LEHTIKUVA
Perussuomalaisten aloitteesta valmisteltu hallituksen kokeilu ruotsin opiskelun vapaaehtoisuudesta etenee eduskunnassa. Kielikokeiluun osallistuvat 2 200 oppilasta saavat näillä näkymin elokuussa 2018 valita viidennellä tai kuudennella luokalla ruotsin sijaan jonkun muun kielen.
– Kielikokeilu on tärkeä askel kohti kielten opiskelun valinnanvapautta. On olennaista, että opiskelijat saavat opiskella monipuolisesti sellaisia kieliä, joista kokevat olevan hyötyä tai jotka kokevat mieleisikseen. On huomattava, että esimerkiksi Itä-Suomessa on paljon hyödyllisempää osata venäjää, kuin ruotsia, perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen kirjoittaa blogissaan.
Ajantuhlausta opiskella ruotsia historian vuoksi
Immonen toivoo, ettei kielikokeilu jää vain pelkäksi kokeiluksi vaan johtaa lopulta siihen, että kaikki suomalaiset saavat jatkossa valita, opiskelevatko ruotsia vai jotain muuta kieltä.
– Kielten monipuolinen osaaminen olisi Suomelle kilpailuetu kansainvälisillä markkinoilla. Ruotsin kielestä ei ole hyötyä jokaiselle suomalaiselle, joten on ajantuhlausta opiskella kyseistä kieltä vain sen vuoksi, että meillä on yhteinen historia Ruotsin kanssa.
– Ei myöskään ole perusteltua opiskella ruotsia suomenruotsalaisten vuoksi, sillä maastamme löytyy nykyisin myös muita suuria kielivähemmistöjä. Palvelut ruotsinkielisille pystytään kyllä takaamaan, vaikkei jokainen suomalainen ruotsia puhuisikaan, Immonen painottaa.
Hyvä motivaatio parantaa oppimista
Immonen näkee kielten valinnanvapauden nimenomaan mahdollisuutena kehittää suomalaista osaamista ja parantaa kansallista kilpailukykyä.
– Edelleenkään kielikokeilu tai kielten valinnanvapaus ei estä ketään opiskelemasta ruotsia – se on edelleen mahdollista, mikäli opiskelija itse opiskeltavaksi kieleksi ruotsin valitsee. Ruotsia on myös mahdollista opiskella myöhemmässä vaiheessa, vaikkei valitsisi sitä heti opintopolun alussa. On selvää, että ruotsin osaamisen taso on tällä hetkellä hyvin heikko siitä huolimatta, että sitä opiskellaan alakoulusta lähtien.
– Hyvä motivaatio on tärkeä kieltenopiskelussa, eikä pakolla tavoiteta tuloksia. Valinnanvapaus lisää motivaatiota ja kiinnostusta opiskeltavaa kieltä kohtaan, kun kielen on saanut valita itse, Immonen toteaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.
Opiskelija käytti tenttivastauksensa yhdessä osassa sanaa ”islamisaatio.” Tentaattori ilmoitti, ettei tenttivastausta voi arvioida, koska siinä esiintyi termi, joka ei yliopiston mielestä ollut "akateemisesti vakiintunut". Tapaus osuu tieteenteon ytimeen. Opiskelija oli ehdottanut islamisaatiota jatkotutkimuksen aiheeksi. Jos jotakin väitettyä tai oletettua ilmiötä ei saa ehdottaa edes tutkimuskohteeksi siksi, että ilmiö ei ole ”akateemisesti vakiintunut”, putoaa tutkimukselta pohja. Yliopistojen tehtävä kun on juurikin tutkia sitä, mikä ei ole vielä tiedossa.
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.
SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.
