LEHTIKUVA
1. luetuin
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.
Intia on lyönyt aiemmat ennätyksensä hiilen tuotannossa. Hiiliministeriön vuosikatsauksen mukaan maa tuotti vuonna 2024 lähes miljardi tonnia hiiltä.
Intian pääministeri Narendra Modi juhli miljardin hiilitonnin louhimista X-somessa kirjoittaen, että kyseessä on monumentaalinen saavutus, joka korostaa Intian sitoutumista energiavarmuuteen, talouskasvuun ja omavaraisuuteen.
Pääministeri kiitti kaikkia hiilialan työntekijöitä heidän kovasta työstään. Narendra Modi ei kuitenkaan maininnut sitä, että hiilidioksidipäästöjen ja ilman saastumisen kannalta hiili on kaikkein ongelmallisin polttoaine.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä kommentoi pääministeri Modin kirjoitusta sarkastisesti onnitellen suomalaisia ilmastoaktivisteja.
– Onnea kaikille suomalaisille ilmaston puolustajille. Teette työtä jolla on tarkoitus!
Intian rikkoessa hiilenlouhintaennätyksiä Suomessa murehditaan porojen röyhtäyksiä. Yle kertoo, että Lappi on jäämässä ilmastotavoitteesta, koska “röyhtäilevät porot hankaloittavat pohjoisen ilmastotalkoita”.
Ylen mukaan “metaania röyhtäilevät porot” ovat merkittävä päästölähde Ylä-Lapissa. Esimerkiksi Utsjoella ja Enontekiöllä yli puolet päästöistä on peräisin maataloudesta, ja enemmistö maatalouspäästöistä tulee poroista. Nautojen rehuun on kehitetty metaanipäästöjä vähentäviä lisäaineita, mutta jäkälää syöville poroille sellaisia ei ole.
Todellisuudessa Lapin porojen röyhtäilyillä ei ole globaalissa kokonaiskuvassa mitään merkitystä. Koko Suomen merkitys hiilipäästöjen lähteenä on promilleluokkaa, ja Suomen päästöt ovat jo painuneet ennätyksellisen alas, kuten Suomen Uutiset aiemmin kertoi.
Suomalaisia on siis turha syyllistää ilmastopäästöistä tai luonnonvarojen ylikulutuksesta, koska Suomi tuottaa verrattoman paljon enemmän luonnonvaroja kuin kuluttaa. Jos kaikki muut maat hoitaisivat ympäristöä yhtä hyvin kuin Suomi, ihmiskunnalle riittäisi laskennallisesti 0,44 maapalloa.
LEHTIKUVA
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Ruotsin on vahvistettava puolustustaan ja tehtävä se mieluiten omalla rahalla. Tähän päästään, jos yhteisten ponnistelujen myötä kansantalous saa kasvaa vapaasti, vailla EU:n byrokratiaa ja ilmastopolitiikan pilvilinnoja. Ruotsista on tehtävä taas vahva ja turvallisuus on nyt tärkeintä, sanoo ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra iloitsee viestipalvelu X:ssä, kun myös Metsäteollisuus haluaa avata ilmastolain.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä painottaa ilmastotoimien kaipaavan nyt realismia. Mäkelä sanoo myös olevansa huolissaan Suomen metsäteollisuuden ulosliputuksesta kaukaisiin maihin, joissa ilmastosta ja ympäristöstä ei välitetä kuten Suomessa. - Tämä voi olla seuraus, jos sääntelemme ja ilmastokuristamme oman teollisuutemme pois täältä.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela katsoo, että hallituksen olisi Suomen kilpailukyvyn ja huoltovarmuuden kannalta pohdittava ilmastolain avaamista ja vuoteen 2035 kirjatun hiilineutraaliustavoitteen siirtämistä vuoteen 2050.
Keskiviikkoillan A-studio väitti, että Suomen metsät ovat muuttuneet päästöjen lähteiksi ja kysyi, mitä tästä seuraa. Studiovieraana ollut MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola ei allekirjoittanut väitettä.
Elinkeinoministeri Wille Rydman huomauttaa, että eräiden laskelmien mukaan Kiina hallitsee jo 70 prosenttia maailman harvinaisten maametallien louhinnasta ja niiden jalostuksesta 90 prosenttia. Rydman varoittaa, että pahimmassa skenaariossa kriittisiä materiaaleja voidaan hyödyntää myös kiristyskeinona samaan tapaan kuin Venäjä on jo hyödyntänyt energia-asettaan omassa valtapelissään.
Suomen - ja samalla myös perussuomalaisten - ilmastopolitiikka nousi taas keskusteluun, kun puolueen puheenjohtaja ja valtiovarainministeri Riikka Purra otti videoviestissään esille sen, miten ”edellisen hallituksen aikaan linjattu hiilineutraalisuustavoite 2035 on koko ajan epätodennäköisemmin saavutettavissa”. Viestin takana on EU:sta vastikään uutisoitu tieto siitä, että useat Euroopan maat, mukaan lukien Suomi, ovat jäämässä LULUCF:n mukaisista ilmastotavoitteista ja niitä voivat uhata jopa miljardien eurojen sakot.
Edellisen hallituksen aikaan linjattu hiilineutraalisuustavoite 2035 on koko ajan epätodennäköisemmin saavutettavissa, sanoo tuoreessa videoviestissään perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra. Suomen ei tavoitteen takia tule ryhtyä sille itselleen vahingollisiin toimiin.
Viikon suosituimmat
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.
Elon Muskin omistaman yrityksen valmistamat sähköautot ovat joutuneet vasemmistolaisten vihan kohteeksi. Tesloja on naarmutettu, sotkettu maalilla ja tuhottu polttopulloilla. Erityisesti transseksuaalit tuntuvat vihaavan Elon Muskia. Tuleeko Tesla-mellakoista uusi Black Lives Matter -ilmiö?
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin julkaisema tuore selvitys viimeistään osoittaa kaikille, että sotealan ongelmia ei ole mahdollista korjata siten, että alalle aktiivisesti haalitaan henkilökuntaa maailman toiselta puolelta. Vielä eduskuntavaalien 2023 alla monet eturivin poliitikot kuitenkin pyrkivät kiistämään kielitaidottomien hoitajien työyhteisölle aiheuttamat ongelmat ja työyhteisölle kasaantuvan lisäkuorman.
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.
Hallitus panostaa arjen sujuvuuteen ja turvallisuuteen uudistamalla taksialan sääntelyä. Tavoitteena on palauttaa Suomeen turvalliset taksit ja luottamus koko taksialaan. Pitkään valmisteltu hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskuntaan vielä tämän vuoden puolella, syysistuntokaudella 2025.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
