MATTI MATIKAINEN
Immonen: Metsien hakkuut ovat Suomessa kestävällä tasolla – “Poliittisten päättäjien pitäisi ottaa nyt järki käteen”
Perussuomalaisten kansanedustaja ja eduskunnan ympäristövaliokunnan jäsen Olli Immonen ihmettelee Suomessa vellovaa keskustelua ilmastonmuutokseen, metsien hakkuuseen ja hiilinielun kasvattamiseen liittyen.
Esimerkiksi Ilmastopaneeli IPCC:n toimijat ovat todenneet, että metsähakkuita tulisi voimallisesti rajoittaa Suomessa, jotta ilmastonlämpeneminen voitaisiin pitää 1,5 asteessa esiteolliseen aikaan verrattuna.
– Välittömästi IPCC:n ulostulon jälkeen vanhat puolueet lähtivät toistamaan julkisuudessa tätä samaa mantraa. Muut puolueet – perussuomalaisia lukuun ottamatta – ovat nyt siis vahvasti sitä mieltä, että metsiä ei saisi enää hakata entiseen tapaan, kansanedustaja Olli Immonen ihmettelee.
Esimerkiksi sosialidemokraatit totesivat: ”Me hakkaamme liian paljon suhteessa hiilinieluun. Suomeksi se tarkoittaa sitä, että puun käyttöä kertakäyttötuotteisiin ja polttoaineisiin pitää uudelleen harkita.”
– Poliittisten päättäjien pitäisi ottaa nyt järki käteen ja tarkastella asiaa puolueettomasti sekä ympäristöllisten että taloudellisten realiteettien valossa, Immonen sanoo.
Suomi on Euroopan metsäisin maa
Immonen muistuttaa, että Suomi on Euroopan metsäisin maa. Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomen pinta-alasta metsätalousmaata on 78 prosenttia. Metsämaata on arvioiden mukaan 20,1-22,1 miljoonaa hehtaaria eli neljä hehtaaria jokaista suomalaista kohti. Euroopan keskiarvo on 1,3 hehtaaria.
– Suomen ei tarvitse vähentää metsähakkuitaan. Suomessa metsien hakkuut ovat kestävällä tasolla. On myös syytä muistaa, että Suomessa metsien puuvaranto ja hiilivarasto ovat kasvaneet vuosikymmenten ajan.
– Oikein tehtyinä hakkuut ylläpitävät tai jopa kiihdyttävät metsien kasvua. Harvennushakkuissa metsästä otetaan pois kuolleet ja huonokasvuiset puut, jotta jäljelle jäävät puut voisivat jatkaa kasvuaan paremmissa oloissa. Suomessa metsäpolitiikkaa tulee tehdä vastuullisesti siten, ettemme vaaranna metsäteollisuutemme kilpailukykyä, Immonen painottaa.
Metsäteollisuus on Suomen talouden selkäranka
Luonnonvarakeskus on arvioinut Suomen metsätalouden vuotuiseksi liikevaihdoksi noin 20 miljardia euroa, ja sen osuus nettoviennistä on 27 prosenttia.
– Metsäteollisuus on Suomen talouden selkäranka. Tämä on syytä tiedostaa myös politiikkatoimia tehtäessä. Esimerkiksi puurakentaminen luo Suomelle ennenäkemättömiä uusia mahdollisuuksia. Puulla voidaan korvata uusiutumattomia raaka-aineita: rakentamisessa tulee suosia enemmän puuta, joka sitoo hiiltä. Puulla voidaan myös korvata fossiilisia polttoaineita, muovia ja tekstiilien keinokuituja, Immonen sanoo.
Immonen muistuttaa, että suomalaiset ovat suhtautuneet eri aikakausina metsään ja luonnonmaisemiin eri tavoin. Esi-isillemme metsät olivat pyhiä paikkoja. Kansallisromantiikan aikakaudella maalaustaide ja kaunokirjallisuus jättivät pysyvät jäljet suomalaisten metsä- ja luonnonmaisemakäsitykseen.
– Mielestäni Suomen metsäpolitiikassa on tähdättävä tilanteeseen, jossa metsien pyhyys ja maisemaestetiikka sekä vastuullinen metsänhoito ja metsätalouden harjoittaminen ovat tasapainossa. Parhaimmillaan metsät voivat palvella samaan aikaan tuotantopaikkana ihmistä sekä toimia kestävänä elinympäristönä ihmisille sekä eri kasvi- ja eläinlajeille.
