LEHTIKUVA
Islantilaisministeri: Kaikki haluavat käydä kauppaa Ison-Britannian kanssa
Islannin ulkoasiainministeri Gudlaugur Thór Thórdarson muistuttaa EU-maiden johtajia siitä, että unionin tulisi solmia kauppasopimus Ison-Britannian kanssa sen jälkeen kun saarivaltakunta jättää EU:n.
Hän kertoi kaikkien haluavan käydä kauppaa brittien kanssa. EU ja Iso-Britannia ovat juuttuneet neuvotteluissa niin sanotun erolaskun suuruudesta.
Ministerin mukaan Ison-Britannian tulisi liittyä Euroopan vapaakauppajärjestö EFTA:an Norjan, Sveitsin, Islannin ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan kanssa. Nämä EU:n ulkopuoliset maat ovat mukana EU:n yhteismarkkina-alueessa ja maksavat siitä EU:lle korvauksen.
Erimielisyyttä erolaskun suuruudesta
EU:n 27 jäsenmaata ja Iso-Britannia ovat napit vastakkain erolaskusta. EU-maiden mielestä Ison-Britannian tulisi suorittaa jäsenmaksut koko budjettikaudelta. Kausi kestää vuoden 2020 loppuun asti. Iso-Britannia eroaa EU:sta maaliskuun viimeisenä päivänä vuonna 2019. Brittien mielestä erohetkellä maan ei tule maksaa jäsenyysmaksuja.
EU ei halua edetä kauppasopimusneuvotteluihin ennen kuin erolaskun suuruus on käsitelty. Britit taas haluaisivat neuvotella myös muista eroon liittyvistä kysymyksistä, kuten kaupasta.
EU:n budjettiin suuri lovi
EU:n pääneuvottelija Michel Barnierin kädet ovat osittain sidotut. Hän edustaa neuvotteluissa kaikkia 27 unionin maata. Mikäli brittien näkemys erolaskun suuruudesta jäisi voimaan, tulisi EU:n budjettiin suuri lovi. Muiden jäsenmaiden tulisi tällöin kattaa loput budjettivajeesta. Tämä ei EU-maita ymmärrettävästi ilahduta.
Eroneuvotteluja on käyty jo kolmasti. Erolaskun suuruus on ollut toistaiseksi liian vaikea umpisolmu avattavaksi.
Thórdarson kertoo, että mikäli kauppasopimus jää solmimatta, niin se vahingoittaa molempia osapuolia.
– Jäljelle jäävien 27 maan politiikot joutuvat selittämään työttömiksi jääneille kansalaisille, että työttömyys on heidän ansiota vain, koska politiikot halusivat kovistella brittejä, Thórdarson muotoilee.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Mitä ihmettä? Britanniassa poliisi ilmestyi palkitun toimittajan ovelle, ilmoitti tutkivansa “ei-rikollista viharikostapausta”, muttei suostunut kertomaan, mistä oli kyse
Johtavat brittiläiset poliitikot ovat esittäneet voimakasta kritiikkiä poliisille, joka tutkii Telegraph-lehden toimittajan sosiaalisen median julkaisua. Essexin poliisi ilmestyi viime sunnuntaina palkitun toimittaja Allison Pearsonin ovelle ja kertoi tutkivansa tämän vuoden takaista sosiaalisen median päivitystä ”ei-rikollisena viharikostapauksena”. Poliisi kieltäytyi kertomasta tarkemmin edes tutkinnan alaiselle Pearsonille, mitä sisältöä tutkinta koskee. Tapaus on herättänyt kansainvälistä huomiota, ja sitä on verrattu orwellilaiseen fiktioon.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää