LEHTIKUVA
Immonen: Maahanmuuttajarikollisten hyysäämisen on loputtava – ”Katujengirikollisuuteen puututtava järein keinoin”
Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen on jättänyt tänään hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen, jossa hän vaatii hallitusta kiristämään maahanmuuttolakeja tuntuvasti, jotta maahanmuuton ongelmat, kuten jatkuvasti paheneva katujengirikollisuus, saadaan estettyä.
Viime torstain eduskunnan kyselytuntia Olli Immonen kuvaa farssiksi, sillä sisäministeri Krista Mikkonen (vihr.) ei vastannut selkeästi yhteenkään esitettyyn kysymykseen.
Immonen toistaa kirjallisessa kysymyksessään perussuomalaisten kyselytunnilla esittämiä kysymyksiä ja vaatii vastaukset kirjallisena.
– Suomi näyttää seuraavan Ruotsin katastrofaalista kehitystä, jossa katu- ja jengiväkivalta lisääntyvät yhteiskunnassa. Ruotsi on ampuma-aseväkivallan kärkimaa koko Euroopassa, mikä johtuu maan viranomaisten arvioiden mukaan epäonnistuneesta maahanmuuttopolitiikasta. Ruotsalaiset tiedotusvälineet uutisoivat jatkuvasti jengirikollisten välienselvittelyistä ja muusta järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvästä väkivallasta, Immonen alustaa kirjallisessa kysymyksessään.
Ongelmat tulevat Lähi-idästä ja Afrikasta
Immosen mukaan katujengirikollisuuden syyt Suomessa ovat seurausta pääasiassa Lähi-idästä ja Afrikasta suuntautuvasta sosiaaliperäisestä maahanmuutosta. Nämä ryhmät ovat yleisesti yliedustettuina väkivalta- ja seksuaalirikoksissa.
– Kyseisten ryhmien kotouttaminen on epäonnistunut kaikissa Länsi-Euroopan maissa, myös Suomessa, vaikka kotouttamiseen on käytetty miljardeja veronmaksajien rahaa.
Julkisuudessa on ollut paljon uutisia katujengeistä, jotka piinaavat etenkin pääkaupunkiseutua. Jengit koostuvat pääasiassa nuorista maahanmuuttajataustaisista henkilöistä. Vuoden 2020 syksyllä tiedotusvälineet uutisoivat, että useat viranomaiset ovat hyvin huolestuneita 100–150:stä pääkaupunkiseudulla liikkuvasta nuoresta ja nuorten taipumuksesta ratkoa ongelmia väkivallalla.
Sisäministeriä ei kiinnosta
Tiedotusvälineiden mukaan valtaosa kyseisestä nuorten joukosta koostui ulkomaalaistaustaisista nuorista. Suurimmalla osalla oli juuria Lähi-idässä, osa oli somalitaustaisten nuorten ryhmiä. Aseman lapset järjestöstä kommentoitiin tuolloin, ettei Helsingin kaduilla, esimerkiksi ydinkeskustassa tai Itäkeskuksessa ollut kaikille nuorille turvallista oleskella myöhään illalla.
Viime kyselytunnilla Immonen kysyi sisäministeri Mikkoselta, milloin hallitus tunnustaa ongelman ja kiristää tuntuvasti maahanmuuttolakeja maahanmuuton ongelmien, kuten katujengirikollisuuden estämiseksi.
– Valitettavasti Mikkonen ei ottanut tuolloin vastauksessaan sanallakaan kantaa kyseisen ongelman juurisyyhyn eli epäonnistuneeseen maahanmuuttopolitiikkaan tai maahanmuuttolainsäädännön tiukentamiseen, vaikka hän myönsi katujengien olemassaolon, Immonen sanoo.
Rikolliset karkotettava maasta
Immosen mukaan katujengirikollisuuteen on puututtava järein keinoin.
– Maahanmuuttopolitiikan tiukentamisen yhteydessä on tärkeää, että vakaviin tai toistuviin rikoksiin syyllistyvät maahanmuuttajat karkotetaan Suomesta nykyistä matalammalla kynnyksellä. Tämä on mahdollista ensimmäisen polven maahanmuuttajien kohdalla. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen mukaan myös Suomessa syntyneiden maahanmuuttajataustaisten rikollisten karkottaminen on mahdollista.
