Evan tutkimus osoittaa: Suomalaiset haluavat pelastaa hyvinvointivaltion leikkaamalla toissijaisista kohteista, kuten Yleisradiosta ja kehitysavusta
22.11.2022 |19:32
LEHTIKUVA
Inflaatio tekee tuhojaan myös Ruotsissa – seitsemän vuoden palkankorotukset muisto vain
Inflaatio laukkaa ja tuuli käy yli lompakon. Palkansaajat köyhtyvät ja samalla rahalla saa kaiken aikaa entistä vähemmän. Kansalaistalouden mahalasku on pahin ainakin 30 vuoteen. Palkankorotukset ovat jäämässä tuntuvasti joulukuun inflaatiolukuja pienemmiksi.
Joulukuun inflaatio oli Ruotsissa ennakkotietojen mukaan 10,2 prosenttia. Jos asuntolainojen korot lasketaan mukaan, inflaatio nousi jo 12,3 prosenttiin. Energianhinnoista siivottu pohjainflaatio oli 8.4 prosenttia. Inflaatio on viimeksi ollut näin korkealla tasolla vuonna 1991.
– Nämä ovat epämiellyttävän korkeita lukuja, toteaa Nordean pääanalyytikko Susanne Spector Svenska Dagbladetissa.
Ennusteet ylittyivät
Markkinat ja keskuspankki ennustivat matalampaa inflaatiota. Ruotsin keskuspankki ilmoittaneekin seuraavasta koronnostosta 9. helmikuuta. Ohjauskoron ennustetaan nousevan 0,5 prosenttiyksikköä 3,00 prosenttiin. Huhtikuussa on odotettavissa vielä 0,25 prosenttiyksikön korotus.
– Palkat ovat suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2015 ja olemmekin menettäneet seitsemän vuoden reaalipalkan korotukset, laskee palkkatilastoista vastaava Linn Hansen valtiovarainministeriön alaisesta Konjunkturinstitutista.
Maltillisia korotuksia
Ruotsin teollisuusliitot tavoittelevat vuodelle 2023 huomattavasti parhaillaan laukkaavaa inflaatiota maltillisempia 4,4 prosentin palkankorotuksia. Työnantajapuoli esittää kahden prosentin korotuksia ja kertakorvausta inflaatiosta. Sopimus on todennäköisesti yksivuotinen.
Neuvottelut ovat hankalia, koska Ruotsinkin taloustilanne on tällä hetkellä vain rajoitetusti riippuvainen työmarkkinaneuvotteluiden tuloksesta. Yleinen huoli tuntuu silti olevan mahdollisten palkankorotusten inflaatiota kiihdyttävä vaikutus.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- sopimuskausi kertakorvaus reaalipalkka Linn Hansen teollisuusliitot koronnosto Konjunkturinstitutet Susanne Spector palkan ostovoima köyhtyminen inflaatiovauhti Ukrainan sota Venäjän hyökkäys Ruotsin keskuspankki työmarkkinaneuvottelut palkankorotukset ohjauskorko asuntolaina Energian hinta Inflaatio
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Purra kansallisesta päästökauppajärjestelmästä: Hävytöntä, että SDP kiihdyttää yrittäjien ja autoilijoiden kurittamista
26.10.2022 |14:25
Työssäkäyvä keskiluokka ahdingossa kohoavien elinkustannusten vuoksi – Purra vaatii päättäjiä kohdistamaan huomion perusasioihin: ”Kaikki tarmo siihen, että tavalliset suomalaiset selviävät”
14.11.2022 |14:26
Muistatko, mitä vihreät uskottelivat vielä viime talvena: ”Ilmastotoimet suojaavat energian hintojen nousulta”
23.12.2022 |18:02
Elomaa: Eläkkeet eivät riitä arjen menoihin
29.12.2022 |12:13
Viikon suosituimmat
1.
Kirjailija Jarkko Tontti: Punavihreä kupla on puhkeamassa – ”Eliitille koittanut viimeinen hetki havahtua, että he ovat irtautuneet suomalaisesta elämästä”
Punavihreä kupla on suomalaisessa poliittisessa keskustelussa tunnettu käsite, jolla kuvataan sananmukaisesti kuplautunutta, vasemmistoa myötäilevää yhteisöä. Punavihreään hegemoniaan on tähän saakka keskeisesti kuulunut yhteiskunnallisen eliitin ja sitä myötäilevän median voimakas vieraantuminen tavallisesta kansasta, sen huolenaiheista ja toiveista. Juristitaustainen kirjailija Jarkko Tontti esittää nyt konkreettisin perusteluin, miten ajat ovat muuttuneet ja punavihreä arvomaailma törmännyt seinään.
12.01.2025 |10:28
2.
Ilmastonmuutos ei sytyttänyt Los Angelesin maastopaloja – epäiltyjä tuhopolttajia otettu kiinni
Ilmastonmuutos on saattanut pahentaa Kalifornian kuivuutta ja voimistaa tuulia, mutta maastopalot johtuvat ihmisten toiminnasta. Useita epäiltyjä tuhopolttajia on jo otettu kiinni. Kuvernööri Newson on kutsunut kansalliskaartin apuun estämään palaneiden kotien ryöstelyä.
12.01.2025 |17:15
3.
Mikä meni pieleen journalismissa? – Näkökulmia median alennustilan aiheuttajista
2020-luvulla journalismi on kriisissä. Toimittajien ja mediayleisön suhde on jännittynyt, ja samalla uudet ailahtelevat ansaintamallit kasaavat painetta toimituksille. Mediamaailmaa läheltä seuraavat vaikuttajat tarkastelevat syitä siihen, miksi journalismi on ajautunut alennustilaan.
11.01.2025 |18:33
4.
Jättimäinen grooming-skandaali lopulta julki: rasismisyytösten pelko ja väestösuhteiden vaaliminen tukkivat viranomaisten suut -“Suurin rauhan ajan rikos ja sen peittely Britannian historiassa”
Useamman vuosikymmenen ajan jatkunut tuhansien englantilaistyttöjen järjestelmällinen groomaus, ahdistelu ja sarjaraiskaukset ovat suurin rauhanajan rikos modernin Euroopan historiassa, kirjoittaa historioitsija ja kolumnisti Dominic Green amerikkalaisessa The Free Press -lehdessä. Nämä rikokset ovat enimmäkseen pakistanilaistaustaisten muslimimiesten tekemiä, ja valtaosa heistä ei ole joutunut vastuuseen. 2010-luvulla sekä oikeiston että vasemmiston johtamat hallitukset yrittivät hyssytellä vyyhtiä muutamien symbolisten oikeudenkäyntien jälkeen. Se näytti onnistuvan, kunnes Elon Musk perehtyi osaan oikeudenkäyntiasiakirjoista ja nosti asian esille omistamallaan X-alustalla. Nyt skandaali ravistelee Ison-Britannian yhteiskuntajärjestystä, eikä vyyhtiä voi enää hyssytellä.
15.01.2025 |12:27
5.
DEI-ideologia ei varjellut Kaliforniaa maastopaloilta – viranomaisille kovaa kritiikkiä
Yksi kritiikin kohde Los Angelesin alueen maastopaloihin liittyen on se, että monien mielestä poliitikkojen ja pelastuslaitoksen johdon olisi pitänyt ideologisen yhdenvertaisuuspuuhastelun sijasta keskittyä perusasioihin, kuten varmistamaan palopostien toimivuus ja sammutusveden saatavuus. Los Angelesin pelastuslaitoksella on viime vuosina panostettu vahvasti DEI-ideologian edistämiseen.
14.01.2025 |14:59
6.
Yliopistotutkimuksen karu tulos: Ulkomaalaistaustaisten yliedustus raiskauksissa jopa 7-kertainen – syrjäytyminen ei ole syynä
Suuri enemmistö kaikista Ruotsissa raiskaustuomion vuosina 2000-2020 saaneista oli maahanmuuttajataustaisia. Ero etnisesti ruotsalaisiin oli jopa 7-kertainen. Sosioekonomiset seikat ja syrjäytyminen eivät selitä rikoksia, selviää Lundin yliopiston tekemästä tutkimuksesta. Syyt on etsittävä muualta.
16.01.2025 |08:42
7.
Tamponit poistetaan Facebookin konttoreiden miestenvessoista – DEI-ideologia tekee kuolemaa Amerikassa
DEI-ideologia jyllää vielä vahvasti Suomessa, varsinkin julkisella sektorilla, mutta synnyinmantereellaan DEI vetää viimeisiä henkäyksiään. Facebookin omistava Meta-konserni on liittynyt niiden suuryritysten joukkoon, jotka ovat ilmoittaneet lopettavansa DEI-hankkeensa. Käytännössä se näkyy muun muassa siten, että jatkossa Facebookin toimitilojen miestenvessoissa ei ole enää tarjolla ilmaisia tamponeja.
16.01.2025 |14:19
8.
Antikainen: Scholzin päätös jättää Ukraina ilman apua on häpeällinen – Tuppurainen siunasi Suomen demarien tuen Berliinissä
Saksan liittokansleri Olaf Scholz (SPD) päätti estää noin kolmen miljardin euron arvoisen tukipaketin Ukrainalle. Tukipaketti olisi sisältänyt kriittisiä puolustusjärjestelmiä, kuten IRIS-T-ilmatorjuntajärjestelmiä ja Patriot-ilmatorjuntaohjuksia, joita Ukraina on pyytänyt suojellakseen kansalaisiaan Venäjän aggressioilta. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää päätöstä käsittämättömänä ja vastuuttomana.
14.01.2025 |16:37
9.
Somaleista puolet työttöminä ja lopuilla usein toimeentulovaikeuksia Ruotsissa – maan työikäisistä enemmistö ulkomaalaistaustaisia jo vuonna 2033
Yli puolet Ruotsin työikäisestä väestöstä on ulkomaalaistaustaisia vuonna 2033. Heistä useimpien tausta on Euroopan ulkopuolella. Kohti mielenkiintoisia aikoja ollaan menossa ja äänestämisessä saattaa piillä demokratian muutoksen avain. Göteborgs-Posten on haastatellut somalivaikuttajaa.
14.01.2025 |09:16
10.
Kiinalaiset troolarit imuroivat kalat maailman meristä – pian tyhjän saa pyytämättäkin
Kun Kiinan omat merialueet oli kalastettu tyhjäksi, kommunistivaltio pystytti maailman suurimman kalastuslaivaston ja lähetti sen imuroimaan maailman merille. Valtavat uivat tehtaat tuhoavat kalakantoja kiihtyvällä vauhdilla. 3,3 miljardia ihmistä saa maailmassa huomattavan osan ravintoaan kalasta, mutta ennen pitkää yhä useammalle jää nälkä.
13.01.2025 |10:58
