiesityskierroksella moitittu yhtä ankarasti ukaasin kera kuin nyt Italiaa. Italian vastaus on suoranainen nokitus, eikä EU voi olla etenemättä kurinpitotoimiin.
Edessä on ennennäkemätön mittelö. Italia on kuitenkin euroalueen kolmanneksi suurin talousmahti. Myös sijoittajat tietävät, että nyt he ovat tuntemattomalla maaperällä.
Italian hallitus piti kiinni myös ensi vuoden talouskasvunäkymästään. Italian mielestä maan talous kasvaa ensi vuonna 1,5 prosenttia. EU:n virallisen ennusteen mukaan Italia yltää 1,2 prosentin kasvuun. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on komissiotakin apeampi ennusteessaan arvellen Italian saavuttavan vain prosentin kasvun.
Viralliset kasvuennusteet ovat tavanneet olla ylioptimistisia. Historiikkitarkkuudeltaan verrattain hyvä ostopäällikköindeksi kertoo, että Italia on vaarassa ajautua talouskasvussa pakkasen puolelle tulevina kuukausina. Puolen vuoden jakso negatiivista kasvua tietäisi taantumaa.
Italian hallituksen kanta heikompiin talousennusteisiin tarkoittaa vain sitä, että budjettia tarvitaan kasvua varten kahta kovemmin. Hallitus muistuttaa, että viimeisten vuosien vyönkiristysbudjetit eivät ole auttaneet Italiaa kasvuun.
Komission mielestä Italian tulisi tehdä nuukempi budjetti, jotta maan velkaa voitaisiin lyhentää. Euromaiden valtiovarainministereistä koottu euroryhmä tuki komission kovia otteita.
Budjettikiistassa EU voi aloittaa varsinaiset kurinpitotoimet Italiaa vastaan viikon päästä, kun komissio kertoo mielipiteensä jäsenmaiden budjettiesityksistä. Taloudelliset sanktiot voivat olla 0,2 prosenttia bruttokansantuotteesta, ja pitkään jatkunut niskurointi tietää 0,5 prosentin sakkomaksun. Italian kohdalla se tarkoittaisi noin 9 miljardia euroa.
Italian hallitus käynee samaan aikaan myös eurovaalikampanjaansa. Sakkomaksujen ohella budjettisota Eurooppaa vastaan on varmasti näyttävästi esillä italialaismediassa eurovaalien alla.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
