LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Immonen: Sotilaiden työaikalaki on viimein korjattava
Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen on jättänyt tänään hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen, jossa hän vaatii hallitusta korjaamaan sotilaita koskevan työaikalain, jotta sotilaiden yhdenvertaisuus työaikalain suhteen toteutuu ja sotilaiden työsuojelu, jaksaminen ja yleinen turvallisuus kohenevat.
– Vuoden 2020 alussa voimaan tuleva työaikalaki ei koske sotilaita, vaikka Puolustusvoimien työaikalaki on selkeästi vanhentunut ja kaipaa päivitystä. Lakien tulee koskea kaikkia Suomen kansalaisia, myös sotilaita. Sotilaiden jättäminen työaikalakiuudistuksen ulkopuolelle merkitsee, ettei yhdenvertaisuus heidän kohdallaan toteudu, Olli Immonen sanoo.
Työtuntimäärät ovat suuria
Työaikalaki on ensisijaisesti työsuojelullinen laki. Esimerkiksi Aliupseeriliitto, Upseeriliitto ja Päällystöliitto ovat todenneet, että työaikasuojelun näkökulmasta erityistyömuodot aiheuttavat kohtuuttoman pitkiä yhdenjaksoisia työjaksoja, koska lain tuomaa suojaa ei tarvitse huomioida.
– Työaikalain puuttuminen mahdollistaa kohtuuttomien työmäärien teettämisen virassa olevilla sotilailla rauhan aikana. Sotilaallisten harjoitusten aikana työtuntimäärät ovat suuria eikä säännöllistä lepoaikaa ole, Immonen sanoo.
– Harjoitukset ovat luonteeltaan raskaampia kuin aiemmin. Valmistelut voivat kestää useita viikkoja, ja harjoituksen onnistumisen kannalta henkilöitä ei voi vaihtaa kesken harjoituksen. Pahimmillaan virkamies joutuu olemaan kiinni työtehtävissään valmiustehtäviensä vuoksi yhtäjaksoisesti jopa yhdeksän viikkoa. Riittävä lepo jää vajaaksi ja työkuorma voi aiheuttaa työuupumusta, pitkiä sairauslomia sekä haittaa perhe-elämälle.
Moni sotilas joutuu tekemään ylitöitä
Tyypillisenä työvuorokautena sotaharjoituksessa tai meripalveluksessa työtä tehdään 16-24 tuntia. Tällaisen työpäivän työaikamerkintä on kuitenkin vain kahdeksan tuntia kuusi minuuttia. Meripalvelussa päivittäinen työaikamerkintä on seitsemän tuntia 45 minuuttia.
– Kyseisten harjoitusten työaikamerkintä voitaisiin nostaa nykyisestä esimerkiksi 16 tuntiin vuorokaudessa, Immonen toteaa.
Moni sotilas joutuu tekemään myös ylitöitä. Tällaisten sotilaiden todelliset työmäärät voivat arvioiden mukaan ylittää ääritapauksissa 3 000 tuntia vuodessa, kun taas useimmilla yksityissektorin palkansaajilla säännöllinen työaika on noin 1 700 tuntia vuodessa.
Poliisit pääsivät työaikalain piiriin 1970-luvun alussa.
– Myös sotilaiden työajan kohdalla tulisi tehdä vastaava korjaustoimenpide. Kun esimerkiksi täydessä aselastissa oleva ohjusvene turvaa Suomen alueellista koskemattomuutta, kyse ei ole enää pelkästään sotilaiden jaksamisesta. Kenenkään turvallisuuden kannalta ei ole järkevää, että henkilöstöllä on kuvatussa tilanteessa takana vain muutaman tunnin yöunet, Immonen sanoo.
Puolustusvoimat toivoo lisää työntekijöitä
Immosen mukaan tehokas sotilaiden työaikasuojelu edellyttää, että sotilaallisen harjoituksen ja meripalvelun maksimityöajat ja lepoajat määritellään sitovasti laissa. Asiaa on käsitelty valtiovarainministeriön työryhmässä, mutta hallitus ei ole saanut aikaan mitään konkreettista parannusta.
– Puolustusvoimat esitti hallitukselle 605 työntekijän lisäämistä. Hallitusohjelman mukaan tulossa on kuitenkin vain 100 uutta työntekijää samalla, kun puolustusvoimille on tulossa koko ajan lisää tehtäviä. Hallitusohjelmaan on linjattu, että Puolustusvoimien henkilöstön jaksamiseen kiinnitetään erityistä huomiota, mutta mitään toimenpiteitä ei esitetä henkilöstön jaksamisen parantamiseksi.
– Sotilaat puolustavat suomalaista yhteiskuntaa. Suomen hallituksen tulee puolustaa suomalaisia sotilaita korjaamalla sotilaiden työaikalaki vastaamaan yleistä työaikalakia, joka tulee voimaan 2020, Immonen sanoo.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaiset: Maanpuolustus on peruskalliomme
Juvonen: Armeijassa liikutaan kirjaimellisesti harmaalla alueella – “Onko varusmiehen henki Suomen valtiolle täysin arvoton?”
Juvonen: Valtion maksettava Raaseporin ja Rovajärven varusmiesonnettomuuksien uhreille ja edunsaajille korvaukset taannehtivasti
Antikainen: Maanpuolustuskoulutuksen määrärahat turvattava
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää