Immonen ja Lehto: Hallitus uhkaa puuttua puun pienpolttoon takoissa ja kiukaissa – “Holhous huipussaan”

Eduskunnan ympäristövaliokunnassa on aloitettu käsittely Euroopan unionin NEC-päästökattodirektiivin toimeenpanoon liittyvästä hallituksen esityksestä. Esityksellä hallitus kaavailee puuttumista esimerkiksi puun pienpolttoon takoissa ja kiukaissa erityisesti kaupunkitaajamissa.

“Emme hyväksy kieltämistä”

Ympäristöministeriö mukaan puun pienpolttoon liittyvät toimet tulevat olemaan kansallisen ilmansuojeluohjelman keskiössä. Perussuomalaisten kansanedustajat ja ympäristövaliokunnan jäsenet Olli Immonen ja Rami Lehto eivät esitystä sellaisenaan hyväksy.

– Emme tule hyväksymään esimerkiksi puun pienpolton kieltämistä, kuten esimerkiksi Isossa-Britanniassa on osittain tehty. Kieltojen sijaan pienhiukkaspäästöjen vähentämiseen voitaisiin puuttua esimerkiksi uutta teknologiaa hyödyntämällä. Tämä ei saa kuitenkaan johtaa kuluttajan näkökulmasta liian kalliisiin investointeihin, Immonen ja Lehto toteavat.

EU ja hallitus haluavat holhota

Immonen huomauttaa, että suomalaiset ovat historiallisesti metsäläiskansaa, ja puunpoltto on kuulunut merkittävänä osana suomalaiseen elämänmuotoon.

– Luonnonläheisyys puunpolttoineen kuuluu suomalaiskansalliseen identiteettiin.

– Puun pienipoltto kodeissa, mökeillä ja nuotioissa tulee sallia jatkossakin. Puunpoltto ja tuli eksoottisena elementtinä ovat myös matkailun näkökulmasta suuri vetovoimatekijä. EU:n ja hallituksen liian pitkälle viedystä holhouksesta uhkaisi tässä mielessä koitua suuri rahallinen menetys suomalaiselle kansantaloudelle, Lehto toteaa.

Ympäristöministeriö vastaa

Ympäristöministeriön viestintäasiantuntija Annukka Lyra vastaa Immosen ja Lehdon kannanottoon seuraavasti:

Eduskunnan ympäristövaliokunnan jäsenet Olli Immonen ja Rami Lehto olivat huolissaan hallituksen aikeista kieltää puun pienpoltto (SU 3.10.2018). Näin ei olla tekemässä, vaan jatkossakin Suomessa tullaan nauttimaan takkojen, kiukaiden ja nuotioiden lämmöstä. Puun pienpolton aiheuttamia terveyshaittoja sen sijaan halutaan vähentää.

Ilmansaasteisiin menehtyy vuosittain ennenaikaisesti noin 2 000 suomalaista. Eniten terveyshaittoja aiheuttava ilmansaaste ovat pienhiukkaset, joiden suurin lähde tällä hetkellä on puun pienpoltto. Pienpolton suhteellinen osuus tulee kasvamaan vuoteen 2030 mennessä, koska muiden päästölähteiden eli tieliikenteen, työkoneiden, teollisuuden ja energiantuotannon päästöt vähenevät lainsäädännön keinoin. Puun pienpolttoa eivät tällä hetkellä koske mitkään määräykset.

Ilmansaasteiden aiheuttamien haittojen vähentäminen tapahtuu eri keinoja käyttämällä. Niitä tullaan sisällyttämään valmistelussa olevaan ilmansuojeluohjelmaan. Keskeisinä keinoina nähdään tietoisuuden lisääminen hyvistä menetelmistä sekä teknologian kehittäminen, kuten Olli Immonen ja Rami Lehtokin nostivat esiin. Yhteistyö laitevalmistajien kanssa on jo aloitettu. Kuluttaja pääsee pitkälle päästöjen vähentämisessä käyttämällä puhtaita ja kuivia puita hyvin toimivassa pesässä.

Ilmansuojeluohjelma vastaa EU:n päästökattodirektiiviin, jonka tavoitteena on vähentää ilmansaasteista aiheutuvia terveyshaittoja EU:n alueella 48 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi jäsenmaiden tulee vähentää ilmaan joutuvia pienhiukkasten, rikkidioksidin, typen oksidien, haihtuvien orgaanisten yhdisteiden ja ammoniakin päästöjä. Suomen päästövähennysvelvoitteet ovat pienemmät kuin useimpien muiden maiden, koska Suomi on jo tehnyt paljon päästöjen vähentämiseksi, ja koska Suomi on harvaan asuttu maa ja siten haitoille altistuvia ihmisiä on vähemmän kuin muissa Euroopan maissa. Ilmansaastepitoisuuksille ei kuitenkaan ole turvallista alarajaa.

Artikkeliin lisätty ympäristöministeriön vastaus 8.10. 2018 klo 11.10.