LEHTIKUVA
Inflaatio kurittaa amerikkalaisia, bensan hinta ennätyskorkealla – Biden kehottaa kansaa sähköauto-ostoksille
Inflaatio jyllää Yhdysvalloissa. Bensiinin ja ruuan hinnan nousu iskee kipeimmin kaikkein köyhimpiin. Presidentti Biden myöntää itsekin, että hänen hallintonsa avokätisellä koronatukien jaolla on ollut osuutta inflaation pahenemiseen.
Yhdysvalloissa inflaatio on korkeimmalla tasolla neljäänkymmeneen vuoteen. Marraskuun lukemat näyttävät hintojen nousseen vuoden aikana 6,8 prosenttia. Inflaatio on toki noussut monissa muissakin maissa, mutta Yhdysvallat on Brasilian ja Turkin jälkeen tilaston kärjessä.
Polttoaineen hinnan lisäksi ovat erityisesti nousseet elintarvikkeiden ja käytettyjen autojen hinnat sekä vuokrat. Hintojen nousu iskee kipeimmin kaikkein köyhimpiin, joiden tuloista valtaosa menee ruokaan, vuokraan, bensiiniin ja muihin välttämättömyyksiin.
Kaiken takana on korona – ja koronatukiaiset
Taloustieteilijät väittelevät siitä, johtuuko inflaation nousu koronapandemian aiheuttamista tuotantoketjujen katkoksista vaiko siitä, että presidentti Joe Bidenin hallinto on syytänyt maan talouteen liikaa koronatukiaisia.
Jopa presidentti Biden itsekin myönsi reilu kuukausi sitten pitämässään puheessa, että inflaatio on ennätyslukemissa siksi, että “ihmisillä on nyt enemmän rahaa” hänen alkuvuodesta hyväksymänsä 1,9 miljardin dollarin Covid-19-tukipaketin ansiosta. Ja toinen samanmoinen tukipaketti on työn alla.
– Ironia on siinä, että ihmisillä on nyt enemmän rahaa minun hyväksymäni tukipaketin takia, Biden sanoi. Teille kaikille postitettiin 1 400 dollarin šekki.
– Se muuttaa ihmisten elämää. Mutta mitä tapahtuu, jos ei ole mitään ostettavaa ja teillä on enemmän rahaa kilpailla tuotteista? Siitä seuraa ongelmia.
Presidentti Biden suhtautuu kuitenkin luottavaisesti siihen, että toimitusketjut saadaan kuntoon ja inflaatio hallintaan. Sitä odotellessa hänen hallintonsa jatkaa julkisten investointien ja uusien tukipakettien valmistelua.
Bensan hinta nousee – osta sähköauto
Tällä hetkellä bensagallonan (3,8 litraa) keskihinta USA:ssa on noin 3,30 dollaria. Litrahinnaksi tulee siten 0,87 euroa, mikä olisi suomalaisille naurettavan halpa hinta mutta amerikkalaisille kova. Kaikkein kovinta hintaa maksetaan viherliberaalissa Kaliforniassa, jossa gallona bensiiniä maksaa 4,67 dollaria (1,23 euroa/litra).
Presidentti Bidenin ratkaisu bensan hinnan nousuun on se, että amerikkalaiset säästäisivät bensakuluissa ostamalla sähköauton. Biden kävi itse General Motorsin tehtaalla Detroitissa koeajamassa 112 595 dollaria maksavan sähkökäyttöisen Hummerin.
Inflaatio näkyy kiitospäivän kalkkunassakin
Bensan hinnan lisäksi inflaatio näkyy monenlaisissa asioissa. Kiitospäivän ateria kalkkunoineen ja muine tykötarpeineen oli kallistunut viime vuodesta noin 14 prosenttia. Kalkkunan kilohinta oli tänä vuonna reilut kolme euroa.
Inflaatio näkyy myös siinä, että yli kolmenkymmenen vuoden ajan toiminut Dollar Tree -halpahalliketju on joutunut muuttamaan hinnoitteluaan. Tähän asti liikeideana on ollut se, että kaikki tavarat maksavat yhden dollarin, kuten ketjun nimessäkin lukee. Jatkossa tuotteiden perushinta nousee 1,25 dollariin.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- kalkkuna Kiitospäivä Hummer Korona-avustukset koronapandemia Covid-19 Joe Biden bensan hinta Yhdysvallat Inflaatio
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Hirttoköysi olikin lavastus – amerikkalaisnäyttelijä järjesti itseensä kohdistuneen “viharikoksen”
Globalisaatio johtaa tyhjien hyllyjen syndroomaan – meno maailmalla on pian kuin entisessä itäblokissa
Yhdysvallat nöyryytetty, Bidenille sataa Afganistanista rajua kritiikkiä – “Uusi Saigon”
Biden romuttaa Trumpin aikaansaannoksia – sekä muuri että deregulaatio saavat kaatua
Yhdysvaltain demokraateille alkaa valjeta presidentti Bidenin maahanmuuttopolitiikan vaikutukset – sopeutus iskee
Puola poistaa polttoaineveron ja bensiinin arvonlisäveron väliaikaisesti
Yhdysvaltain ja Meksikon rajalla kaaos – laittomien rajanylitysten lisäksi Yhdysvaltoihin tulvii fentanyyliä
EU:lla taas ketunhäntä kainalossa: ”Jokainen maksaisi tankatessaan veroa Brysseliin”
Bidenin kannatus laskee – USA on “jakautunut, hukassa ja menossa alamäkeen”
Viikon suosituimmat
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Pakolaispolitiikka kiristyy: Turvapaikkaa ei jatkossa myönnetä tai se lakkautetaan, jos henkilön katsotaan olevan vaaraksi yhteiskunnalle
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Puheenjohtaja Koskelalla ei ollut laskelmia työllisyystoimiensa tueksi illan A-talkissa: “Mulla ei ole antaa lukua sulle”
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.