Israelissa vieraillut Junnila: UNRWA:n osuus toimitetusta ruoka-avusta on vain 13 prosenttia – humanitaarinen apu voi olla mahdollista toteuttaa muutakin kautta

Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila vieraili Israelissa marraskuun puolivälissä. Junnilan lisäksi matkalla olivat mukana suomalaisista kansanedustajista Atte Kaleva (kok.), Päivi Räsänen (kd.) ja Kaisa Garedew (ps.). Seurue vieraili Libanonin ja Syyrian rajalla sekä Tel Avivissa ja Jerusalemissa.

Matkan järjestäjinä toimivat Suomen ja Viron parlamenttien Israel-ystävyysryhmät sekä Israelin ja Euroopan välisiä yhteyksiä edistävä kansalaisjärjestö Elnet European Leadership Network, Elnet.

Yli 25 000 ilmaiskua vuodessa

Ennen Israelin ja Hizbollahin välisen konfliktin laajentumista aseellisia konflikteja tilastoiva tutkimuslaitos ADLEC:n tilastojen mukaan 7.10.2023–6.10.2024 välisenä aikana Hizbollahin Israeliin kohdistamien ilmaiskujen määrä oli 12 400.

Hamas, Palestinian Islamic Jihad (PIJ) ja National Resistance Brigades ampuivat Gazasta 7.10.2023-6.10.2024 välisenä aikana 13 200 rakettia Israeliin.

ADLEC:n tilastoja Lähi-idän iskuista käyttävät esimerkiksi CNN ja Wall Street Journal.

Israel on joutunut tänä vuonna myös kahdesti Iranin islamistisen hallinnon ohjusiskujen kohteeksi. Ylen mukaan huhtikuussa se iski Israeliin yli 300 ohjuksella ja droonilla. Lokakuun alussa islamistihallinto käytti ballistisia ohjuksia, joita se laukaisi Israeliin noin 200 kappaletta.

Ilmahälytyssireenit soivat päivittäin

Junnilan matkaseurue joutui kahteen otteeseen suojautumaan ilmaiskuilta.

– Tel Avivissa jouduimme suojautumaan Hizbollahin ampumilta raketeilta pommisuojaan. Toisin kuin Pohjois-Israelissa, jossa aikaa suojautua on vain noin parikymmentä sekuntia, Tel Avivissa oli peräti 1,5 minuuttia aikaa suojautua hälytyksen jälkeen. Ohjus torjuttiin, mutta sirpaleista loukkaantui viisi ihmistä noin viiden minuutin automatkan päässä. Myöhemmin saimme vahvistamatonta tietoa, että yksi nainen olisi menehtynyt.

Hizbollahin iskuista uutisoi 18.11. esimerkiksi The Times Of Israel.

Tapaaminen terrori-iskusta selviytyneen kanssa

Junnila sanoo, että ohjusiskuista oli tullut jo niin tavanomaisia, että israelilaiset ovat tottuneet jatkuviin hälytyksiin.

– Siltä osin meininki oli samanlaista kuin Ukrainassa, jossa sota on läsnä joka päivä.

Junnila kertoo tavanneensa Hamasin 7.10.2023 tekemästä Nova-festivaalin terroristihyökkäyksestä selvinnyttä Tomer Tadikia.

– Häntä ammuttiin kolme kertaa, mutta kuin ihmeen kaupalla hän onnistui pakenemaan Hamasin murhanhimoisia terroristeja.

Junnila kertoo tavanneensa myös panttivankien vapauttamiseksi työskentelevää järjestöä.

Turvallisuustilanne heikkeni ja matkasuunnitelma muuttui

Junnila kertoo, että seurueen oli tarkoitus alun perin vierailla Libanonin vastaisella rajalla Metulan kaupungissa, mutta turvallisuustilanteen takia vierailu siirrettiin Kirjat Shmonan kaupunkiin.

– Kaupungissa asuu normaalisti noin 22 000 asukasta. Nyt asukkaita oli jäljellä enää 1 500–2 000 henkilöä. Heistä suurin osa oli vanhuksia ja vammaisia, joiden on mahdotonta evakuoitua etelään. Osa paikallaolijoista oli myös turvallisuudesta vastaavia henkilöitä, hän sanoo ja jatkaa:

– Kirjat Shmonan kaupunki on hyvin lähellä Libanonin rajaa ja Litani-joki on ainoastaan neljän kilometrin päässä. Rajan läheisyyden vuoksi hälytysjärjestelmät antavat noin 15–20 sekuntia aikaa suojautua mahdollisilta iskuilta.

Seurue joutui toisen ilmaiskun kohteeksi Kirjat Shmonassa.

– Poistuimme autosta ja suojauduimme. Iron Dome -ohjuspuolustusjärjestelmä torjui ohjuksen siten, että rämmäleet putosivat alas puolen kilometrin päässä, hän kertoo.

Pohjois-Israelista evakuoitu 70 000 ihmistä

Junnila kertoo saaneensa hyvän katsauksen alueen turvallisuustilanteesta IDF:ltä.

– Tuolloin arvioitiin, että välirauha Hizbollahin kanssa saavutettaisiin 14 vuorokauden kuluessa, ja näin sitten tapahtuikin. Pohjois-Israelista on evakuoitu yhteensä 70 000 ihmistä. He eivät ole voineet palata kotiinsa 8. lokakuuta 2023 jälkeen. Hizbollah aloitti tuolloin iskunsa Israeliin ja liittyi Hamasin päivää aikaisemmin aloittamiin terrori-iskuihin.

Pohjois-Israelin tilanteeseen vaikuttaa YK:n päätöslauselma.

– Vuoden 2006 sodan jälkeen hyväksytyn YK:n päätöslauselman mukaan Hizbollahin tuli vetäytyä Litani-joen pohjoispuolelle. Joen ja niin kutsutun sinisen linjan välissä, joka erottaa eteläisen Libanonin ja pohjoisen Israelin, toimii edelleen YK:n UNIFIL-rauhanturvaoperaatio.

Iranin islamistinen hallinto tukee Hizbollahia

Shiialainen terroristijärjestö Hizbollah on autonominen toimija Libanonin valtion sisällä.

– Libanonin armeijalla ei ole juurikaan vaikutusvaltaa sen toimintaan. Käytännössä hallinto joutuu tekemään yhteistyötä Hizbollahin kanssa. Iran on Hizbollahin voimakas tukija, rahoittaja ja aseistaja. Yhteisenä tavoitteena on Israelin tuhoaminen, Junnila sanoo.

Junnila kertoo myös matkan aikana Pohjois-Israelissa havainnoimistaan ohjustuhoista.

– Matkan aikana näimme koulun ja asuinrakennuksen, jonka viereen oli samana aamuna osunut ohjus. Paineaalto oli rikkonut ovet ja ikkunat sekä tuhonnut irtaimiston. Viikkoa aikaisemmin useampia autoja oli tuhoutunut samalla alueella, hän kuvailee ja lisää:

– Tällaista se elämä on näin lähellä rajaa, mutta harvemmin mediassa puhutaan terrorismin kohteeksi joutuneiden israelilaisten elämästä. Rajalta kuului myös kranaatinheittimen ääniä.

Ohjusisku tappoi lapsia urheilukentälle

Ryhmä vieraili myös 12 000 asukkaan Majdal Šamsissa, joka on druusilaiskaupunki Hermonvuoren juurella.

– Golanin kukkuloiden druuseilla on erillinen laillinen asema. Osalla heistä on myös Syyrian kansalaisuus. Länsimaissa heidät luokitellaan usein muslimeiksi, mutta Israelin kansalaisuuden omaavat druusit palvelevat Israelin asevoimissa juutalaisten tapaan.

Alueella sijaitsi myös jalkapallokenttä, johon ammuttiin iranilaisvalmisteinen Hizbollahin ohjus. Räjähdyksessä kuoli 12 lasta ja 42 loukkaantui.

– Hizbollah ampui ohjuksen urheilukentälle, jossa lapset ja nuoret pelasivat jalkapalloa. Kaksitoista lasta kuoli ja 42 loukkaantui iranilaisvalmisteisen Falaq-1-ohjuksen räjähdyksessä. Tapasimme paikan päällä omaisia, yhteisön jäseniä ja kaupungin johtoa.

Junnila kertoo, että Israel vastasi iskuun.

– Siinä eliminoitiin Hizbollahin komentaja Fuad Shukrin.

Vierailu Israelin parlamenttiin

Kansanedustajaseurue vieraili myös Israelin parlamentissa, Knessetissä.

– Kansanedustajien lisäksi tapasimme Jerusalemissa ja Tel Avivissa puolustusministeriön ja ulkoministeriön asiantuntijoita, paikallisen ulkopoliittisen instituutin tutkijoita, suurlähettiläitä, sota-ajan traumoihin ja mielenterveyteen perehtyneitä tutkijoita sekä pääministerin neuvonantajaa ja turvallisuusneuvoston jäseniä, hän kertoo ja lisää:

– Myös entinen Israelin Suomen suurlähettiläs Hagit Ben-Yaakov ja Viron Israelin suurlähettiläs Veikko Kala tulivat tapaamaan meitä erikseen. Matkalla oli mukana myös virolaisia parlamentaarikkoja.

Katseet kohdistuvat Trumpin hallintoon

Junnilan mukaan Israelilla on vahva usko Donald Trumpin tulevaan hallintoon.

– Abraham Accords -sopimus muistetaan, kun Israel normalisoi suhteitaan Arabiemiraattien, Bahrainin, Marokon ja Sudanin kanssa. Yhtä lailla he haluavat jatkaa neuvotteluja Saudi-Arabian kanssa. Panttivankien vapauttamisen lisäksi keskusteluissa nousi esiin israelilaisten maan sisäisten pakolaisten asema.

Junnilan mukaan kahden valtion malli edellyttäisi vastapuolta, jonka kanssa voisi neuvotella.

– Usko kahden valtion malliin tuntuu lyhyellä aikavälillä täysin mahdottomalta. Ensin pitäisi olla joku, jonka kanssa neuvotella.

Iranin islamistinen hallinto tekee rauhasta vaikeaa

Junnila sanoo, että vierailun aikana oli useita kysymyksiä ilmassa, mutta vain vähän halukkuutta esimerkiksi Gazan kaistaleen turvallisuuden takaamiseen.

– Sen enempää kansainvälinen yhteisö kuin arabimaatkaan eivät ole kiinnostuneita asiasta, joten lyhyellä aikavälillä tämäkin asia jää Israelin hoidettavaksi. Israel yrittää hallita tilannetta jakamalla alueen useaan lohkoon, jotta se voi myös paremmin tunnistaa Hamasin taistelijat.

Hänen mukaansa suurimpana ongelmana Israelissa pidetään Iranin islamistista hallintoa.

– Niin kauan kuin se voi aseistaa ja tukea proxy-sotilaitaan lähellä Israelia, on vaikea kuvitella, että saavuttaisimme pysyvää rauhantilaa. Iranin ydinaseohjelman suhteen haetaan neuvotteluratkaisua vielä ensi vuoden aikana.

UNRWA:n voisi korvata

Junnila kertoo, että pakolaisjärjestö UNRWA:n asemaan suhtauduttiin lähes vihamielisesti Israelissa.

Fox Newsin 8.10. julkaisema uutinen tuo julki uusia todisteita UNRWA:n yhteyksistä terroristijärjestöihin. Artikkeli kertoo UNRWA-johtaja Philippe Lazzarinin tapaamisista Hamasin, Palestinian Islamic Jihadin sekä Islamic Ansar Leaguen jäsenten kanssa. Lisäksi uutisissa tuodaan esiin myös UNRWA:n aluejohtajien tapaamisia edellä mainittujen terroristijärjestöjen kanssa.

Suurin Gazan ruoka-avun toimittaja on COGAT:in mukaan WFP Word Food Program. Sen osuus on 50 prosenttia. UNRWA:n osuus on vain 13 prosenttia. COGAT (Coordinator of the Government Activities in the Territories) on Israelin valtion ruoka-avustuksia koordinoiva järjestö.

– Harvemmin mediassa mainitaan, että UNRWA:n osuus toimitetusta ruoka-avusta on vain 13 prosenttia. Siltä osin humanitaarinen apu voi olla mahdollista toteuttaa muutakin kautta, jos Knesset kieltää sen toiminnan ja Yhdysvallat laittaa rahahanat lopullisesti kiinni. Odotettavissa on, että maaliskuuhun mennessä saadaan aikaan ratkaisuja.

Junnilan mukaan aihetta on vaikea tuoda esiin.

– Länsimaissa asiasta ei oikein saisi edes keskustella, sillä usko YK:n yleiskokouksen mandaattiin katsotaan lähes kaikkivoivaksi. Itse olen ehdottanut, että UNRWA:n voisi keskipitkällä aikavälillä korvata UNHCR:lla, joka sekin on YK:n alainen järjestö ja lyhyellä aikavälillä käyttää muita ruoka-apua tälläkin hetkellä toimittavia järjestöjä, hän sanoo ja lisää:

– Israelin poliittinen tilanne on hyvin sirpaloitunut, koska puolueita on peräti 15 ja ministereitäkin 33. Silti suhtautuminen kansalliseen turvallisuuteen on lähes yksimielistä. Tällä hetkellä suurin poliittinen kiistakysymys on ultraortodoksijuutalaisten saattaminen asevelvolliseksi. Sen sijaan keskusteluun ICC:n ratkaisuista suhtaudutaan yhtenä äänenä ja asia nähdään häväistyksenä koko Israelia kohtaan, vaikka pääministeri Netanjahuun muutoin kielteisesti suhtauduttaisiinkin.

– Silti sotaväsymys alkaa painaa Israelissakin. Yhtenä haasteena on realististen vaihtoehtojen puute. Maassa pelätään, että tilanteen jäädyttäminen vuosien 2005-2006 tapaan voi johtaa siihen, että kahden vuosikymmenen päästä ollaan samassa tilanteessa, mistä viime vuoden lokakuun iskut alkoivat. Siksi ulkopuolisten vaatimukset aselevosta eivät Gazan kaistaleen osalta ole riittäviä ennen kuin jollakin taholla on esittää pysyvämpi ratkaisumalli tilanteen hallintaan.

 

Israelin ja Suomen väliset suhteet

Junnila sanoo, että Israelin puolustusteollisuus toimittaa Suomeen merkittävää sotilasteknologiaa, kuten ohjuspuolustusjärjestelmä Daavidin lingon.

– On tärkeää, että pidämme yhteydet asiallisina ja aktiivisina. Palestiinalaisaktivismi voidaan nähdä myös epävakauttavana tekijänä. Korostan tätä kansallisen turvallisuuden näkökulmasta.

– Lopuksi haluaisin nostaa esiin vielä terrorisminvastaisen toiminnan, josta Israelilla on paljon kokemusta. Tähän on myös Suomessa varauduttava ja luotava valmiuksia ilmiön torjumiseksi.

Maaliskuussa julkaistun Supon vuosikirjan mukaan terrorismin uhka Suomessa on neliportaisen asteikon tasolla kaksi eli kohonnut. Suomessa on todennäköisesti äärioikeistolaisia ja radikaali-islamistisia toimijoita, joilla on halu ja kyky väkivaltaisten iskujen tekemiseen. Todennäköisimmän uhkan aiheuttavat näiden ideologioiden yksittäiset kannattajat ja pienryhmät.