Metsittämistä edistettävä globaalilla tasolla
Immosen mkaan metsien hiilinieluja voidaan lisätä metsittämällä puuttomia alueita sekä kasvattamalla nykymetsien hiilivarastoja oikein toteutettujen hakkuiden ja metsien hoidon avulla.
– On tärkeää panostaa sellaisten alueiden metsittämiseen, missä on ollut aiemmin metsää. Lisäksi voidaan tähdätä olemassa olevien metsien puuvarantojen kartuttamiseen metsien tihentämisen ja puuston järeytymisen keinoin.
– Julkinen valta voisi tukea metsien perustamista ja metsähoitotoimia, kun metsänomistajan toimenpiteistä saama hyöty on metsän pitkän kiertoajan takia liian kaukana. Metsänomistajille voitaisiin antaa tukea, jotta he kasvattaisivat puut järeämmiksi ja vanhemmiksi ja siten kasvattaisivat myös metsien hiilinielua. Tällöin metsäteollisuus saisi metsistä myös nykyistä enemmän arvokasta raaka-ainetta biotuoteteollisuuden tarpeisiin.
Immonen pitää tärkeänä, että metsittämiskysymys nostetaan esiin globaalilla tasolla.
– Suomen tulisi tukea metsittämistoimia globaalisti, erityisesti Afrikassa. Tämä olisi perusteltua myös sen vuoksi, että Afrikassa jatkuvasti yhä enemmän alueita muuttuu asuinkelvottomiksi, väestö lisääntyy ja muuttopaine kasvaa.
Sosiaalista vakautta kehitysmaihin
Suomessa globaalin metsittämiskysymyksen on nostanut näkyvästi esiin puurakentamisen emeritusprofessori Eero Paloheimo, joka ehdotti Suomen Uutisten haastattelussa Afrikan hiekka-aavikoiden, erityisesti Saharan, metsittämistä.
– Paloheimon esittämä ajatus on kunnianhimoinen, mutta erittäin kannatettava. Tätä viestiä Suomen päättäjien olisi perusteltua viedä eteenpäin kansainvälisissä pöydissä. Suomessa metsien hakkuut ovat kestävällä tasolla, mutta Paloheimon esittämällä toimenpiteellä tuettaisiin tehokkaasti muun maailman paikallista ekologista ja sosiaalista vakautta sekä työllisyyttä, Immonen sanoo.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
PS: Suomalainen metsäteollisuus ja sen työpaikat tulee turvata
Professori Eero Paloheimo yhdistäisi maailman armeijat metsittämään Saharan
Perussuomalaisten ympäristö- ja energiapoliittinen ohjelma on julkaistu
Antikainen: Hallituksen on varmistettava metsäteollisuuden säilyminen Kiteellä
Wihonen: Kitee julistettava kriisikunnaksi
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Kun transkiihkoilu tieteen jyräsi: woke-aktivistilääkäri salasi tutkimustulokset, joiden mukaan murrosiän siirtäminen ei paranna nuorten mielenterveyttä
Merkittävänä transoikeuksien puolestapuhujana tunnettu lääkäri myönsi estäneensä julkaisemasta tutkimustuloksia vuosikymmenen takaisesta hankkeesta, jonka tulokset eivät miellyttäneet häntä. Veronmaksajien rahoittaman, 10 miljoonaa dollaria maksaneen hankkeen tarkoituksena oli selvittää murrosikää jarruttavien hoitojen vaikutuksia amerikkalaislapsiin. Tutkimuksesta ei löytynyt näyttöä sille, että murrosiän lykkääminen parantaisi potilaiden mielenterveyttä. New York Timesin haastattelema kohutohtori Johanna Olson-Kennedy uskoo, että lapsille suunnattujen transhoitojen kriitikot saattaisivat hyödyntää tutkimustuloksia poliittisesti. Olson-Kennedyn toimintaa on arvosteltu tieteen vastaiseksi. Kriitikot huomauttavat, että tutkimustulosten panttaaminen estää kansaa saamasta tieteellistä tietoa aiheesta, joka jakaa amerikkalaisten mielipiteitä erittäin jyrkästi.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää