MATTI MATIKAINEN
Immonen: Metsien hakkuut ovat Suomessa kestävällä tasolla – “Poliittisten päättäjien pitäisi ottaa nyt järki käteen”
Perussuomalaisten kansanedustaja ja eduskunnan ympäristövaliokunnan jäsen Olli Immonen ihmettelee Suomessa vellovaa keskustelua ilmastonmuutokseen, metsien hakkuuseen ja hiilinielun kasvattamiseen liittyen.
Esimerkiksi Ilmastopaneeli IPCC:n toimijat ovat todenneet, että metsähakkuita tulisi voimallisesti rajoittaa Suomessa, jotta ilmastonlämpeneminen voitaisiin pitää 1,5 asteessa esiteolliseen aikaan verrattuna.
– Välittömästi IPCC:n ulostulon jälkeen vanhat puolueet lähtivät toistamaan julkisuudessa tätä samaa mantraa. Muut puolueet – perussuomalaisia lukuun ottamatta – ovat nyt siis vahvasti sitä mieltä, että metsiä ei saisi enää hakata entiseen tapaan, kansanedustaja Olli Immonen ihmettelee.
Esimerkiksi sosialidemokraatit totesivat: ”Me hakkaamme liian paljon suhteessa hiilinieluun. Suomeksi se tarkoittaa sitä, että puun käyttöä kertakäyttötuotteisiin ja polttoaineisiin pitää uudelleen harkita.”
– Poliittisten päättäjien pitäisi ottaa nyt järki käteen ja tarkastella asiaa puolueettomasti sekä ympäristöllisten että taloudellisten realiteettien valossa, Immonen sanoo.
Suomi on Euroopan metsäisin maa
Immonen muistuttaa, että Suomi on Euroopan metsäisin maa. Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomen pinta-alasta metsätalousmaata on 78 prosenttia. Metsämaata on arvioiden mukaan 20,1-22,1 miljoonaa hehtaaria eli neljä hehtaaria jokaista suomalaista kohti. Euroopan keskiarvo on 1,3 hehtaaria.
– Suomen ei tarvitse vähentää metsähakkuitaan. Suomessa metsien hakkuut ovat kestävällä tasolla. On myös syytä muistaa, että Suomessa metsien puuvaranto ja hiilivarasto ovat kasvaneet vuosikymmenten ajan.
– Oikein tehtyinä hakkuut ylläpitävät tai jopa kiihdyttävät metsien kasvua. Harvennushakkuissa metsästä otetaan pois kuolleet ja huonokasvuiset puut, jotta jäljelle jäävät puut voisivat jatkaa kasvuaan paremmissa oloissa. Suomessa metsäpolitiikkaa tulee tehdä vastuullisesti siten, ettemme vaaranna metsäteollisuutemme kilpailukykyä, Immonen painottaa.
Metsäteollisuus on Suomen talouden selkäranka
Luonnonvarakeskus on arvioinut Suomen metsätalouden vuotuiseksi liikevaihdoksi noin 20 miljardia euroa, ja sen osuus nettoviennistä on 27 prosenttia.
– Metsäteollisuus on Suomen talouden selkäranka. Tämä on syytä tiedostaa myös politiikkatoimia tehtäessä. Esimerkiksi puurakentaminen luo Suomelle ennenäkemättömiä uusia mahdollisuuksia. Puulla voidaan korvata uusiutumattomia raaka-aineita: rakentamisessa tulee suosia enemmän puuta, joka sitoo hiiltä. Puulla voidaan myös korvata fossiilisia polttoaineita, muovia ja tekstiilien keinokuituja, Immonen sanoo.
Immonen muistuttaa, että suomalaiset ovat suhtautuneet eri aikakausina metsään ja luonnonmaisemiin eri tavoin. Esi-isillemme metsät olivat pyhiä paikkoja. Kansallisromantiikan aikakaudella maalaustaide ja kaunokirjallisuus jättivät pysyvät jäljet suomalaisten metsä- ja luonnonmaisemakäsitykseen.
– Mielestäni Suomen metsäpolitiikassa on tähdättävä tilanteeseen, jossa metsien pyhyys ja maisemaestetiikka sekä vastuullinen metsänhoito ja metsätalouden harjoittaminen ovat tasapainossa. Parhaimmillaan metsät voivat palvella samaan aikaan tuotantopaikkana ihmistä sekä toimia kestävänä elinympäristönä ihmisille sekä eri kasvi- ja eläinlajeille.
Metsittämistä edistettävä globaalilla tasolla
Immosen mkaan metsien hiilinieluja voidaan lisätä metsittämällä puuttomia alueita sekä kasvattamalla nykymetsien hiilivarastoja oikein toteutettujen hakkuiden ja metsien hoidon avulla.
– On tärkeää panostaa sellaisten alueiden metsittämiseen, missä on ollut aiemmin metsää. Lisäksi voidaan tähdätä olemassa olevien metsien puuvarantojen kartuttamiseen metsien tihentämisen ja puuston järeytymisen keinoin.
– Julkinen valta voisi tukea metsien perustamista ja metsähoitotoimia, kun metsänomistajan toimenpiteistä saama hyöty on metsän pitkän kiertoajan takia liian kaukana. Metsänomistajille voitaisiin antaa tukea, jotta he kasvattaisivat puut järeämmiksi ja vanhemmiksi ja siten kasvattaisivat myös metsien hiilinielua. Tällöin metsäteollisuus saisi metsistä myös nykyistä enemmän arvokasta raaka-ainetta biotuoteteollisuuden tarpeisiin.
Immonen pitää tärkeänä, että metsittämiskysymys nostetaan esiin globaalilla tasolla.
– Suomen tulisi tukea metsittämistoimia globaalisti, erityisesti Afrikassa. Tämä olisi perusteltua myös sen vuoksi, että Afrikassa jatkuvasti yhä enemmän alueita muuttuu asuinkelvottomiksi, väestö lisääntyy ja muuttopaine kasvaa.
Sosiaalista vakautta kehitysmaihin
Suomessa globaalin metsittämiskysymyksen on nostanut näkyvästi esiin puurakentamisen emeritusprofessori Eero Paloheimo, joka ehdotti Suomen Uutisten haastattelussa Afrikan hiekka-aavikoiden, erityisesti Saharan, metsittämistä.
– Paloheimon esittämä ajatus on kunnianhimoinen, mutta erittäin kannatettava. Tätä viestiä Suomen päättäjien olisi perusteltua viedä eteenpäin kansainvälisissä pöydissä. Suomessa metsien hakkuut ovat kestävällä tasolla, mutta Paloheimon esittämällä toimenpiteellä tuettaisiin tehokkaasti muun maailman paikallista ekologista ja sosiaalista vakautta sekä työllisyyttä, Immonen sanoo.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
PS: Suomalainen metsäteollisuus ja sen työpaikat tulee turvata
Professori Eero Paloheimo yhdistäisi maailman armeijat metsittämään Saharan
Perussuomalaisten ympäristö- ja energiapoliittinen ohjelma on julkaistu
Antikainen: Hallituksen on varmistettava metsäteollisuuden säilyminen Kiteellä
Wihonen: Kitee julistettava kriisikunnaksi
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Uusimmat
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää