Iranin islamistisen hallinnon yhteyksistään tunnetun Resalat-moskeijan 20-vuotisjuhlissa mukana kirkon virallisia edustajia

Kirkkohallituksen alaisen Kirkon tutkimuskeskuksen johtava asiantuntija Jyri Komulainen sekä Helsingin seurakuntayhtymän yhteisöpastori Ulla Lumijärvi osallistuivat Iranin islamistisen hallinnon yhteyksistä tunnetun helsinkiläisen Resalat-moskeijan 20-vuotisjuhlallisuuksiin 16.2. Suomen Uutiset pyysi kommentteja Kirkkohallitukselta sekä Helsingin seurakuntayhtymältä.

Tilaisuudessa oli mukana myös muiden pienempien uskonnollisten yhteisöjen edustajia, kuten muiden islamilaisten yhdyskuntien edustajia ja esimerkiksi ortodoksikirkon venäjänkielisestä seurakuntatyöstä vastaava pappi. Tilaisuudesta ja sen osallistujista kertoi moskeijan imaami julkisessa Facebook-päivityksessään. Myös yhteisöpastori Ulla Lumijärvi teki juhlasta oman kiitospäivityksen.

Helsingin Resalat-moskeijan toiminta on ollut runsaan julkisuuden kohteena. Kansainvälinen uutiskynnys ylittyi viime kesänä, kun Resalat-moskeijan vieraileva imaami hyökkäsi hallintoa vastustavan iranilaisnaisen kimppuun Helsingin Itäkeskuksessa. BBC julkaisi aiheesta 26.8. uutisen, jossa se kertoo, että hyökkääjä on iranilainen Behrouz Hosseinpour. Hän on toiminut Resalat-keskuksessa vierailevana imaamina.

BBC:n uutinen toi julki myös Resalat-moskeijan yhteydet Iranin hallintoon sekä moskeijan imaamin Abbas Bahmanpourin isän Majid Bahmanpourin taustan. Suomen Uutiset kertoi asiasta 14.2.2023. Bahmanpour on ollut jäsenenä The Islamic Revolutionary Guard Corps -joukoissa (IRGC). Majid Bahmanpour on asunut myös Britanniassa. Suomen Uutiset kertoi 19.5., että Britannia sulki hänen perustamansa islamilaisen keskuksen Lontoossa IRGC-terroristiyhteyksien vuoksi.

Tammikuussa 2023 Euroopan parlamentti hyväksyi ylivoimaisella enemmistöllä päätöslauselman, jossa kehotettiin EU:ta ja sen jäsenvaltioita määrittelemään Iranin vallankumouskaarti IRGC terroristijärjestöksi. Ruotsi määritteli IRGC-joukot terroristijärjestöksi 10.5.2023.

Kirkkohallitus kommentoi

Suomen Uutiset pyysi vastausta kysymykseen, onko kirkon sopivaa kunnioittaa tai juhlia moskeijaa, jonka toiminnassa on mukana Iranin islamistinen hallinto. Kommentointipyynnössä oli mukana tiivistelmä uutisista, jotka ovat mukana tässä artikkelissa.

Kirkkohallituksen viestintäjohtaja Eeva-Kaisa Heikura vastasi Suomen Uutisille sähköpostitse:

– Jyrin ollessa lomalla yleisesti kommenttina, että tuossa juhlassa on ollut vieraana laaja joukko ihmisiä, niin uskontojen edustajia kuin yhteiskunnan muitakin eri toimijoita. Suomen ev.lut. kirkon asiantuntijoilla on laajat verkostot ja pyrkimys rakentavaan dialogiin eri toimijoiden kanssa.

– Uskontolukutaito, eri uskontojen syvällinen ymmärrys ja pyrkimys rakentavaan dialogiin eri toimijoiden kanssa on keskeistä. Dialogi, ajatustenvaihto ja toisten perinteisiin tutustuminen ja niiden kunnioittaminen ovat hyvä tapa rakentaa yhteiskuntarauhaa ja ehkäistä yhteiskunnan kielteisiä kehityskulkuja.

Helsingin seurakuntayhtymän vastaus

Helsingin seurakuntayhtymän yhteisen seurakuntatyön johtaja, rovasti Stefan Forsén vastasi sähköpostitse:

– Uskontodialogin tärkein väline on dialogi. Helsingin seurakunnilla on pitkä ja hyvä perinne uskontodialogista tämän kaupungin muiden uskonnollisten yhteisöjen kanssa. Keskusteluyhteys eri toimijoiden kanssa säilyy vain tapaamalla heidän edustajiaan eri tilanteissa, myös heille tärkeissä juhlissa. Kaikesta emme ole samaa mieltä, mutta juuri siksi yhteydenpitoa tarvitaan.

– Olemme tietoisia siitä, että on olemassa erityyppisiä muslimiseurakuntia. Joihinkin saamme jatkuvasti kutsuja, toisiin ei koskaan. Joidenkin uskontokuntien edustajat osallistuvat mielellään niihin yhteisiin tapaamisiin, mitä olemme järjestäneet, toiset taas eivät. Mutta jatkuvasti pyrimme laajentamaan dialogia, koska näkemyksemme mukaan se on ainoa keino tukea työtä radikalisoitumisen vähentämiseksi.

Iranin hallinto käyttää valtaa moskeijoiden kautta

Tuore BBC:n uutisdokumentti Resalatista ja Iranin islamistisen hallinnon yhteydestä julkaistiin helmikuun alussa. Dokumentissa on haastateltu nykyistä Iranin hallinnon pakolaista, entistä Suomen Iranin diplomaattia Hossein Alizadehia.

– Kun toimin Helsingin suurlähetystössä diplomaattina, oli yksi tehtävistäni olla yhteydessä Mellunmäen moskeijaan ja vastata heidän tarpeisiinsa, hän sanoo BBC:n toimittaja Parham Ghobadin haastattelussa.

Dokumentti avaa Iranin islamilaisen tasavallan piilossa olevaa vallankäyttöä Euroopassa, joka tapahtuu Euroopan pääkaupungeissa sijaitsevien moskeijoiden kautta. Dokumentissa ovat esillä Helsinki ja Lontoo.

Suomen entinen Iranin diplomaatti Alizadeh sanoo haastattelussa myös, että Iranin suurlähetystöillä ympäri maailmaa on yhteyksiä moskeijoihin. Hänen mukaansa se kuuluu asiaan.

Lähi-idän asiantuntija Bijan Rezai Jahromi tiivistää BBC:n farsinkielisen dokumentin sisältöä Suomen Uutisille.

– Islamistinen fundamentalismi kuuluu olennaisesti näihin moskeijoihin. 1980-luvulla Khomeinin valtakaudella Iranin islamistisen hallinnon työntekijät ostivat Itä-Lontoosta rakennuksen, jossa ovat levittäneet antisemitistisiä iskulauseita. Moskeijoissa julistetaan esimerkiksi kuolemaa Israelille. Myös Iranin islamilaisen tasavallan ministeri on käynyt näissä antisemitistisissä tapahtumissa, joita Britannian hallinto nyt tutkii antisemitistisistä syistä, Jahromi selventää.

Hijab-juhlassa jopa yhdeksänvuotiaita lapsia

Tammikuussa moskeijasta kirjoitti Ilta-Sanomat. Moskeijassa järjestettiin tytöille hijabin käyttöön liittyvä seremonia, johon osallistui jopa yhdeksänvuotiaita lapsia. Asia järkytti sosiaalisessa mediassa eritoten islamotraumatisoituneita pakolaisia.

Aiheesta kirjoitti X:ssä esimerkiksi iranilais-suomalainen nainen. Suomen Uutiset ei julkaise hänen nimeään artikkelissa, sillä hänen mielipiteensä asettavat hänen perheensä vaaraan Iranissa.

– Miljoonat iranilaiset tytöt ja minä olemme joutuneet käymään läpi tämän pas*an. Tämä on selvää sukupuolirasismia. Jos yhdeksänvuotiaalle kerrotaan, että olet syntinen, jos et peitä hiuksiasi tai kehoasi, ja jos vartalosi tai hiuksesi näkyvät ja miehet tuntevat seksuaalista vetovoimaa sen vuoksi, niin se on sinun vikasi. Suomalaiset ystäväni ja seuraajani: olkaa hyvä ja kertokaa, kuinka voitte olla hiljaa, kun näette tämän rikoksen ihmisyyttä vastaan?

– Asutte vapaassa maassa ja te voitte nousta vastustamaan tätä. Auttakaa näitä lapsia. Minä itken, kun kirjoitan tätä – miksi tälle hirveydelle ei tule loppua! Seremoniassa ei ole mitään pyhää!

“Lasten tulisi saada kasvaa tasavertaisesti”

Ilta-Sanomien haastattelema islamin tutkimuksen tohtori Maria Pakkala pitää juhlaa ongelmallisena.

– Asumme Suomessa, missä hiustemme ei pitäisi olla ongelma kenellekään. Suomessa kaikkien lasten tulisi saada kasvaa samalla tavalla, tasavertaisesti. Miksi lapsen pitäisi kuulua johonkin uskonnolliseen yhteisöön sen takia, että hänen vanhempansa kuuluvat siihen tai toimia kuten Iranissa tai jossain muussa maassa toimitaan?

Lähi-idän asiantuntija Jahromi analysoi samassa Ilta-Sanomien artikkelissa, että kyseisessä juhlassa puetaan valkoiset kaavut ja että kyseessä on seremoniallinen tapahtuma naimaiässä oleville tytöille. Siinä ollaan mahdollisesti valmiita menemään naimisiin.

Juhlassa imaami myös rukoilee ja tytöille opetetaan rukoilemista.

Jahromi kertoo juhlan vieton perustuvan profeetta Muhammedin elämänkerrasta löytyvälle kertomukselle siitä, miten profeetta Muhammed meni naimisiin vaimonsa Aishan kanssa, kun tämä oli 6-vuotias, mutta alkoi harrastaa tämän kanssa seksiä, kun tämä oli noin 8,5-vuotias. (Eri lähteissä on esitetty tosin myös toisenlaisia näkemyksiä Aishan iästä.)

Voiko tämän ikäisiä tyttöjä naittaa?

Ilta-Sanomien haastattelemat Pakkala ja Jahromi liittävät juhlaan islamin harjoittamiseen liittyvän keskustelun siitä, voiko tämän ikäisiä tyttöjä naittaa.

– Mielestäni 9-vuotias tyttö ei ole missään kontekstissa valmis harrastamaan seksiä eikä hänellä ole omaa ajattelukykyä historiasta, politiikasta ja uskonnosta, vaan häntä aletaan aivopestä tietynlaiseen muottiin, sanoo Jahromi.

Jahromin mielestä silloin, kun aikuinen nainen käyttää omaehtoisesti ja ilman perheen painostusta hijabia, on kyseessä hänen oma asiansa ja uskonnonvapauteen kuuluva asia. Jos taas lapsia pakotetaan tähän toimintaan, se on ongelmallista.