PS ARKISTO
Isänmaallisuutta kouluopetukseen – ”Kansallinen yhtenäisyys on elintärkeää”
Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen on jättänyt tänään hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen, jossa hän vaatii hallitukselta toimia kansallisen identiteetin ja kansallisen yhtenäisyyden vahvistamiseksi Suomen koulutusjärjestelmässsä ja opetuksessa.
– On selvää, että pienen kansan selviytymisen kannalta vahva kansallinen yhtenäisyys on elintärkeää. Suomessa tarvitaan kansallista yhtenäisyyttä sekä nyt että tulevaisuudessa, Olli Immonen sanoo.
Isänmaallisuus ja maanpuolustustahto kulkevat käsi kädessä
Immosen mukaan maailmanpoliittisen tilanteen ja Suomen turvallisuusympäristön muutos ovat johtaneet siihen, että kansallisen yhtenäisyyden merkitys osana uhkiin varautumista ja niihin vastaamista korostuu entisestään. Kansallinen yhtenäisyys liittyy oleellisesti muun muassa maanpuolustustahtoon.
– Maanpuolustustahto syntyy tunteesta, että Suomi koetaan puolustamisen arvoiseksi maaksi. Mikäli ihmiset kokevat osattomuutta ja juurettomuutta Suomeen, on olemassa vaara, että myös maanpuolustustahto heikkenee. Kansan tahto puolustaa omaa maataan ja sen suvereniteettia on erottamattomasti yhteydessä kansan omaa maataan kohtaan tuntemaan kiintymykseen, Immonen toteaa.
– Isänmaallisuus ja maanpuolustustahto kulkevat käsi kädessä. Isänmaallisuus muodostuu monista tekijöistä, erityisesti terveestä kansallisesta identiteetistä ja siitä, että yksilö tuntee maan traditiot ja tavat itselleen tutuiksi. Ihmisen tunne siitä, että on arvokasta kuulua johonkin kansaan, on tärkeää. Keskeinen osa kansallista yhtenäisyyttä on terve ja elinvoimainen kansallinen identiteetti.
Kansallista identiteettiä pyritty hämärtämään
Immosen mielestä on huolestuttavaa, että suomalaiskansallisen identiteetin merkitystä on vastuuttomasti pyritty hämärtämään muun muassa Suomen koulutusjärjestelmässä moniarvoisuuden ja monikultturismi-ideologian nimissä. Esimerkiksi peruskoulun opetussuunnitelmassa ei enää pyritä historianopetuksessa kansallisen identiteetin sisäistämiseen, vaalimiseen ja vahvistamiseen.
– Maininta suomalaisen identiteetin merkityksestä opetuksessa puuttuu nykyisin kokonaan opetussuunnitelman yleisen osan tekstistä historian oppiaineen kohdalla. Sen sijaan opetuksen tehtäväksi on määritelty oppilaiden tiedonkäsittelyvalmiuksien vahvistaminen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että opettajia kehotetaan innostamaan oppilaita hankkimaan tietoa koulun ulkopuolisesta historiakulttuurista, kuten peleistä, elokuvista ja kirjallisuudesta.
– Perusteluna kansallisen identiteetin sisäistämisestä luopumiselle on esitetty erityisesti oppilaiden kulttuuristen taustojen erilaisuus, monikulttuurisuuden vaaliminen ja globalisaatiokehitys. Tällainen toiminta epäilemättä murentaa kansallista yhtenäisyyttä, eikä se siten palvele maamme turvallisuuspoliittisia ja kansallisia etuja, Immonen varoittaa.
Suomalaisuutta on suojeltava
Immosen mukaan opetushallituksen perusopetuksen opetussuunnitelman linjaukset historiapolitiikalle kansallisen identiteetin hämärryttämisen osalta on syytä kyseenalaistaa.
– Yhtenäisyyden ja yhteisöllisyyden puute, nuorten kokemat vaikeudet juurtua suomalaiseen yhteiskuntaan sekä maahanmuuttajien kotoutumisen epäonnistuminen ovat ikäviä esimerkkejä siitä, mitä seuraa, kun kansallisen identiteetin merkityksen korostamisesta luovutaan. Nuorten syrjäytyminen, juurettomuuden tunne ja nuorten kokema yhteisöllisyyden kaipuu ovat surullinen kehityskulku, johon tulee puuttua.
– Historianopetuksen, mutta myös muun opetuksen yhteydessä on jatkossa tärkeää huolehtia siitä, että lapset ja nuoret ymmärtävät kansallisen identiteetin merkityksen tärkeyden suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta. Elinvoimainen kansallinen identiteetti vahvistaa kansalaisten yhteenkuuluvuuden tunnetta, kansallista yhtenäisyyttä ja turvallisuutta.
Immonen korostaa, että suomalaisen identiteetin ja kansallisen yhtenäisyyden säilyttäminen edellyttää vaalimista ja suojelua.
– Suomalaisten on itse puolustettava suomalaisuutta, sillä eivät sitä tule puolestamme ketkään muutkaan tekemään. Suomalaiskansallisen identiteetin, suomalaisen kulttuurin ja kansallisen yhtenäisyyden vahvistamisen pitää olla opetussuunnitelman ja mahdollisimman monet oppiaineet läpileikkaava kokonaisuus.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- monikulttuurius maanpuolustustahto Kansallinen identiteetti Isänmaallisuus Suomalaisuus Yhteisöllisyys koulu Opetus Lapset ja nuoret Olli Immonen maahanmuutto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaiset: Nuorten koulutustaso kääntynyt jyrkkään laskuun – koulutuspolitiikassa on palattava perusasioihin ennen kuin aletaan hienostella
Koululaisten ongelmat hälyttäviä etenkin nuorten tyttöjen osalta – Koponen: Viimeistään tämän on avattava päättäjien silmät
Laittomasti maassa oleville esitetään oleskelulupia opiskelun varjolla – Halla-aho: Hallitus pyrkii lisäämään muuttoliikettä kehitysmaista Suomeen
Immonen esitti koulujen etnisen eriytymisen estämiseksi maahanmuuton rajoittamista – ministeri Andersson haluaa lisää rahaa positiiviseen erityiskohteluun
Immonen: Koulujen etnistä segregaatiota torjuttava rajoittamalla haitallista maahanmuuttoa
Suomalaista kansallistunnetta tukevaa kulttuuria tuettava – kulttuurin keinoin kansakunnan yhtenäisyyttä voidaan vaalia ja vahvistaa kriisienkin varalle
Koponen päättäisi peruskoulujen lukuvuoden lauantain sijaan jo perjantaina: “Muutoksella säästettäisiin yksi todellinen koulupäivä johonkin muuhun ajankohtaan”
Puolustusvaliokunnalta tukea vapaaehtoiselle maanpuolustukselle – ”Koulutus turvattava kaikissa olosuhteissa”
PS-Nuoriso: Varusmiesten päiväraha tuplattava – isänmaan annettava arvostusta
Viikon suosituimmat
Kirjailija Jarkko Tontti: Punavihreä kupla on puhkeamassa – ”Eliitille koittanut viimeinen hetki havahtua, että he ovat irtautuneet suomalaisesta elämästä”
Punavihreä kupla on suomalaisessa poliittisessa keskustelussa tunnettu käsite, jolla kuvataan sananmukaisesti kuplautunutta, vasemmistoa myötäilevää yhteisöä. Punavihreään hegemoniaan on tähän saakka keskeisesti kuulunut yhteiskunnallisen eliitin ja sitä myötäilevän median voimakas vieraantuminen tavallisesta kansasta, sen huolenaiheista ja toiveista. Juristitaustainen kirjailija Jarkko Tontti esittää nyt konkreettisin perusteluin, miten ajat ovat muuttuneet ja punavihreä arvomaailma törmännyt seinään.
Ilmastonmuutos ei sytyttänyt Los Angelesin maastopaloja – epäiltyjä tuhopolttajia otettu kiinni
Ilmastonmuutos on saattanut pahentaa Kalifornian kuivuutta ja voimistaa tuulia, mutta maastopalot johtuvat ihmisten toiminnasta. Useita epäiltyjä tuhopolttajia on jo otettu kiinni. Kuvernööri Newson on kutsunut kansalliskaartin apuun estämään palaneiden kotien ryöstelyä.
Mikä meni pieleen journalismissa? – Näkökulmia median alennustilan aiheuttajista
2020-luvulla journalismi on kriisissä. Toimittajien ja mediayleisön suhde on jännittynyt, ja samalla uudet ailahtelevat ansaintamallit kasaavat painetta toimituksille. Mediamaailmaa läheltä seuraavat vaikuttajat tarkastelevat syitä siihen, miksi journalismi on ajautunut alennustilaan.
