Tuon tuen koordinoimiseksi ja johtamiseksi on perustettu johto-organisaatio, johon kaikki Naton jäsenmaat osallistuvat. Organisaation johto-osa, NSATU, (NATO Security Assistance and Training for Ukraine) on sijoitettu Saksaan, Wiesbadeniin. Sen tehtävänä on tukea Ukrainaa sen sotilasjoukkojen koulutuksessa, materiaalin kunnossapidossa ja täydennyksissä sekä logistiikassa.
– Lisäksi se koordinoi ukrainalaisten sotilaiden koulutusta. Tähän mennessä yli 180 000 koulutustapahtumaa onkin jo toteutettu. NSATU koordinoi myös EU:n tukea Ukrainalle EUMAM-operaation kautta, kertoo Tomi Immonen.
Merkittävää lisäarvoa Ukrainan tukemiseksi
NSATU on esimerkki kansainvälisestä toiminnasta, joka Naton organisaatiorakenteissa voidaan toteuttaa tehokkaasti ja nopeasti yhtenäisin toimintatavoin. Wiesbadenissa sijaitsevassa johto-osassa on yli 300 sotilasta ja koko organisaatiossa noin 700 henkilöä. Erittäin laajan ja monimutkaisen tuen rakentamiseksi perustettu organisaatio saatiin suunniteltua ja toteutettua vain 90 päivän kuluessa.
NSATU on omalla tavallaan erinomainen esimerkki siitä, miten Naton jäsenvaltiot voivat saada nopeasti muodostettua kansainvälisen yhteistyön, koska operaation rakentaminen toteutettiin Naton standardien ja komentorakenteiden mukaisesti. Suomesta paikalla on kolme kantahenkilökuntaan kuuluvaa ja yksi reserviläinen.
– Tilapäisissä toimitiloissa toimiva joukko on tuottanut merkittävää lisäarvoa Ukrainan tukemiseksi. Pelkästään sotaa käyvän maan joukkojen materiaalisen tuen järjestäminen on monimutkainen ja haastava asia. Taistelevien tai koulutettavien joukkojen tarve tulee saada kartoitettua, on löydettävä jäsenvaltioista korvaava materiaali ja käynnistettävä mahdollisesti hankinnat tai jopa uudenlaista aseteollisuutta.
– Lisäksi materiaali on saatava toimitettua oikeaan aikaan ja oikeaan paikkaan. Kansainvälisen tason logistisia haasteita on vaikea edes kuvitella. Ukrainan käyttämät erilaiset tietojärjestelmät ja kieliongelmat luovat myös omat lisähaasteensa, toteaa Immonen.
Sota koskettaa jokaisen maan taloutta ja turvallisuutta
Yhteishenki ja halu tukea jäsenvaltioita sekä turvata Euroopan turvallisuutta oli vahvasti läsnä NSATU:n toimitiloissa ja parlamentaarikkojen välisissä keskusteluissa. Immonen tuli entistäkin vakuuttuneemmaksi siitä, että Suomi on Natossa oikeassa seurassa, kun hän seurasi Naton sotilaiden saumatonta yhteistyötä rinta rinnan isossa avokonttorissa, satoja miehiä ja naisia univormuissaan.
– Kaikilla heillä on yhteisenä tavoitteena parantaa Euroopan – ja samalla oman maansa – turvallisuutta ja vastustaa väkivaltaisen Venäjän hyökkäyssotaa. Jos yksikin Euroopan maa joutuu sotaan tai kriisiin, se koskettaa ihan jokaisen maan veronmaksajia pelkästään jo taloudellisten olosuhteiden heikentymisen kautta, turvallisuudesta puhumattakaan, Immonen lisää.
Lisää konkreettisia toimenpiteitä puolustukseen
Omassa puheenvuorossaan Immonen haastoi muita Naton jäsenmaita tekemään konkreettisia toimenpiteitä. Hän totesi, että Suomi, vain viiden miljoonan asukkaan maana, toteuttaa kaksi noin 100 miljoonan euron investointia tykistön kranaatinkuoria ja räjähdysaineita valmistaviin tehtaisiin. Suomi on nostamassa puolustusmenoja seuraavalla hallituskaudella kohti kolmea prosenttia, ja meillä on 280 000 reserviläisen armeija.
– Kysyin, miten on mahdollista, että Euroopan isoissa kaupungeissa on pelkästään yhdessä kaupungissa miljoonia asukkaita, mutta näillä valtioilla ei ole esittää konkreettisia tekoja samassa mittakaavassa. Kokoukseen osallistunut Ukrainan entinen presidentti Petro Poroshenko käytti puheenvuoron, jossa korosti Ukrainan peräänantamattomuutta rauhanneuvotteluissa ja toivoi Suomen kaltaisten konkreettisten toimenpiteiden yleistyvän muissakin Euroopan maissa, summaa Immonen.
