PS ARKISTO
Immonen: Koulujen juhlia voidaan jatkossakin järjestää kirkossa
Eduskunnan perustuslakivaliokunta linjasi oikeusasiamiehen kertomusta käsittelevässä mietinnössään, että koulut voivat jatkossakin järjestää juhlia kirkossa.
Tilanne koulujen juhlien järjestämisestä kirkossa ajautui solmuun apulaisoikeusasiamiehen vuonna 2019 tekemän päätöksen ja siitä seuranneen epäselvän tulkinnallisen tilanteen seurauksena. Epäselvyyttä aiheutti julkisuudessakin käyty keskustelu voidaanko juhlien järjestäminen kirkossa lukea itsessään uskonnon harjoittamiseksi.
”Hyvä, että asiaan saatiin selvyys”
Perussuomalaisten kansanedustaja ja eduskunnan perustuslakivaliokunnan jäsen Olli Immonen on tyytyväinen siihen, että epäselvä tilanne saatiin viimein oikaistua.
– Hyvä, että asiaan saatiin selvyys perustuslakivaliokunnan linjaamana. Epäselvä tilanne on aiheuttanut huolta kouluissa, erityisesti sellaisilla paikkakunnilla, joissa on pulaa riittävän suurista juhlatiloista.
– Perustuslakivaliokunta toteaa tuoreessa mietinnössään, että juhlan järjestäminen kirkossa ei sellaisenaan tee tilaisuudesta uskonnollista eikä sen sisällöstä uskonnon harjoittamista. Valiokunnan mielestä kirkkotilan tai muun uskonnollisen tilan käyttöä juhlaa järjestettäessä ei voida pitää lähtökohtaisesti perustuslainvastaisena, Immonen avaa.
Kansallisen kulttuurin vaalimista
Mietinnössä tuodaan esiin, että kirkkotilan tai minkä tahansa selvästi uskonnollisen tilan käyttöön juhlan pitopaikkana liittyy uskonnonvapauden, yhdenvertaisuuden ja julkisen vallan neutraalisuuden kannalta jännitteitä. Lisäksi valiokunta toteaa, että käytettäessä kirkkotilaa tai muuta uskonnollista tilaa koulun juhlien järjestämiseen on kokonaisuutena varmistuttava siitä, että oppilaiden uskonnon ja omantunnon vapaus tulee yhdenvertaisesti turvatuksi.
– Samalla, kun huolehdimme kansalaisten yhdenvertaisuudesta, meidän on tärkeää vaalia suomalaisia perinteitä ja kansallista kulttuuria. Suomalaiskansallisia traditioita ei saa murentaa yhdenvertaisuuteen ja syrjimättömyyteen perusteettomasti vetoamalla, Immonen toteaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
PS-kansanedustajat: Joulujuhlat saatava järjestää kirkossa jatkossakin – ”Liika vieraskoreus ei saa mennä perinteidemme vaalimisen edelle”
Laura Huhtasaaren kolumnissaan: Kristillisyys on uhattuna, kansallista luterilaista perintöä ollaan murentamassa
Onko suomalainen kulttuuri parempi kuin afganistanilainen kulttuuri? – Riikka Purra: ”En epäile hetkeäkään sanoa, että ehdottomasti on”
Perussuomalaiset haluavat vastuun kotoutumisesta maahanmuuttajalle sanktioiden uhalla: “Emme halua Suomen luisuvan Ruotsin tielle”
Purra kummastelee Suomeen pesiytynyttä kansallishäpeää: Jopa päättäjien on pyydeltävä anteeksi, jos huomion kohteena ovat suomalaiset – “Ajatelkaa, miten perverssiä”
Opiskelussa on aika palata entiseen – Koponen: “Vain harva peruskouluikäinen kykenee pitkäjänteiseen itseohjautuvaan opiskeluun”
Luterilaisuus on pohjoismaisen hyvinvoinnin lähde – metaversumi voisi olla lääke seurakuntia jäytävään jäsenkatoon
Viikon suosituimmat
Kirjailija Jarkko Tontti: Punavihreä kupla on puhkeamassa – ”Eliitille koittanut viimeinen hetki havahtua, että he ovat irtautuneet suomalaisesta elämästä”
Punavihreä kupla on suomalaisessa poliittisessa keskustelussa tunnettu käsite, jolla kuvataan sananmukaisesti kuplautunutta, vasemmistoa myötäilevää yhteisöä. Punavihreään hegemoniaan on tähän saakka keskeisesti kuulunut yhteiskunnallisen eliitin ja sitä myötäilevän median voimakas vieraantuminen tavallisesta kansasta, sen huolenaiheista ja toiveista. Juristitaustainen kirjailija Jarkko Tontti esittää nyt konkreettisin perusteluin, miten ajat ovat muuttuneet ja punavihreä arvomaailma törmännyt seinään.
Ilmastonmuutos ei sytyttänyt Los Angelesin maastopaloja – epäiltyjä tuhopolttajia otettu kiinni
Ilmastonmuutos on saattanut pahentaa Kalifornian kuivuutta ja voimistaa tuulia, mutta maastopalot johtuvat ihmisten toiminnasta. Useita epäiltyjä tuhopolttajia on jo otettu kiinni. Kuvernööri Newson on kutsunut kansalliskaartin apuun estämään palaneiden kotien ryöstelyä.
Mikä meni pieleen journalismissa? – Näkökulmia median alennustilan aiheuttajista
2020-luvulla journalismi on kriisissä. Toimittajien ja mediayleisön suhde on jännittynyt, ja samalla uudet ailahtelevat ansaintamallit kasaavat painetta toimituksille. Mediamaailmaa läheltä seuraavat vaikuttajat tarkastelevat syitä siihen, miksi journalismi on ajautunut alennustilaan.
Vanhemmat ottavat jo juristin mukaan lapsensa opettajatapaamisiin – opettajilta kuppi nurin
Opettajien työelämä Ruotsissa ei ole välttämättä ollut ruusuilla tanssimista tähänkään asti. Uusin vitsaus ovat juristit, joita vanhemmat raahaavat mukaan pikkupiltin opettajatapaamisiin. Näin tapahtuu sekä hyvinvoivissa yksityiskouluissa että ongelmalähiöiden kunnallisissa oppilaitoksissa. Kuppi meni nurin jo opetusministeriltäkin.
DEI-ideologia ei varjellut Kaliforniaa maastopaloilta – viranomaisille kovaa kritiikkiä
Yksi kritiikin kohde Los Angelesin alueen maastopaloihin liittyen on se, että monien mielestä poliitikkojen ja pelastuslaitoksen johdon olisi pitänyt ideologisen yhdenvertaisuuspuuhastelun sijasta keskittyä perusasioihin, kuten varmistamaan palopostien toimivuus ja sammutusveden saatavuus. Los Angelesin pelastuslaitoksella on viime vuosina panostettu vahvasti DEI-ideologian edistämiseen.
Jättimäinen grooming-skandaali lopulta julki: rasismisyytösten pelko ja väestösuhteiden vaaliminen tukkivat viranomaisten suut -“Suurin rauhan ajan rikos ja sen peittely Britannian historiassa”
Useamman vuosikymmenen ajan jatkunut tuhansien englantilaistyttöjen järjestelmällinen groomaus, ahdistelu ja sarjaraiskaukset ovat suurin rauhanajan rikos modernin Euroopan historiassa, kirjoittaa historioitsija ja kolumnisti Dominic Green amerikkalaisessa The Free Press -lehdessä. Nämä rikokset ovat enimmäkseen pakistanilaistaustaisten muslimimiesten tekemiä, ja valtaosa heistä ei ole joutunut vastuuseen. 2010-luvulla sekä oikeiston että vasemmiston johtamat hallitukset yrittivät hyssytellä vyyhtiä muutamien symbolisten oikeudenkäyntien jälkeen. Se näytti onnistuvan, kunnes Elon Musk perehtyi osaan oikeudenkäyntiasiakirjoista ja nosti asian esille omistamallaan X-alustalla. Nyt skandaali ravistelee Ison-Britannian yhteiskuntajärjestystä, eikä vyyhtiä voi enää hyssytellä.
Antikainen: Scholzin päätös jättää Ukraina ilman apua on häpeällinen – Tuppurainen siunasi Suomen demarien tuen Berliinissä
Saksan liittokansleri Olaf Scholz (SPD) päätti estää noin kolmen miljardin euron arvoisen tukipaketin Ukrainalle. Tukipaketti olisi sisältänyt kriittisiä puolustusjärjestelmiä, kuten IRIS-T-ilmatorjuntajärjestelmiä ja Patriot-ilmatorjuntaohjuksia, joita Ukraina on pyytänyt suojellakseen kansalaisiaan Venäjän aggressioilta. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää päätöstä käsittämättömänä ja vastuuttomana.
Somaleista puolet työttöminä ja lopuilla usein toimeentulovaikeuksia Ruotsissa – maan työikäisistä enemmistö ulkomaalaistaustaisia jo vuonna 2033
Yli puolet Ruotsin työikäisestä väestöstä on ulkomaalaistaustaisia vuonna 2033. Heistä useimpien tausta on Euroopan ulkopuolella. Kohti mielenkiintoisia aikoja ollaan menossa ja äänestämisessä saattaa piillä demokratian muutoksen avain. Göteborgs-Posten on haastatellut somalivaikuttajaa.
Mielipiteenvapaus somessa kuohuttaa saksalaisia – viestipalvelu X:stä alkoi joukkopako, kun Musk kehotti saksalaisia äänestämään AfD:tä
Amerikkalaisen teknomiljardöörin Elon Muskin ja Vaihtoehto Saksalle -puolueen (AfD) puheenjohtajan Alice Weidelin torstai-iltana X-viestipalvelukanavalla käymä keskustelu Saksan politiikasta ja Mars-lennoista räjäytti käyntiin myrskyisän keskustelun vaalivaikuttamisesta ja mielipiteenvapaudesta sosiaalisessa mediassa. Monet ammattiliitot ja Saksan korkein oikeus ovat ilmoittaneet jättävänsä X:n.
Kiinalaiset troolarit imuroivat kalat maailman meristä – pian tyhjän saa pyytämättäkin
Kun Kiinan omat merialueet oli kalastettu tyhjäksi, kommunistivaltio pystytti maailman suurimman kalastuslaivaston ja lähetti sen imuroimaan maailman merille. Valtavat uivat tehtaat tuhoavat kalakantoja kiihtyvällä vauhdilla. 3,3 miljardia ihmistä saa maailmassa huomattavan osan ravintoaan kalasta, mutta ennen pitkää yhä useammalle jää nälkä.