Jättimäinen grooming-skandaali lopulta julki: rasismisyytösten pelko ja väestösuhteiden vaaliminen tukkivat viranomaisten suut -“Suurin rauhan ajan rikos ja sen peittely Britannian historiassa”
Useamman vuosikymmenen ajan jatkunut tuhansien englantilaistyttöjen järjestelmällinen groomaus, ahdistelu ja sarjaraiskaukset ovat suurin rauhanajan rikos modernin Euroopan historiassa, kirjoittaa historioitsija ja kolumnisti Dominic Green amerikkalaisessa The Free Press -lehdessä. Nämä rikokset ovat enimmäkseen pakistanilaistaustaisten muslimimiesten tekemiä, ja valtaosa heistä ei ole joutunut vastuuseen. 2010-luvulla sekä oikeiston että vasemmiston johtamat hallitukset yrittivät hyssytellä vyyhtiä muutamien symbolisten oikeudenkäyntien jälkeen. Se näytti onnistuvan, kunnes Elon Musk perehtyi osaan oikeudenkäyntiasiakirjoista ja nosti asian esille omistamallaan X-alustalla. Nyt skandaali ravistelee Ison-Britannian yhteiskuntajärjestystä, eikä vyyhtiä voi enää hyssytellä.
DEI-ideologia ei varjellut Kaliforniaa maastopaloilta – viranomaisille kovaa kritiikkiä
Yksi kritiikin kohde Los Angelesin alueen maastopaloihin liittyen on se, että monien mielestä poliitikkojen ja pelastuslaitoksen johdon olisi pitänyt ideologisen yhdenvertaisuuspuuhastelun sijasta keskittyä perusasioihin, kuten varmistamaan palopostien toimivuus ja sammutusveden saatavuus. Los Angelesin pelastuslaitoksella on viime vuosina panostettu vahvasti DEI-ideologian edistämiseen.
Yliopistotutkimuksen karu tulos: Ulkomaalaistaustaisten yliedustus raiskauksissa jopa 7-kertainen – syrjäytyminen ei ole syynä
Suuri enemmistö kaikista Ruotsissa raiskaustuomion vuosina 2000-2020 saaneista oli maahanmuuttajataustaisia. Ero etnisesti ruotsalaisiin oli jopa 7-kertainen. Sosioekonomiset seikat ja syrjäytyminen eivät selitä rikoksia, selviää Lundin yliopiston tekemästä tutkimuksesta. Syyt on etsittävä muualta.
Antikainen: Scholzin päätös jättää Ukraina ilman apua on häpeällinen – Tuppurainen siunasi Suomen demarien tuen Berliinissä
Saksan liittokansleri Olaf Scholz (SPD) päätti estää noin kolmen miljardin euron arvoisen tukipaketin Ukrainalle. Tukipaketti olisi sisältänyt kriittisiä puolustusjärjestelmiä, kuten IRIS-T-ilmatorjuntajärjestelmiä ja Patriot-ilmatorjuntaohjuksia, joita Ukraina on pyytänyt suojellakseen kansalaisiaan Venäjän aggressioilta. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää päätöstä käsittämättömänä ja vastuuttomana.
Tamponit poistetaan Facebookin konttoreiden miestenvessoista – DEI-ideologia tekee kuolemaa Amerikassa
DEI-ideologia jyllää vielä vahvasti Suomessa, varsinkin julkisella sektorilla, mutta synnyinmantereellaan DEI vetää viimeisiä henkäyksiään. Facebookin omistava Meta-konserni on liittynyt niiden suuryritysten joukkoon, jotka ovat ilmoittaneet lopettavansa DEI-hankkeensa. Käytännössä se näkyy muun muassa siten, että jatkossa Facebookin toimitilojen miestenvessoissa ei ole enää tarjolla ilmaisia tamponeja.
Somaleista puolet työttöminä ja lopuilla usein toimeentulovaikeuksia Ruotsissa – maan työikäisistä enemmistö ulkomaalaistaustaisia jo vuonna 2033
Yli puolet Ruotsin työikäisestä väestöstä on ulkomaalaistaustaisia vuonna 2033. Heistä useimpien tausta on Euroopan ulkopuolella. Kohti mielenkiintoisia aikoja ollaan menossa ja äänestämisessä saattaa piillä demokratian muutoksen avain. Göteborgs-Posten on haastatellut somalivaikuttajaa.
Kiinalaiset troolarit imuroivat kalat maailman meristä – pian tyhjän saa pyytämättäkin
Kun Kiinan omat merialueet oli kalastettu tyhjäksi, kommunistivaltio pystytti maailman suurimman kalastuslaivaston ja lähetti sen imuroimaan maailman merille. Valtavat uivat tehtaat tuhoavat kalakantoja kiihtyvällä vauhdilla. 3,3 miljardia ihmistä saa maailmassa huomattavan osan ravintoaan kalasta, mutta ennen pitkää yhä useammalle jää nälkä.