

MATTI MATIKAINEN
Immonen: Sote-uudistukseen sisältyy merkittäviä riskejä
Eduskunnan tarkastusvaliokunta sai valmiiksi yksimielisen lausunnon sote-uudistuksen valinnanvapautta koskevasta hallituksen lakiesityksestä. Perussuomalaisten kansanedustaja ja tarkastusvaliokunnan jäsen Olli Immonen on tyytyväinen valiokunnan yksimieliseen lausuntoon, jossa tarkastellaan uudistukseen sisältyviä riskejä.
– On selvää, että sote-uudistukseen sisältyy merkittäviä riskejä. Ensinnäkin on hyvin ongelmallista, ettei hallituksen esityksestä muodostu tarkkaa kokonaiskuvaa uudistuksen kokonaisvaikutuksista. Lisäksi tuomme lausunnossa ilmi, että uudistuksen vaikutusarviot ovat puutteellisia. Myös uudistuksen muutosvaiheen kustannusten suuruuteen ja kustannuksista esitettyihin arvioihin liittyy suurta epävarmuutta, Immonen listaa.
Kustannusten kasvua hillitään palvelutasosta tinkimällä
Hallitus on ilmoittanut tavoittelevansa uudistuksella sote-menojen kasvun hillitsemistä kolmella miljardilla eurolla vuoteen 2029 mennessä. Lisäksi hallitus pyrkii omien sanojensa mukaan parantamaan palvelujen laatua ja saatavuutta, kaventamaan terveyseroja sekä vahvistamaan julkisen talouden kestävyyttä.
– Lakisääteisen ohjauksen myötä kustannusten kasvua voidaan hillitä, mutta se voi tarkoittaa palvelutasosta tinkimistä. Tältä osin lakisääteinen ohjaus on ristiriidassa uudistuksen muiden tavoitteiden kanssa, joita ovat hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen sekä palveluiden yhdenvertaisuuden, saatavuuden ja vaikuttavuuden parantaminen. Tiukka rahoituskehys voi johtaa palveluiden saatavuuden ja laadun heikkenemiseen sekä asiakasmaksujen korottamiseen tilanteessa, jossa vaativassa tuottavuustavoitteessa ei ole onnistuttu, tarkastusvaliokunnan lausunnossa todetaan.
– Yhdyn tarkastusvaliokunnan yhteiseen huoleen siitä, että hallituksen tavoitteleman kolmen miljardin euron kustannusten hillintä voi tapahtua seuraavan kymmenen vuoden kuluessa palvelujen kustannuksella, Immonen sanoo.
Lausunnossa tuodaan ilmi, että mikäli muutosvaiheen kustannukset toteutuvat suurina ja suuri osa niistä on luonteeltaan pysyviä tai pitkäaikaisia, niin nämä kustannukset vaarantavat uudistuksella tavoitellun sosiaali- ja terveyspalveluiden menojen kasvun hillitsemisen kolmella miljardilla eurolla vuoteen 2029 mennessä.
Digitalisaatiosta saatavat säästöt epävarmoja
Lausunnon mukaan uudistuksen merkittävin säästöpotentiaali liittyy digitalisaatiosta saavutettaviin hyötyihin ja kustannussäästöihin. Riittävä tietopohja ja yhteensopivat ICT-tietojärjestelmät ovat keskeisiä edellytyksiä uudistuksen onnistumiselle.
– Suhtaudumme lausunnossamme epäillen tietojärjestelmäratkaisuilla kaavailtujen säästöjen saavuttamiseen ja niille kaavailtuun aikatauluun. Useat valiokunnan kuulemat asiantuntijat totesivat, että uudistuksen tietojärjestelmiin liittyvien riskien arviointi on ollut puutteellista, Immonen kertoo.
Valinnanvapaus lisää kustannuksia
Valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden mukaan valinnanvapausmalliin liittyvät taloudelliset epävarmuudet ovat merkittäviä. Asiantuntijoiden mukaan valinnanvapausmalli tulee lisäämään kustannuksia.
Riskeinä lausunnossa on nostettu esiin esimerkiksi asiakasvalikointi, kustannusten siirto julkiselle sektorille, ylihoito ja alihoito.
– Hallituksen kaavailema niin sanottu kapitaatiomalli ei ole ongelmaton. Malli luo palveluntuottajille kannustimet säästää kustannuksia valikoimalla asiakkaita siten, että ne keskittyvät asiakkaisiin, joista aiheutuvat kustannukset ovat matalat suhteessa kapitaatioon, Immonen toteaa.
– Suomi on kuitenkin harvaan asuttu maa ja onkin huomattava, että osa väestöstä asuu kohtuullisen pienissä taajamissa. Kilpailun puute voi siten aiheuttaa ongelmia, ja syntyy riski paikallisista monopoleista. Mallin arvioidaan toimivan, jos asiakkaalla on todellinen mahdollisuus valita vähintään kahden tuottajan välillä. Näin ollen yritysten kannustimet tulla markkinoille ovat erittäin ratkaisevassa asemassa, lausunnossa todetaan.
Maakunnille tulossa heikko itsehallinto
Valiokunnan lausunnon mukaan maakuntien itsehallinto on muodostumassa kapeaksi, mikä on ongelmallista maakuntien taloudellisten kannustimien näkökulmasta.
– Maakuntien rahoitus on lähes täysin valtion varassa. Maakunnilla ei siis ole verotusoikeutta eikä muitakaan omia tuottomahdollisuuksia, Immonen huomauttaa.
Valiokunta kiinnittääkin lausunnossaan huomiota siihen, että maakunnat eivät saa ottaa pitkäaikaista lainaa, ja investointimahdollisuudet ovat rajatut. Valtion ohjaus on vahvaa ja alijäämän kattamisvelvollisuudet ovat tiukat.
– Heikko itsehallinto ja vahva valtion ohjaus eivät luo maakunnille sellaisia vahvoja kannustimia tehokkaaseen taloudenpitoon ja omien varojen käyttöön kuin vahvan itsehallinnon omaavilla maakunnilla olisi. Kansanvaltaisuuden ja maakuntien itsehallinnon kannalta on erittäin ongelmallista luoda järjestelmää, jossa valtioneuvosto ja ministeriö voivat hallinnollisilla päätöksillään ohittaa vaaleilla valitun maakuntavaltuuston tekemät päätökset, lausunnossa todetaan.
Palkkaharmonisointi aiheuttaa lisäkustannuksia
Tarkastusvaliokunnan lausunnossa tuodaan ilmi, että henkilöstömenot tulevat muodostamaan suurimman osan maakunnan käyttökustannuksista. Sen vuoksi palkkaharmonisointi tulee vaikuttamaan merkittävästi uudistuksen kustannuksiin.
– On tärkeää ymmärtää, että kyseessä on luonteeltaan pitkäaikainen vaikutus. Palkkojen harmonisoinnin aiheuttamat lisäkustannukset voivat vaikeuttaa uudistuksen säästötavoitteen saavuttamista. On huolestuttavaa, että kukaan valiokunnan kuulemista asiantuntijoista ei kyennyt täsmentämään palkkaharmonisoinnista aiheutuvien kustannusten mittaluokkaa, Immonen sanoo.
Lausunnossa todetaan, että valiokunnan saamat arviot palkkaharmonisointiin liittyvistä lisäkustannuksista vaihtelevat merkittävästi.
– Sosiaali- ja terveysministeriön arvio palkkaharmonisoinnin kustannuksista on noin 100-300 miljoonaa euroa. Uudistusta koskevan hallituksen esityksen yhteydessä on arvioitu palkkaharmonisoinnin kustannusvaikutuksiksi 75-700 miljoonaa euroa. Kuntatyönantajien mukaan kustannukset olisivat noin 700 miljoonaa euroa tai suuremmat. Tuore kunta-alan palkkaharmonisointia koskeva työtuomioistuimen päätös lisää riskiä palkkaharmonisoinnin kustannusten merkittävään kasvuun. Työtuomioistuimen ratkaisun mukaan palkat tulee harmonisoida ylimpään palkkaan, mikäli tehtävät ovat tulkittavissa samoiksi, lausunnossa todetaan.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Juvonen: Kansalaisen sote-piikki on auki – varautukaa maksamaan ylimääräistä

Halla-aho sote- ja maakuntauudistuksen kiirehtimisestä: ”On vaarallista runnoa lakeja läpi epärealistisella aikataululla”

Perussuomalaiset: Yhteiset verovarat jaettava oikeudenmukaisesti
Viikon suosituimmat

Intia juhlii hiilenlouhinnan ennätystä – Suomi murehtii porojen röyhtäyksiä
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.

SDP jälleen turpo-kuutamolla – kun Lulu Ranne totesi, ettei suomalainen puolustusteollisuus välttämättä hingu työntekijöiksi venäläisiä, demarit menivät välittömästi epäkuntoon
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.

Yle-pomo Merja Ylä-Anttila skippasi viime viikolla kysymyksen Yleisradion vasenkallistumasta – ”Mikään tutkimus ei tällaista todista…”
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.

Vihreät syyllistää suomalaisia rasismista – samaan aikaan vihreä kansanedustaja syynää julkisista tapahtumista ihmisten ihonväriä
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.

Musk-viha roihuaa ja Teslat palavat – erityisesti transseksuaalit vihaavat maailman rikkainta miestä
Elon Muskin omistaman yrityksen valmistamat sähköautot ovat joutuneet vasemmistolaisten vihan kohteeksi. Tesloja on naarmutettu, sotkettu maalilla ja tuhottu polttopulloilla. Erityisesti transseksuaalit tuntuvat vihaavan Elon Muskia. Tuleeko Tesla-mellakoista uusi Black Lives Matter -ilmiö?

Vieläkö muistat? Sanna Marin kiisti kielitaidottomien hoitajien aiheuttavan ongelmia – nyt hoitajaliitto SuPer pelkää vieraskielisten hoitajien vaarantavan jo potilasturvallisuutta
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin julkaisema tuore selvitys viimeistään osoittaa kaikille, että sotealan ongelmia ei ole mahdollista korjata siten, että alalle aktiivisesti haalitaan henkilökuntaa maailman toiselta puolelta. Vielä eduskuntavaalien 2023 alla monet eturivin poliitikot kuitenkin pyrkivät kiistämään kielitaidottomien hoitajien työyhteisölle aiheuttamat ongelmat ja työyhteisölle kasaantuvan lisäkuorman.

Yle painostaa hallitusta likaisilla menetelmillä – Antikainen: Johtajat vaihtoon
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.

Perussuomalaisten kuntavaaliehdokas Mika Merano: Miksi Helsinki päätti lähettää 350 000 euroa Gazaan? – ”Kaupunkilaisten rahaa heitetty täysin hukkaan kohteisiin, jotka eivät hyödytä veronmaksajaa”
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.

EVA:n tutkimuksen tulos on karua luettavaa Ylestä – Vigelius: ’’Puolueellisuus ei kuulu verorahoitteiseen mediaan’’
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.

EVA tutki: Jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yleisradion uutisoinnin kallistuvan tiedonvälityksessään poliittisesti vasemmalle
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa yllättäviä tuloksia kansalaisten suhtautumisesta Yleisradion uutistuotantoon. Jopa 40 prosenttia vastaajista pitää Yle Uutisia vasemmalle kallistuvana. Vastaajista 19 prosenttia arvioi Ylen näkökulman olevan selvästi vasemmistolainen. Tutkimuksessa vain SDP:n puoluemedia Demokraatti ja vasemmistoliiton Kansan Uutiset arvioitiin vielä Yle Uutisiakin vasemmistolaisemmiksi.