Artikkeli kuva

MATTI MATIKAINEN

Immonen: Sote-uudistukseen sisältyy merkittäviä riskejä

01.06.2018 |09:21

Eduskunnan tarkastusvaliokunta sai valmiiksi yksimielisen lausunnon sote-uudistuksen valinnanvapautta koskevasta hallituksen lakiesityksestä. Perussuomalaisten kansanedustaja ja tarkastusvaliokunnan jäsen Olli Immonen on tyytyväinen valiokunnan yksimieliseen lausuntoon, jossa tarkastellaan uudistukseen sisältyviä riskejä.

– On selvää, että sote-uudistukseen sisältyy merkittäviä riskejä. Ensinnäkin on hyvin ongelmallista, ettei hallituksen esityksestä muodostu tarkkaa kokonaiskuvaa uudistuksen kokonaisvaikutuksista. Lisäksi tuomme lausunnossa ilmi, että uudistuksen vaikutusarviot ovat puutteellisia. Myös uudistuksen muutosvaiheen kustannusten suuruuteen ja kustannuksista esitettyihin arvioihin liittyy suurta epävarmuutta, Immonen listaa.

Kustannusten kasvua hillitään palvelutasosta tinkimällä

Hallitus on ilmoittanut tavoittelevansa uudistuksella sote-menojen kasvun hillitsemistä kolmella miljardilla eurolla vuoteen 2029 mennessä. Lisäksi hallitus pyrkii omien sanojensa mukaan parantamaan palvelujen laatua ja saatavuutta, kaventamaan terveyseroja sekä vahvistamaan julkisen talouden kestävyyttä.

– Lakisääteisen ohjauksen myötä kustannusten kasvua voidaan hillitä, mutta se voi tarkoittaa palvelutasosta tinkimistä. Tältä osin lakisääteinen ohjaus on ristiriidassa uudistuksen muiden tavoitteiden kanssa, joita ovat hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen sekä palveluiden yhdenvertaisuuden, saatavuuden ja vaikuttavuuden parantaminen. Tiukka rahoituskehys voi johtaa palveluiden saatavuuden ja laadun heikkenemiseen sekä asiakasmaksujen korottamiseen tilanteessa, jossa vaativassa tuottavuustavoitteessa ei ole onnistuttu, tarkastusvaliokunnan lausunnossa todetaan.

– Yhdyn tarkastusvaliokunnan yhteiseen huoleen siitä, että hallituksen tavoitteleman kolmen miljardin euron kustannusten hillintä voi tapahtua seuraavan kymmenen vuoden kuluessa palvelujen kustannuksella, Immonen sanoo.

Lausunnossa tuodaan ilmi, että mikäli muutosvaiheen kustannukset toteutuvat suurina ja suuri osa niistä on luonteeltaan pysyviä tai pitkäaikaisia, niin nämä kustannukset vaarantavat uudistuksella tavoitellun sosiaali- ja terveyspalveluiden menojen kasvun hillitsemisen kolmella miljardilla eurolla vuoteen 2029 mennessä.

Digitalisaatiosta saatavat säästöt epävarmoja

Lausunnon mukaan uudistuksen merkittävin säästöpotentiaali liittyy digitalisaatiosta saavutettaviin hyötyihin ja kustannussäästöihin. Riittävä tietopohja ja yhteensopivat ICT-tietojärjestelmät ovat keskeisiä edellytyksiä uudistuksen onnistumiselle.

– Suhtaudumme lausunnossamme epäillen tietojärjestelmäratkaisuilla kaavailtujen säästöjen saavuttamiseen ja niille kaavailtuun aikatauluun. Useat valiokunnan kuulemat asiantuntijat totesivat, että uudistuksen tietojärjestelmiin liittyvien riskien arviointi on ollut puutteellista, Immonen kertoo.

Valinnanvapaus lisää kustannuksia

Valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden mukaan valinnanvapausmalliin liittyvät taloudelliset epävarmuudet ovat merkittäviä. Asiantuntijoiden mukaan valinnanvapausmalli tulee lisäämään kustannuksia.

Riskeinä lausunnossa on nostettu esiin esimerkiksi asiakasvalikointi, kustannusten siirto julkiselle sektorille, ylihoito ja alihoito.

– Hallituksen kaavailema niin sanottu kapitaatiomalli ei ole ongelmaton. Malli luo palveluntuottajille kannustimet säästää kustannuksia valikoimalla asiakkaita siten, että ne keskittyvät asiakkaisiin, joista aiheutuvat kustannukset ovat matalat suhteessa kapitaatioon, Immonen toteaa.

– Suomi on kuitenkin harvaan asuttu maa ja onkin huomattava, että osa väestöstä asuu kohtuullisen pienissä taajamissa. Kilpailun puute voi siten aiheuttaa ongelmia, ja syntyy riski paikallisista monopoleista. Mallin arvioidaan toimivan, jos asiakkaalla on todellinen mahdollisuus valita vähintään kahden tuottajan välillä. Näin ollen yritysten kannustimet tulla markkinoille ovat erittäin ratkaisevassa asemassa, lausunnossa todetaan.

Maakunnille tulossa heikko itsehallinto

Valiokunnan lausunnon mukaan maakuntien itsehallinto on muodostumassa kapeaksi, mikä on ongelmallista maakuntien taloudellisten kannustimien näkökulmasta.

– Maakuntien rahoitus on lähes täysin valtion varassa. Maakunnilla ei siis ole verotusoikeutta eikä muitakaan omia tuottomahdollisuuksia, Immonen huomauttaa.

Valiokunta kiinnittääkin lausunnossaan huomiota siihen, että maakunnat eivät saa ottaa pitkäaikaista lainaa, ja investointimahdollisuudet ovat rajatut. Valtion ohjaus on vahvaa ja alijäämän kattamisvelvollisuudet ovat tiukat.

– Heikko itsehallinto ja vahva valtion ohjaus eivät luo maakunnille sellaisia vahvoja kannustimia tehokkaaseen taloudenpitoon ja omien varojen käyttöön kuin vahvan itsehallinnon omaavilla maakunnilla olisi. Kansanvaltaisuuden ja maakuntien itsehallinnon kannalta on erittäin ongelmallista luoda järjestelmää, jossa valtioneuvosto ja ministeriö voivat hallinnollisilla päätöksillään ohittaa vaaleilla valitun maakuntavaltuuston tekemät päätökset, lausunnossa todetaan.

Palkkaharmonisointi aiheuttaa lisäkustannuksia

Tarkastusvaliokunnan lausunnossa tuodaan ilmi, että henkilöstömenot tulevat muodostamaan suurimman osan maakunnan käyttökustannuksista. Sen vuoksi palkkaharmonisointi tulee vaikuttamaan merkittävästi uudistuksen kustannuksiin.

– On tärkeää ymmärtää, että kyseessä on luonteeltaan pitkäaikainen vaikutus. Palkkojen harmonisoinnin aiheuttamat lisäkustannukset voivat vaikeuttaa uudistuksen säästötavoitteen saavuttamista. On huolestuttavaa, että kukaan valiokunnan kuulemista asiantuntijoista ei kyennyt täsmentämään palkkaharmonisoinnista aiheutuvien kustannusten mittaluokkaa, Immonen sanoo.

Lausunnossa todetaan, että valiokunnan saamat arviot palkkaharmonisointiin liittyvistä lisäkustannuksista vaihtelevat merkittävästi.

– Sosiaali- ja terveysministeriön arvio palkkaharmonisoinnin kustannuksista on noin 100-300 miljoonaa euroa. Uudistusta koskevan hallituksen esityksen yhteydessä on arvioitu palkkaharmonisoinnin kustannusvaikutuksiksi 75-700 miljoonaa euroa. Kuntatyönantajien mukaan kustannukset olisivat noin 700 miljoonaa euroa tai suuremmat. Tuore kunta-alan palkkaharmonisointia koskeva työtuomioistuimen päätös lisää riskiä palkkaharmonisoinnin kustannusten merkittävään kasvuun. Työtuomioistuimen ratkaisun mukaan palkat tulee harmonisoida ylimpään palkkaan, mikäli tehtävät ovat tulkittavissa samoiksi, lausunnossa todetaan.

SUOMEN UUTISET


Artikkeliin liittyvät aiheet


Mitä mieltä?

Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Viikon suosituimmat

4.
Suomen uutiset logo

Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”

19.11.2024 |16:28
5.
Suomen uutiset logo

Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”

16.11.2024 |11:30
8.
Suomen uutiset logo

Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan

17.11.2024 |22:27
9.
Suomen uutiset logo

Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan

20.11.2024 |12:31

Uusimmat

Perussuomalainen 1/2024

Mainos kuva

Lue lisää