Italian hallitus on vastannut määräaikaan mennessä Euroopan komissiolle Italian ensi vuoden budjettiepäselvyyksissä. Hallituksen ainoa todellinen myönnytys oli pystyttää automaattiset vakaustoimet. Toimilla leikataan menoja, jos maan budjettialijäämä ylittää 2,4 prosenttia bruttokansantuotteesta. Tämä tuskin riittää Brysselille.
Kamppailu Italian budjettikiistassa on jo nyt edennyt tuntemattomalle maaperälle, sillä yhtään jäsenvaltiota ei ole koskaan aiemmin budjettiesityskierroksella moitittu yhtä ankarasti ukaasin kera kuin nyt Italiaa. Italian vastaus on suoranainen nokitus, eikä EU voi olla etenemättä kurinpitotoimiin.
Edessä on ennennäkemätön mittelö. Italia on kuitenkin euroalueen kolmanneksi suurin talousmahti. Myös sijoittajat tietävät, että nyt he ovat tuntemattomalla maaperällä.
Italian hallitus piti kiinni myös ensi vuoden talouskasvunäkymästään. Italian mielestä maan talous kasvaa ensi vuonna 1,5 prosenttia. EU:n virallisen ennusteen mukaan Italia yltää 1,2 prosentin kasvuun. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on komissiotakin apeampi ennusteessaan arvellen Italian saavuttavan vain prosentin kasvun.
Viralliset kasvuennusteet ovat tavanneet olla ylioptimistisia. Historiikkitarkkuudeltaan verrattain hyvä ostopäällikköindeksi kertoo, että Italia on vaarassa ajautua talouskasvussa pakkasen puolelle tulevina kuukausina. Puolen vuoden jakso negatiivista kasvua tietäisi taantumaa.
Italian hallituksen kanta heikompiin talousennusteisiin tarkoittaa vain sitä, että budjettia tarvitaan kasvua varten kahta kovemmin. Hallitus muistuttaa, että viimeisten vuosien vyönkiristysbudjetit eivät ole auttaneet Italiaa kasvuun.
Komission mielestä Italian tulisi tehdä nuukempi budjetti, jotta maan velkaa voitaisiin lyhentää. Euromaiden valtiovarainministereistä koottu euroryhmä tuki komission kovia otteita.
Budjettikiistassa EU voi aloittaa varsinaiset kurinpitotoimet Italiaa vastaan viikon päästä, kun komissio kertoo mielipiteensä jäsenmaiden budjettiesityksistä. Taloudelliset sanktiot voivat olla 0,2 prosenttia bruttokansantuotteesta, ja pitkään jatkunut niskurointi tietää 0,5 prosentin sakkomaksun. Italian kohdalla se tarkoittaisi noin 9 miljardia euroa.
Italian hallitus käynee samaan aikaan myös eurovaalikampanjaansa. Sakkomaksujen ohella budjettisota Eurooppaa vastaan on varmasti näyttävästi esillä italialaismediassa eurovaalien alla.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa yllättäviä tuloksia kansalaisten suhtautumisesta Yleisradion uutistuotantoon. Jopa 40 prosenttia vastaajista pitää Yle Uutisia vasemmalle kallistuvana. Vastaajista 19 prosenttia arvioi Ylen näkökulman olevan selvästi vasemmistolainen. Tutkimuksessa vain SDP:n puoluemedia Demokraatti ja vasemmistoliiton Kansan Uutiset arvioitiin vielä Yle Uutisiakin vasemmistolaisemmiksi.
Tuhannet palestiinalaiset osoittivat tiistaina mieltään Gazassa Hamasin terroristeja vastaan Pohjois-Gazassa Beit Lahian kaduilla. Mielenosoittajat vaativat sodan lopettamista ja israelilaisten panttivankien vapauttamista.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra sai kunnian avata puolustusteollisuusyhtiö Saab Finlandin uuden tuotantolaitoksen Tampereella.
