Italian hallitus ei näytä murehtivan maan pitkään jatkunutta talouden anemiaa. Maan hallitus olettaa, että sen riuskat ja avokätiset talousohjelmat nostavat maan kasvuun. Muualla Euroopassa päätökset viittaavat kuitenkin paljon kolkompaan näkymään. Muu Eurooppa yrittää suojautua Italian mahdolliselta syöksykierteeltä. Talousasiantuntija Lorenzo Codognon mukaan Italia on ajautumassa mahdollisesti jopa konkurssiin.
– Me emme voi pitää edes euroeroa mahdottomana, Codogno täräyttää Politicolle. Hän toimii Lorenzo Codogno Macro Advisorsissa pääekonomistina.
Euroopan komission kevään 2019 talousennusteessaan komissio arvioi Italian budjettialijäämän kasvavan tänä vuonna 2,5 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Ensi vuonna alijäämä repeäisi vielä prosenttiyksikön lisää.
Se merkitsee talouskurisäännön 3 prosentin alijäämärajan ylittymistä. Italian tulisi suuren valtiovelan vuoksi päinvastoin kaventaa alijäämiään.
Italian hallitus saattaa odottaa eurovaalien tuovan niin suuren muutoksen europarlamentin kokoonpanoon, että nykyisiä talouskurirajoja höllennettäisiin.
Hallituksen pääpuolue Viiden tähden liikkeen meppi Rosa D’Amaton mukaan EU on turhan pakkomielteinen julkisen velan määrästä. EU:n tulisi hänen mukaansa murehtia ennemmin työttömyyttä.
Toisen hallituspuolue Liiton mielestä Italian valtionvelka on pääosin italialaisten omissa käsissä, joten mahdolliset velkaongelmatkin jäävät italialaisten murheeksi.
Italian ex-pääministeri Mario Montin mukaan Italian tulevaisuus on enemmän markkinavoimien kuin Euroopan komission käsissä.
Markkinat huolestuivat Italian taloustilanteesta vuosikymmenen alkuvuosina eurokriisin levitessä maasta toiseen kulovalkean tavoin. Nopeasti kohonneet Italian lainakorot riepottelivat niin Italian hallitusta kuin koko yhteisvaluutan jatkoa.
Nyt vastaavaa markkinapainetta ei ole esiintynyt.
EU:lle kuuliaiset italialaishallitukset eivät sen sijaan ole onnistuneet taittamaan Italian velkaisuutta merkittävään laskuun eurokriisivuosien jälkeenkään. Maan velkaisuusaste on polkenut lähestulkoon paikoillaan sitten vuoden 2014.
Codognon mukaan muu Eurooppa yrittää parhaansa mukaan suojautua Italian tulevalta pankkikriisiltä. Hän kirjoitti The International Economy -lehdessä, että usea tekijä voi kuljettaa maata kohti pankkikriisiä.
Hän mainitsee Euroopan keskuspankin elvytysohjelman loppumisen, viime vuoden lopulla koetun taantuman, populismin ja eurokriittisyyden leviämisen ja velkadynamiikan muutosten olevan otollista kasvualustaa pankkikriisille.
Codognon mielestä Italia tuhrasi pankkiongelmien ratkomisen etsikkoaikansa. Hän myöntää, ettei pahimmat ongelmat maan pankkialalla kosketa suuria pankkeja. Pitkäaikainen jännite voi kuitenkin rasittaa luottamusta Italian talouteen ja sysätä maan pankit varsinaisiin ongelmiin.
Codogno tulkitsee viime talven eurooppalaisten päätösten olevan suojautumista Italian mahdollisen pankkikriisin vaikutuksilta. EU tyrmäsi myös kaiken taloudellisen avun antamisen, ellei sekä Euroopan vakausmekanismi että Euroopan komissio ole luonnehtineet vaikeuksiin ajautuvan maan velan olevan kestävällä pohjalla.
Codognon mielestä on selvää, että näillä päätöksillä on haluttu varmistaa velkajärjestelyt ennen minkään eurooppalaisen taloudellisen avun antamista. Velkajärjestelyt kolhisivat pahasti nimenomaan italialaisia, sillä merkittävä osa Italian velasta on italialaisten omissa käsissä.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Helsingin pormestariksi ensi kevään kuntavaaleissa pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman rohkaisee helsinkiläisäänestäjiä ja toteaa, että kehityssuunta, jossa suomalainen kantaväki on jäämässä vähemmistöksi omilla asuinalueillaan, voidaan vielä pysäyttää ja suunta voidaan kääntää. – Perussuomalaisilla on kaikki edellytykset tavoitella suurimman puolueen paikkaa kuntavaaleissa.
Päivisin he ovat eläinlääkäreitä, opettajia, yrittäjiä. Yöllä heistä kuoriutuu aivan jotakin muuta. Butšan noidat puhdistavat ilmatilaa venäläisten drooneista rynnäkkö- ja konekivääreillä. Vuoden 2022 verilöyly ja kansanmurha eivät unohdu, oli sodan lopputulos mikä hyvänsä.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