Eduskunta vaati jo joulukuussa vuonna 2020, että hallitus huolehtii törkeisiin rikoksiin syyllistyneiden nopeasta ja tehokkaasta maasta poistamisesta. Ministeri Mikkosen kyselytunnilla antamien vastausten perusteella voidaan päätellä, ettei näin ole toimittu, koska ministeri totesi, että maasta poistaminen on kyseisten henkilöiden kohdalla vain ”mahdollista”.
– Nykyisen ulkomaalaislain mukaan rikokseen syyllistynyt ulkomaalainen ”voidaan” karkottaa maasta. Kuitenkin karkottamisen tulisi olla lähtökohtaisesti ehdoton toimenpide rikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten kohdalla, Immonen vaatii.
Turvapaikka voidaan poistaa
Immonen harmittelee, ettei hallitus ole ottanut käyttöön mitään EU:n sallimia keinoja, joilla haitallisen maahanmuuton aiheuttamaa rikollisuutta voitaisiin ehkäistä.
– EU-direktiivin mukaan turvapaikka voidaan poistaa törkeän rikoksen tekijältä, mutta Suomi ei käytä tätä mahdollisuutta. EU-direktiivi mahdollistaa myös säilöönoton rikoksen perusteella palautettavien henkilöiden kohdalla. Tätäkään Suomi ei ole ottanut käyttöön, vaikka säilöönotto on ainoa toimiva keino saada ihmiset poistettua ja lisättyä kansalaisten turvallisuutta.
Immosen mielestä katujengirikollisuudesta on tehtävä myös poikkeuksetta koventamisperuste. Myös kansalaisuuslaki tulee hänen mukaansa tiukentaa.
– Esimerkiksi Tanskassa rangaistukset ovat jopa kaksinkertaiset rikoksista, joilla on yhteys jengien välienselvittelyihin. Lisäksi Suomen kansalaisuuslakia tulisi muuttaa niin, että vakavaan tai toistuviin rikokseen syyllistynyt ulkomaalainen ei voi koskaan saada Suomen kansalaisuutta. Suomen kansalaisuus olisi myös pystyttävä perumaan tilanteessa, jossa Suomen kansalaisuuden saanut ulkomaalainen syyllistyy vakavaan tai toistuviin rikoksiin.
Helsingin käräjäoikeudessa maahanmuuttajajengin johtohahmoille annettiin hiljattain pitkät vankeustuomiot vakavista rikoksista. Tuomiot eivät ole vielä lainvoimaisia. Tuomioita kovensi se, että rikokset oli tehty osana järjestäytynyttä rikollisryhmää. Samalla oikeuden päätöstä voidaan tulkita niin, että on tullut osoitetuksi, että Suomessa on järjestäytyneitä katujengejä.
Ruotsin tilanne jo liian paha
Immosen mukaan Suomeen suuntautuvasta haitallisesta maahanmuutosta aiheutuvat ongelmat, kuten turvattomuus, katuväkivalta, jengiytyminen, asuinalueiden eriytyminen, taloudellinen rasite ja kulttuuriset ongelmat tulevat jatkumaan ja pahenemaan niin kauan, kun Suomessa ei puututa ongelman todelliseen juurisyyhyn eli maahanmuuton liian suureen määrään kolmansista maista.
– Esimerkiksi Ruotsissa maahanmuuttoon liittyvien ongelmien on annettu kärjistyä jo siihen pisteeseen, että niitä on mahdotonta enää korjata. Ruotsissa on jo satoja lähiöitä, joiden väestönrakenne on muuttunut rajusti. Tukholmassa, Malmössä, Göteborgissa ja muissa isommissa kaupungeissa on monikulttuurisia ongelmalähiöitä, joissa levottomuudet ja väkivalta ovat arkipäivää. Suomi ei saa toistaa Ruotsin kohtalokasta virhettä. Maahanmuuttajarikollisten hyysäämisen on loputtava, Immonen vaatii.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- jengiytyminen katuväkivalta Krista Mikkonen Lähi-itä karkotukset tuomiot turvapaikka Afrikka Sisäinen turvallisuus Tanska Sosiaaliturva Ruotsi vihreät perussuomalaiset Olli Immonen Rikollisuus maahanmuutto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Jengiväkivallan juurisyyt ovat Afrikasta ja Lähi-idästä tulevassa maahanmuutossa – perussuomalaiset moitti kyselytunnilla hallituksen avuttomuutta, vaatii turvallisia katuja
Taas uusi onneton Ruotsin ennätys: alkuvuonna ammuttiin hengiltä 18 ihmistä
Nettipoliisi Taposelta erikoinen selitys kiihkouskovaisten muslimien väkivaltaisuuksiin
Ruotsin pääministeri: Epäonnistunut kotouttaminen on luonut rinnakkaisyhteiskuntia
Immonen: Suomella ei ole tulevaisuutta, jos maahanmuuton laatuun ja määrään ei puututa nopeasti tehokkailla toimilla
Meri: Rikosten paljousalennuksista luovuttava – ”Tee kolme, kärsi yksi” -periaate pois rikoslaista
Baarikadun ampumista tutkitaan terroritekona – terrorismin uhka korkeimmalle tasolle Norjassa
Ruotsi helpottaa tuomittujen ulkomaalaisten karkottamista – ”Suomen tulisi tehdä vastaavat kiristykset”
Sodan monet kasvot: Ukrainasta virtaa aseita Euroopan rikollisjärjestöille
Viikon suosituimmat
Tamponit poistetaan Facebookin konttoreiden miestenvessoista – DEI-ideologia tekee kuolemaa Amerikassa
DEI-ideologia jyllää vielä vahvasti Suomessa, varsinkin julkisella sektorilla, mutta synnyinmantereellaan DEI vetää viimeisiä henkäyksiään. Facebookin omistava Meta-konserni on liittynyt niiden suuryritysten joukkoon, jotka ovat ilmoittaneet lopettavansa DEI-hankkeensa. Käytännössä se näkyy muun muassa siten, että jatkossa Facebookin toimitilojen miestenvessoissa ei ole enää tarjolla ilmaisia tamponeja.
Jättimäinen grooming-skandaali lopulta julki: rasismisyytösten pelko ja väestösuhteiden vaaliminen tukkivat viranomaisten suut -“Suurin rauhan ajan rikos ja sen peittely Britannian historiassa”
Useamman vuosikymmenen ajan jatkunut tuhansien englantilaistyttöjen järjestelmällinen groomaus, ahdistelu ja sarjaraiskaukset ovat suurin rauhanajan rikos modernin Euroopan historiassa, kirjoittaa historioitsija ja kolumnisti Dominic Green amerikkalaisessa The Free Press -lehdessä. Nämä rikokset ovat enimmäkseen pakistanilaistaustaisten muslimimiesten tekemiä, ja valtaosa heistä ei ole joutunut vastuuseen. 2010-luvulla sekä oikeiston että vasemmiston johtamat hallitukset yrittivät hyssytellä vyyhtiä muutamien symbolisten oikeudenkäyntien jälkeen. Se näytti onnistuvan, kunnes Elon Musk perehtyi osaan oikeudenkäyntiasiakirjoista ja nosti asian esille omistamallaan X-alustalla. Nyt skandaali ravistelee Ison-Britannian yhteiskuntajärjestystä, eikä vyyhtiä voi enää hyssytellä.
Yliopistotutkimuksen karu tulos: Ulkomaalaistaustaisten yliedustus raiskauksissa jopa 7-kertainen – syrjäytyminen ei ole syynä
Suuri enemmistö kaikista Ruotsissa raiskaustuomion vuosina 2000-2020 saaneista oli maahanmuuttajataustaisia. Ero etnisesti ruotsalaisiin oli jopa 7-kertainen. Sosioekonomiset seikat ja syrjäytyminen eivät selitä rikoksia, selviää Lundin yliopiston tekemästä tutkimuksesta. Syyt on etsittävä muualta.
Sadistinen ja täysin mielenvikainen väkivalta yleistyy Ruotsissa – asialla saatananpalvojilta vaikutteita saaneet lapset
Tammikuun alussa koiraansa ulkoiluttanut 55-vuotias nainen yritettiin murhata veitseniskuilla Boråsissa. Kyseessä oli lyhyessä ajassa jo toinen törkeä väkivallanteko, joka on yhdistetty verkon pimeimmässä nurkassa majaansa pitämään natsihenkiseen saatananpalvojayhteisöön. Jäljet johtavat myös sylttytehtaisiin Venäjällä.
Espoon Miilukorven vastaanottokeskus lopettaa toimintansa perussuomalaisten esityksestä
Espoon ympäristö- ja rakennuslautakunta päätti kokouksessaan perussuomalaisten esityksestä määrätä Espoon Miilukorvessa toimivan vastaanottokeskuksen toiminnan lopetettavaksi uhkasakon uhalla äänin 8-5.
Europarlamentaarikko Tynkkynen lupaa edistää digitaalista sananvapautta EU:ssa – vihreiden Niinistö sen sijaan rajoittaisi lailla somekeskusteluja
Miljardööri Mark Zuckerberg on äskettäin luvannut vähentää sensuuria ja edistää sananvapautta omistamissaan sosiaalisen median sovelluksissa. A-studiossa keskiviikkona vieraana olleet europarlamentaarikot Sebastian Tynkkyen ja Ville Niinistö olivat täysin eri linjoilla sananvapauden käytöstä sähköisillä alustoilla. Tynkkynen huomauttikin Niinistölle, että vihervasemmistolaiset ovat kiivaasti puolustaneet sosiaalisen median faktantarkistajia, koska toimet eivät ole kajonneet vihervasemmiston sisältöihin.
Ruotsi valmistautuu muuttamaan perustuslakia: Passi pois kaksoiskansalaisilta, jotka ovat uhka kansalliselle turvallisuudelle
Ruotsi valmistautuu muuttamaan perustuslakia voidakseen ottaa passin pois niiltä kaksoiskansalaisilta, jotka ovat saaneet Ruotsin kansalaisuuden vilpillisin keinoin tai jotka ovat uhka kansalliselle turvallisuudelle.
Brittihallinto leimaa termin “aasialaiset raiskausringit” rasistiseksi – tilaston mukaan pakistanilaiset syyllistyvät neljä kertaa todennäköisemmin lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön
Paikallishallintojen alueet, joilla brittiläis-pakistanilaiset miehet raiskasivat nuoria vaaleaihoisia tyttöjä, ovat hyväksyneet Iso-Britannian työväenpuolue Labour Partyn virallisesti hyväksymän islamofobian määritelmän, joka pitää ilmausta "aasialaiset raiskausringit” rasistisena.
Valtion periaatepäätös kotoutumisen edistämiseksi: Maahanmuuttajien on kannettava vastuu kotoutumisestaan
Hallitus hyväksyi periaatepäätöksen valtion kotoutumisen edistämisohjelmasta 2024–2027. Perussuomalaiset korostaa, että kotoutumisen edistämisohjelman 2024–2027 keskeisen painopisteen tulee olla maahanmuuttajien vastuun ja velvollisuuksien lisäämisessä sekä rinnakkaisyhteiskuntien torjumisessa.
Ylen Jälkidigin raati kävi läpi Metan tulevia yhteisöhuomautuksia journalismin näkökulmasta – katsojille ei kerrottu journalististen sisältöjen olevan olennainen osa huomautuksia
Ylen Jälkidigissä keskusteltiin 8.1. Metan tuoreesta päätöksestä ottaa käyttöön X-viestipalvelusta tutut yhteisöhuomautukset. Koko keskustelun aikana ohjelmassa ei myöskään mainittu yhteisöhuomautus-termiä. Ylen Suomen Uutisille antaman kommentin mukaan kyseinen termi on julkisessa keskustelussa varsin uusi ja tästä johtuen kyseisessä keskustelussa siitä käytettiin hieman eri muotoja.