Israel hälytystilassa Iranin uhan vuoksi – 28 Israelin suurlähetystöä suljettu toistaiseksi

Israelin isku Syyrian Damaskoksen Iranin suurlähetystön rakennukseen tappoi korkea-arvoisen IRGC-joukkojen komentajan Mohammad Reza Zahedin ja hänen assistenttinsa Mohammad Haj Rahimin. Iranin mukaan heidän lisäkseen iskussa kuoli myös viisi muuta kaartin jäsentä. IRGC-joukot on määritelty terroristijärjestöksi esimerkiksi Yhdysvalloissa.

Euroopan parlamentti hyväksyi tammikuussa 2023 ylivoimaisella enemmistöllä päätöslauselman, jossa kehotettiin EU:ta ja sen jäsenvaltioita määrittelemään Iranin vallankumouskaarti IRGC terroristijärjestöksi. Ruotsi määritteli IRGC:n terroristijärjestöksi 1.5.2023.

The New York Timesin (NYT) toimittaja Steven Erlanger kirjoittaa uutisanalyysissään Mohammad Reza Zahedin eliminoineen iskun olevan merkittävä eskalaatio pitkään jatkuneelle niin sanotulle Israelin ja Iranin väliselle julistamattomalle sodalle.

Iran on nyt lupaillut suuria kostotoimia Israelille, mutta molemmilla mailla on yhä kuitenkin niin paljon pelissä, että halukkuus suurelle sodalle on yhä suhteellisen vähäinen.

Sen sijaan isku on elävä osoitus konfliktin alueellisuudesta. Israel yrittää iskulla pelotella Iranin liittolaisia, jotka uhkaavat maan turvallisuutta joka suunnalta.

Tilanteessa, jossa toistensa päävastustajat Israel ja Iran nyt ovat, kutsutaan “sotien väliseksi sodaksi”. Maat ovat välillisesti konfliktissa maiden välisillä alueilla. 1.4. surmatut IRGC-joukkojen jäsenet ovat olleet vuosikymmenien ajan päävastuussa Gazan, Libanonin, Syyrian, Irakin ja Jemenin toiminnoista. Heidän johdollaan on toimitettu aseita ja annettu taistelukoulutusta. IRGC:n tehtävänä on toteuttaa Iranin pyrkimystä horjuttaa juutalaisvaltiota tai jopa pyrkiä tuhoamaan se.

Israel pyrkii heikentämään käärmeen pään voimaa

Iranilaisten sotilasjohdon onnistunut eliminointi on Israelin pääministerille Benjamin Netanyahulle – joka oletettavasti myös hyväksyi hyökkäyksen – eräänlainen poliittinen voitto. Se tapahtuu aikana, jolloin hänen eroaan vaativat mielenosoitukset ovat kiihtyneet samaan aikaan, kun sota Hamasia vastaan jatkuu ja Israelin panttivankeja on yhä Gazassa.

Iskulla Israel osoittaa myös kyvykkyyttään, että se onnistuu vahingoittamaan Iranin operatiivista johtoa, joka on niin sanottu Israelin päävastustaja eli käärmeen pää. Iskulla Israel haluaa myös häiritä ja pelotella alueella toimivia vastustajiaan Gazan sodasta huolimatta.

Lokakuun 7. päivänä Hamasin tekemän hyökkäyksen jälkeen Israel on kohdistanut iskuja Iranin keskeisiin välikäsiin alueella ja esimerkiksi sen asetoimittajiin.

– Riippumatta siitä, kuinka monta kokenutta kenraalia Israel eliminoi, kukaan ei ole korvaamaton Iranin järjestelmässä. Iskulle on hintalappu. Jotkut pelkäävät, että Israelin liittolaiset voivat joutua maksamaan sen hinnan, sanoo NYT:n haastattelema International Crisis Groupin Iran-asiantuntija Ali Vaez.

Entinen CIA:n Lähi-idässä palvellut työntekijä Ralph Goff puolestaan kutsui kutsui Israelin iskua “uskomattoman holtittomaksi” ja lisäsi, että “israelilaiset kirjoittavat shekkejä, jotka Yhdysvaltain CentComin on lunastettava”, viitaten Yhdysvaltain armeijan keskusjohtoon.

– Isku johtaa vain Iranin ja sen alueella toimivien liittolaisten toiminnan eskaloitumiseen, mikä on erittäin vaarallista alueella oleville Yhdysvaltain joukoille, jotka voivat joutua Teheranin johdon kostoiskujen kohteeksi.

Israelin päävihollinen on Iran

Netanyahu on korostanut vuosia, että Israelin päävihollinen on Iran. Isku voi ehkä auttaa häntä kiillottamaan ryvettyneen maineensa maan johdossa.

Sanam Vakil, Chatham Housen Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan ohjelman johtaja, käytti Netanyahusta sanaa “herra turvallisuus”, kun hän kommentoi pääministerin asemaa iskun jälkeen.

– Silti se ei ehkä riitä. Israel on juuttunut Gazaan, Hamas on toistaiseksi lyömätön ja Iran ja sen edustajat eivät ole heikentyneet.

Iran on vannonut kostoa iskulle, jota se kutsui ennennäkemättömäksi hyökkäykseksi.

– Lokakuun 7. päivästä lähtien on kuitenkin ollut selviä merkkejä siitä, että Iran ei halua alueellista sotaa. Se näkee tämän konfliktin Israelin kanssa jatkuvan osana pidempää konfliktia.

Gazan käynnissä oleva sota on Iranille voitto

Yhdysvaltain viranomaiset eivät usko, että Iran olisi ollut tietoinen lokakuun 7. päivänä tapahtuneesta Hamasin iskusta.

Silti Iran näkee Gazan eräänlaisena voittona, sillä sota asettaa Israelin hyvin vaikeaan asemaan.

– Sota eristää Israelin, ja maa joutuu puolustuskannalle sekä vihollistaan että maailmaa vastaan, sanoo Lähi-idän asiantuntija, johtaja Suzanne Maloney Brookings-instituutista NYT:n haastattelussa.

– Maloneyn mukaan Saudien, Yhdysvaltain ja Israelin välinen liittolaisuus näyttää Gazan sodan takia hyvin kaukaiselta. Pyrkimykset tälle yhteistyölle olivat hyvässä vauhdissa ennen lokakuun 7. päivän iskua. Liittolaisuudella haluttiin eritoten heikentää Iranin valtapyrkimyksiä.

Israel yritti iskeä Iranin “tulirengasta”

Israelin entinen kansallisen turvallisuuden neuvonantaja Yaakov Amidror kutsui kenraali Zahedin kuolemaa valtavaksi iskuksi Iranin toimintakyvylle alueella. Hänen mukaansa Zahed oli rakentanut niin sanottua “tulirengasta” Israelin ympärille, jota sen tukemat militantit liittolaiset ylläpitävät Teheranin komentovallan alaisena.

Se, miten ja milloin Iran päättää kostaa, kiristää tilannetta entisestään. Selkeä viimeaikainen esimerkki Iranin kostotoimista on sen vastaus IRGC-joukkojen komentajan Qassim Suleimanin salamurhaan, jonka Yhdysvallat teki neljä vuotta sitten.

Iskun jälkeen Iran käynnisti suuren ohjushyökkäyksen amerikkalaista tukikohtaa vastaan Irakissa. Iran kuitenkin varoitti Yhdysvaltoja hyökkäyksestä etukäteen, eikä isku vaatinut kuolonuhreja. Pentagonin mukaan yli 100 sotilasta sai iskusta traumaperäisiä aivovaurioita.

Lähi-idän asiantuntija Maloney mainitsee NYT:n haastattelussa taannoisen 176 kuolonuhria vaatineen matkustajakoneen alasampumisen.

Korkeassa sotilasvalmiudessa ollut Iran ampui alas ukrainalaisen matkustajakoneen luullen sen olleen vihollisen lentokone.

– Suleimanista voi oppia sen, että yksittäisen toimijan eliminointi ei ole suuri asia Iranille. Sillä on varajärjestelmiä, ja se on selviytynyt iskusta hyvin.

Iranin ydinaseuhka

Iran on myös äskettäin yrittänyt lieventää jännitteitä suhteissaan Yhdysvaltoihin. Taustalla on sen tammikuussa tekemä droonihyökkäys Yhdysvaltain sotilastukikohtaan Jordanian ja Syyrian rajalla. Isku tappoi kolme amerikkalaista sotilasta.

Iran saattaa kuitenkin olla halukkaampi ottamaan riskin sotilaallisesta eskaloitumisesta Israelin kanssa.

Sillä on myös lukuisia muita vaihtoehtoja. Se voi toteuttaa esimerkiksi suuren kyberhyökkäyksen Israelin infrastruktuuria tai sen armeijaa vastaan, raketti-iskun Etelä-Libanonista käsin, korkea-arvoisen israelilaisen komentajan salamurhan, iskun johonkin Israelin suurlähetystöön ulkomailla tai saada valmiiksi sen valmisteleman ydinaseohjelman.

Ydinaseen valmistuminen olisi eräänlainen suora vastalause Netanyahulle, joka on pitkään varoittanut Iranin ydinaseuhasta ja vannonut estävänsä Irania saamasta ydinasetta.

Iran on aina väittänyt, että sen ydinohjelma on puhtaasti rauhanomainen, vaikka se on rikastanut uraania asetarkoituksiin.

Argentiinan suurlähetystöiskussa kuoli 29

Israelin kansallisen turvallisuuden neuvonantaja Amidror sanoo epäilevänsä, että isku johtaisi laajempaan eskaloitumiseen Israelin ja Iranin välillä, kuten esimerkiksi kattavaan sotaan, johon Hizbollah osallistuisi Israelin pohjoisrajalta käsin.

– Iranin intressit eivät ole muuttuneet. He etsivät kostoa, mutta se on jotain aivan muuta eikä sen tarvitse rajoittua lähialueeseen.

Amidror antaa lopuksi esimerkin Iranin kostosta:

– Israelin Buenos Airesin suurlähetystöön tehtiin verinen pommi-isku vuonna 1992, jossa kuoli 29 ihmistä. Se oli vastaus Israelin Hizbollahin johtajan Abbas al-Musawin salamurhaan.