LEHTIKUVA
Maahanmuuttoviraston tilastojen mukaan perhesiteen perusteella tehtyjen myönteisten oleskelulupapäätösten määrä on noussut Suomessa viime vuosina tuntuvasti. Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen haluaa kiristää perheenyhdistämislainsäädäntöä ja aikoo jättää lähiaikoina asian tiimoilta lakialoitteen.
Vuonna 2003 voimaan tulleella direktiivillä perheenyhdistämisestä pyritään harmonisoimaan EU-jäsenvaltioiden käytäntöjä kolmansien maiden kansalaisten perheenyhdistämistä koskien. Direktiivi antaa valtioille luvan asettaa edellytyksiä perheenkokoajalle. Euroopan ihmisoikeussopimuksen nojalla valtioille on puolestaan annettu suhteellisen paljon päätäntävaltaa, millä edellytyksillä perhe-elämää voidaan ylläpitää muuttamalla sen alueelle.
Liian liberaalia politiikkaa
Immosen mukaan Suomen harjoittamaa perheenyhdistämispolitiikka voidaan pitää eurooppalaiselta katsantokannalta tarkasteltuna hyvin liberaalina.
– Poiketen monista muista Länsi-Euroopan maista Suomi ei edellytä maan kansalaisten tai kansainvälistä suojelua saaneiden ulkomaalaisten tekemien perhesidehakemusten hyväksymiseksi riittävää toimeentuloa, alkeellista kielitaitoa, riippumattomuutta sosiaalituista, perustietoutta yhteiskunnasta eikä ikärajaa puolisoiden perheenyhdistämisessä, Immonen toteaa.
– Sekä Euroopan ihmisoikeussopimus, että direktiivi perheenyhdistämisestä mahdollistaa Suomelle verrattain itsenäisen linjan määrittelyn perheenyhdistämispolitiikassa, mutta siitä huolimatta Suomen ulkomaalaislaissa ei ole mainintaa asumisaika-, asunto-, kotoutumis- tai ikärajavaatimuksista perheenyhdistämisten edellytyksenä.
Immonen huomauttaa hallitsemattoman ja liian löyhän perheenyhdistämislainsäädännön aiheuttaneen ongelmia useissa EU-maissa, kuten Hollannissa, Tanskassa ja Isossa-Britanniassa. Esillä ovat olleet useaan otteeseen esimerkiksi pakkoavioliitot sekä tekaistut adoptiolapsisuhteet.
Somaleista yli 50 prosenttia työttömänä
Hallintovaliokunnan helmikuussa 2011 jättämässä mietinnössä otettiin selkeän kriittinen kanta Suomen viime vuosina harjoittamaan perheenyhdistämispolitiikkaan. Mietinnössä edellytettiin Suomen parantavan perheenyhdistämispolitiikkaansa, mistä huolimatta muutoksia lainsäädännössä ei ole tehty. Myös hallitusohjelmassa vuonna 2011 oli maininta perheenyhdistämispolitiikan yhdenmukaistamisesta muiden Pohjoismaiden kanssa, mutta toimiin lain muuttamiseksi ei ole ryhdytty.
– Esimerkiksi maassamme asuvista somaleista, afgaaneista ja irakilaisista yli 50 prosenttia on työttömänä, minkä vuoksi Suomen on syytä rajoittaa maahanmuuttoa näistä maista kyseisten väestöryhmien kotoutumisprosessin saattamiseksi uskottavammalle pohjalle. Tehokkain tapa vähentää kotouttamisennusteeltaan hankalien maahantulijoiden määrää on muuttaa ulkomaalaislakia siten, että selkeä ja ulkomaalaistaustaisten ihmisten kotoutumista tukeva perheenyhdistämispolitiikka toimisi kyseisen lain yhtenä keskeisimpänä fundamenttina, Immonen perustelee.
PS VERKKOTOIMITUS
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Helsingin pormestariksi ensi kevään kuntavaaleissa pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman rohkaisee helsinkiläisäänestäjiä ja toteaa, että kehityssuunta, jossa suomalainen kantaväki on jäämässä vähemmistöksi omilla asuinalueillaan, voidaan vielä pysäyttää ja suunta voidaan kääntää. – Perussuomalaisilla on kaikki edellytykset tavoitella suurimman puolueen paikkaa kuntavaaleissa.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Päivisin he ovat eläinlääkäreitä, opettajia, yrittäjiä. Yöllä heistä kuoriutuu aivan jotakin muuta. Butšan noidat puhdistavat ilmatilaa venäläisten drooneista rynnäkkö- ja konekivääreillä. Vuoden 2022 verilöyly ja kansanmurha eivät unohdu, oli sodan lopputulos mikä hyvänsä.
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
