

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Immonen: Nuorten huolet yhtenäisyyden murenemisesta otettava vakavasti
Yhä useampi nuori kokee Suomessa turvattomuutta ja epävarmuutta, eikä tulevaisuutta nähdä kovin myönteisenä. Tämä käy ilmi viime vuoden syyskuussa ilmestyneestä kirjasta Pelottaako? Nuoret ja turvallisuuden tulevaisuus.
Professorit Jarno Limnell ja Jari Rantapelkonen haastattelivat kirjaansa varten yli kahtasataa 18–30-vuotiasta nuorta. Haastattelututkimuksesta selvisi nuorten kaipaavan perinteisiä arvoja, kuten yhteiskunnan yhtenäisyyttä.
Kulttuurit pirskoutuvat, yhtenäisyys murenee
Nuoret kokevat kansan sisäisen yhtenäisyyden olevan murenemassa.
– Yhteiskunnan monikulttuuristuminen ja kulttuurinen pirstoutuminen vaikuttavat siihen, miksi Suomen kansan yhtenäisyys murenee. Mitä monikulttuurisemmaksi yhteiskunta kehittyy, sitä enemmän kansalaiset jakaantuvat omiin kulttuurisiin lokeroihinsa, perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen selittää ilmiötä.
Hallitsematon maahanmuutto huolestuttaa
Kirjassaan professorit yllättyivät nuorten näkemyksistä. He olettivat nuorten pärjäävän nyky-yhteiskunnan kiireessä ja digitaalisuuden kehityksessä. Professorien oletuksensa oli, etteivät nuoret olisi samalla tavalla huolissaan kansan jakaantumisesta.
– Kun itsekin keskustelen nuorten kanssa, heidän päällimmäiset huolensa tuntuvat liittyvän nimenomaan hallitsemattomaan maahanmuuttoon, yhteiskunnan monikulttuuristumiseen ja siihen, ettei Suomi ole enää yhtenäinen ja yhteisöllinen maa elää, Immonen kertoo.
Nuoret naiset seksuaalisen ahdistelun kohteena
Haastattelututkimuksen mukaan nuorten kokemat epävarmuustekijät jakaantuivat alueittain eri tavoin. Maan itäosassa Venäjää pidetään uhkana, kun taas Länsi- ja Pohjois-Suomessa maahanmuuton koetaan vaikuttavan eniten henkilökohtaiseen turvallisuuteen.
– Monet nuoret näkevät arjessa maahanmuuton negatiiviset vaikutukset esimerkiksi kouluissa paljon lähempää kuin vaikkapa poliittiset päättäjät, jotka asuvat kaukana niiltä alueilta, joissa ongelmia ilmenee.
– Esimerkiksi seksuaalinen ahdistelu kohdistuu usein nuoriin naisiin, ja taas matkailevien nuorten parissa terrorismin uhka ovat paljon vahvemmin läsnä. Ei ole mikään ihme, että juuri nuoret kokevat turvattomuutta tulevaisuudesta, Immonen sanoo.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Immonen: Liberaali maahanmuuttopolitiikka tuhoaa hyvinvointivaltion – “Raja on jo tullut vastaan”

Vokin opettajalla tuli mitta täyteen: Turvapaikkajärjestelmä perustuu valheelle – “Tulijat pitävät meitä hölmöinä”

Aikuisia miehiä kotoutetaan suomalaiskouluissa – jopa 65 prosenttia ikätestatuista “alaikäisistä” turvapaikanhakijoista valehtelee ikänsä

Nuorten työttömyys ja syrjäytyneisyys vaarallisen korkealla tasolla – “Hallituksen arvopohja näkyy leikkauksissa”
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Helsingin teologisessa tiedekunnassa opiskeleva nainen kirjoitti loppuesseeseensä sanan “islamisaatio”, ja bumerangihan siitä tuli – “Ei voida arvostella”
Opiskelija käytti tenttivastauksensa yhdessä osassa sanaa ”islamisaatio.” Tentaattori ilmoitti, ettei tenttivastausta voi arvioida, koska siinä esiintyi termi, joka ei yliopiston mielestä ollut "akateemisesti vakiintunut". Tapaus osuu tieteenteon ytimeen. Opiskelija oli ehdottanut islamisaatiota jatkotutkimuksen aiheeksi. Jos jotakin väitettyä tai oletettua ilmiötä ei saa ehdottaa edes tutkimuskohteeksi siksi, että ilmiö ei ole ”akateemisesti vakiintunut”, putoaa tutkimukselta pohja. Yliopistojen tehtävä kun on juurikin tutkia sitä, mikä ei ole vielä tiedossa.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Hallitus harkitsee vakavasti palkkojen veroalea – SAK, jonka pitäisi olla duunareiden puolella, aloitti heti neliraajajarrutuksen: Vastustaa työntekijöiden ostovoiman vahvistamista
SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.

Ministeri Ranne: Asfaltti tuoksuu taas tänä kesänä – ”Tiehankkeet työllistävät nimenomaan suomalaisia”
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.