LEHTIKUVA
Immonen: Suomalaista omistajuutta edistettävä
Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen on jättänyt tänään hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen, jossa hän peräänkuuluttaa kansankapitalismin ja suomalaisen omistajuuden edistämisestä Suomessa.
Hän kysyy, aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin, joilla mahdollistettaisiin nykyistä paremmin kansankapitalismin toteutuminen suomalaisessa yhteiskunnassa, ja mitkä ovat hallituksen keinot vahvistaa suomalaista omistajuutta.
Kansankapitalismia Suomeen
Immosen mukaan sote-uudistuksen seurauksena on vaarana, että monikansalliset suuryritykset valtaavat entistä vahvemmin suomalaiset terveysmarkkinat. Hänen mielestään viimeistään nyt Suomessa olisi syytä ryhtyä aktiivisemmin pohtimaan, miten kansankapitalismia ja suomalaista omistajuutta voitaisiin edistää nykyistä paremmin.
– Kansankapitalismin edistäminen on keino lisätä suomalaista omistajuutta ja hajauttaa omistajuutta laajalle kansan keskuuteen. Se on keino turvata markkinoiden toiminta mahdollisimman laajapohjaisella tuotannontekijöiden omistuksella. Kansankapitalismilla voidaan vähentää omistajuuden keskittymistä valtiolle tai yksityisille suuromistajille.
– Näin voidaan ehkäistä julkisten tai yksityisten monopolien sekä niistä aiheutuvien ongelmien, kuten epätasa-arvon, syntymistä. Omistajuuden julkinen ja yksityinen keskittyminen aiheuttaa omaisuudettomien ja vähempiosaisten väestöryhmän kasvamisen, joka puolestaan ruokkii luokkaristiriitoja, kansan sisäistä kahtiajakoa ja muita yhteiskunnallisia ongelmia, Immonen perustelee.
Omistajuutta pois ulkomaalaisilta
Kansankapitalismi tarkoittaa järjestelmää, jossa mahdollisimman monella yksittäisellä kansalaisella on mahdollisuus omistaa yritysten osakkeita. Sen myötä myös suomalainen keskiluokka pääsee paremmin tuotannontekijöiden omistajiksi ja hyötymään kapitalismista ja markkinataloudesta.
– Suomessa on alle 800 000 suoraa osakesijoittajaa, ja määrä on pysynyt samana vuosikymmenet. Myös osakesalkkujen koko on pieni, keskimäärin vain muutamia tuhansia euroja. Helsingin pörssin osakkeiden markkina-arvosta yksityishenkilöt omistavat vain muutaman prosentin. Ulkomaalaisten sijoittajien omistajuus on suurinta, sillä heidän hallussaan on Helsingin pörssin osakkeista yli puolet.
– Suomessa tulisi pyrkiä siihen, että omistajuus keskittyisi vahvemmin suomalaisten veronmaksajien käsiin, eikä ulkomaalaisten, jotka pahimmassa tapauksessa eivät jätä edes verojalanjälkeään Suomeen, Immonen toteaa.
Paremmat olosuhteet pk-yrittäjyydelle
Immosen mukaan kansakapitalismilla sekä sijoitustoiminnan ja omistajuuden edellytysten parantamisella Suomeen voitaisiin luoda myös paremmat olosuhteet kotimaiselle pk-yrittäjyydelle.
– Kansalaisille tulisi pyrkiä luomaan paremmat mahdollisuudet ylläpitää itsensä ja perheensä hyvinvointia omaan pääomaansa tukeutuen. Kansalaisille tulisi taata paremmat mahdollisuudet luoda oma varallisuutensa ilman riippuvuutta yksityisistä suuromistajista tai valtiosta.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaisten puoluehallitus: Sote-uudistus olisi toteutuessaan katastrofi kansalaisille, kansanterveydelle ja valtiontaloudelle
Huhtasaari tukee julkista terveydenhoitoa – “Sote-uudistuspakko on saamassa entistä huolestuttavampia piirteitä”
Perussuomalaiset: Sote-uudistuksessa riski suuryhtiöiden monopoleihin maakunnissa
PS laittomasti maassa olevien sote-palveluista: Kansa on oikeassa, mutta päättäjät eivät suostu kuuntelemaan
Savio: Valinnanvapausmalli tappaa suomalaisia pk-yrityksiä
Eerola sotesta: Maakunnat pulassa – valinnanvapaus kasvattaa kustannuksia
Viikon suosituimmat
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Pakolaispolitiikka kiristyy: Turvapaikkaa ei jatkossa myönnetä tai se lakkautetaan, jos henkilön katsotaan olevan vaaraksi yhteiskunnalle
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Puheenjohtaja Koskelalla ei ollut laskelmia työllisyystoimiensa tueksi illan A-talkissa: “Mulla ei ole antaa lukua sulle”
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.