

PS ARKISTO
Immonen: Koulujen etnistä segregaatiota torjuttava rajoittamalla haitallista maahanmuuttoa
Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen jätti tänään hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen, jossa hän vaatii hallitusta ryhtymään toimenpiteisiin, jotta varhaiskasvatuksen ja koulutuksen alueellinen ja etninen eriytyminen ja siihen liittyvät ongelmat eivät eskaloidu entisestään. Immosen mielestä hallituksen on aika puuttua erityisesti ongelmien juurisyyhyn lopettamalla määrällisesti ja laadullisesti kestämätön maahanmuutto.
Segregaatioon liittyviä ongelmia nostetiin vastikään laajasti esiin tuoreessa tutkimuksessa Koulutuksellinen tasa-arvo, alueellinen ja sosiaalinen eriytyminen ja myönteisen erityiskohtelun mahdollisuudet.
Peruskoululaisten oppimistulokset laskevat
Suomalainen varhaiskasvatus- ja koulutusjärjestelmä on kansainvälisten vertailujen perusteella ollut laadultaan vakaimpia ja tuloksiltaan tasa-arvoisimpia. Opettajien osaaminen on arvostettua, ja osaamiserot ovat olleet kansainvälisesti mitattuna maltillisia.
– Viime vuosien tutkimuksissa on käynyt kuitenkin ilmi, että peruskoululaisten oppimistulokset ovat kääntyneet laskuun. Ero osaamistasoltaan parhaiden ja heikoimpien oppilaiden välillä on kasvanut. Varhaiskasvatuksessa taas päiväkotien välinen segregaatio eli erilaisista sosiaalisista ja etnisistä taustoista tulevien lasten epätasainen jakautuminen kouluihin on herättänyt laajaa huolta, Immonen sanoo.
Kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet, että eriytyvän osaamisen taustalla vaikuttavat sosiaaliset, alueelliset ja etniset kehityskulut. Ne haastavat tällä hetkellä myös Suomen varhaiskasvatus- ja koulutusjärjestelmän.
– On erittäin huolestuttavaa, jos jotkut alueet ja koulut alkavat näyttäytyä koulutuksellisen huono-osaisuuden paikkoina. Samalla kun huono- ja hyväosaisuus kasautuvat aiempaa selvemmin tiettyihin naapurustoihin, myös muut elämän osa-alueet eriytyvät.
Suomen heikoimpia oppimistuloksia saavat koulut sijaitsevat ennen muuta suurilla kaupunkiseuduilla. Väestön painottuessa yhä vahvemmin kaupunkeihin ilmiön kansallinen merkittävyys korostuu.
– Tarkastelut osoittavat, että oppimistuloksiltaan kaikkein heikoimmin ja parhaiten menestyneet koulut löytyivät pääkaupunkiseudulta, ja kaupunkikoulujen välinen oppilaspohjan segregaatio ja oppimistulosten erot ovat kasvaneet, Immonen sanoo.
Oppilasalueiden erot kasvavat
Tilastokeskuksen tietojen mukaan Suomen peruskouluikäisistä lapsista ja nuorista jo yli 35 prosenttia asuu yli 100 000 asukkaan kaupungeissa eli niin suurilla kaupunkialueilla, että alueellisen sosioekonomisen ja etnisen eriytymisen riskien voidaan monella mittarilla katsoa korostuvan.
– Suomen vieraskielinen väestö asuu painottuneesti kaupunkiseuduilla: yksin Helsingin, Espoon ja Vantaan alueella asuu puolet Suomen vieraskielisistä kouluikäisistä. Kaupunkikoulut eriytyvät, koska koulujen oppilasalueiden sosioekonomiset ja etniset erot kasvavat, Immonen sanoo.
Maahanmuuttotaustaisten lasten ja nuorten osuudet alaikäisestä väestöstä nousevat tyypillisesti korkeammiksi kuin maahanmuuttotaustaisten osuus alueen koko väestöstä.
– Ilmiötä on osin selitetty maahanmuuttotaustaisten perheiden suuremmalla lapsiluvulla ja valtaväestöön kuuluvien lapsiperheiden valikoivalla muuttoliikkeellä. Ilmiö näkyy varhaiskasvatuksessa ja kouluissa.
Segregoituneilla alueilla kouluilla on tietty ”kantokyky”, jonka puitteissa niissä on mahdollista kompensoida oppilaiden huono-osaisuutta ja vieraskielisyyden tuottamia haasteita oppimiselle. Kantokyvyn ylityttyä perheiden muutto- ja kouluvalintapäätökset alkavat muokata oppilaspohjaa nopeasti.
– Ilmiö on tuotu esiin tutkimuksissa Suomessa ja muualla Euroopassa. Niissä on havaittu, että keskeisenä tekijänä perheiden valintapäätöksissä toimivat tyypillisesti koulun sosioekonominen ja etninen rakenne sekä koulujen ja alueiden maineet. Kouluvalintoja tehdään kouluun ja sen alueeseen liitettävien mielikuvien perusteella, Immonen sanoo.
Vieraskielisen lapsiväestön osuus kasvaa
Äidinkieli, jota usein käytetään maahanmuuttotaustaisen väestön indikaattorina, erottelee alueita voimakkaasti. Vieraskielisen lapsiväestön osuuden kasvu ja alueellinen keskittyminen on ollut suurimmilla kaupunkiseuduilla nopeaa.
– Vieraskielisen väestön alueellisen eriytymisen voimakas yhteys sosioekonomiseen eriytymiseen merkitsee koulujen ja päiväkotien kannalta suuria ongelmia, koska sosioekonomiseen segregaatioon ja kielelliseen segregaatioon liittyvä tuen tarve kasautuu samoilla alueilla. Esimerkiksi Vantaan asuinalueilla vieraskielisten päiväkoti-ikäisten lasten osuudet nousevat korkeimmillaan jo lähes 65 prosenttiin. Osuudet ovat näillä alueilla yli viisinkertaistuneet 20 vuoden aikana, Immonen sanoo.
Koulujen alueelliset lähtökohdat eriytyvät jyrkästi
Pääkaupunkiseudun oppilasaluetarkastelu osoittaa, että koulujen alueelliset lähtökohdat eriytyvät jyrkästi. Huono-osaisimmat oppilasalueet keskittyvät etenkin seudun itäisiin ja koillisiin osiin, kun taas etenkin Espoon itäiset osat ja Helsingin keskustan alue sekä jotkut pientaloalueet erottuvat erittäin hyväosaisina.
– Matalimmat tulot, heikoin koulutustaso, alin työllisyys ja korkea vieraskielisten osuus kasautuvat voimakkaasti samoille alueille. Erityisen voimakkaasti oppilasalueiden välillä ovat kasvaneet erot vieraskielisen (muun kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkielisen) väestön osuudessa, Immonen avaa.
– Esimerkiksi Espoossa vieraskielisen väestön osuus oli kaikilla alueilla vielä vuonna 1998 alle 5 prosenttia, kun vuonna 2018 osuus kohosi useilla alueilla yli 30 prosenttiin, korkeimmillaan jopa yli 50 prosenttiin. Ilmiö kuvaa vieraskielisen väestön osuuden seudullista kasvua ja samanaikaista alueellisen segregaation lisääntymistä.
Koulujen väliset lähtökohdat koulujen arjessa ja niiden lähtökohdissa tuottaa hyviä oppimistuloksia ovat eriytyneet merkittävästi 2000-luvun kuluessa maahanmuuton seurauksena.
– Suomessa on jo päiväkoteja, joissa on kokonaisia lapsiryhmiä ilman yhtäkään suomenkielistä lasta, ja toimintaympäristöt ovat lasten tarvitseman tuen osalta korostuneesti eriytyneitä. Koulujen arjessa segregaation vaikutukset näkyvät esimerkiksi etniseen eriytymiseen liittyvien kielihaasteiden kasautumisena samoihin kouluihin, Immonen sanoo.
Aiheesta ei haluta keskustella
Immosen mukaan koulujen ja asuinalueiden eriytymisilmiötä vältellään usein yhteiskunnallisessa keskustelussa, koska ongelmaan liitetään huolia oppilaiden stigmatisaatiosta sekä vaikutuksista koulujen maineeseen.
– Samalla kansainväliset esimerkit osoittavat julkisen keskustelun tärkeyden: mikäli keskustelu koulujen segregaatiohaasteista puuttuu, oppilaiden taustoihin ja kouluihin liittyvät riskit ja tarpeet jäävät tunnistamatta. Tällöin ongelmien juurisyihin ei kyetä puuttumaan eikä haasteisiin vastaamaan.
Turun Varissuolla sijaitsevan koulun johtajan mukaan alakoulussa lähes 90 prosenttia oppilaista puhuu äidinkielenään muuta kuin kotimaisia kieliä. Vuosittain noin viisi prosenttia oppilaista saa valmistavaa opetusta ja siirtyy tavallisille luokille hiljakkoin maahan muuttaneina. Koulussa on luokkia, joissa on vain pari suomea äidinkielenään puhuvaa oppilasta.
– Kielen oppiminen tällaisessa ympäristössä on vaikeaa eikä vertaisoppimista tapahdu. Vertaisoppimista ei tapahdu myöskään päiväkodeissa. Valtaosa vieraskielisistä oppilaista on syntynyt Suomessa. Heistä melkein kaikki ovat olleet päiväkodissa suomenkielisen varhaiskasvatuksen piirissä. Tutkimuksen mukaan suurella osalla näistä oppilaista suomen kielen taso vastaa korkeintaan 2,5-vuotiaan äidinkielisen lapsen kielitaitoa, Immonen sanoo.
Maahanmuuttajien integroituminen epäonnistunutta
Maahanmuuttajien integroitumisen epäonnistumisen seurauksena maahanmuuttajataustaisten oppilaiden vanhempien joukossa on maassa toistakymmentä vuotta olleita henkilöitä, jotka eivät edelleenkään pärjää yksinkertaisessa opettajien ja vanhempien välisessä keskustelussa, vanhempainvartissa, ilman tulkkia.
– On myös tapauksia, joissa oppilaan vanhempi on suorittanut suomalaisen peruskoulun, mutta heidän lastensa sanavarastot ovat suppeat. Nykyinen tilanne syrjäyttää oppilaat kielellisesti, eikä heillä ole välttämättä mahdollisuuksia hakeutua jatko-opiskelupaikkoihin, Immonen sanoo.
– Erot valtaväestön ja maahanmuuttajien vieraskielisten lasten oppimistasoon syntyvät jo ennen kouluikää. Erot ovat suuria myös peruskoulun lopussa. Oppimistulosten ja toisen asteen tutkintojen suorittamisen ero valtaväestöön on edelleen merkittävä.
Opettajat ylikuormittuvat kouluissa
Opettajien näkökulmasta työ segregoituneiden alueiden kouluissa on poikkeuksellisen raskasta, koska oppilaiden ongelmat ovat moninaisia. Samalla korostuvat vaikeudet tukea oppilaita yksilöllisesti tilanteessa, jossa tukea tarvitsevia on samanaikaisesti suuri määrä.
– Opettajat saattavat ylikuormittua ja mikäli työskentely segregoituneiden alueiden kouluissa käy liian raskaaksi, pätevän henkilökunnan rekrytoiminen vaikeutuu. Tämä syventää koulujen negatiivista kierrettä entisestään, Immonen toteaa.
OAJ:n teettämien työolobarometrien mukaan opettajien työssäjaksamisessa on tapahtunut muutosta huonompaan ja tutkimuksen mukaan noin puolet opettajista pohtii työn vaihtamista. Kyseinen ongelmallinen tilanne korostuu etenkin varhaiskasvatuksen toimialalla.
Ongelmat eivät häviä lisäresursseilla
Immosen mukaan kaupunkiseuduilla korostuva sosioekonomisen ja etnisen segregaation tuottama paine koulutusjärjestelmälle on merkittävä kysymys kansallisen koulutusjärjestelmän tulevaisuuden kannalta.
– Jatkuva resurssien lisääminen ei auta ratkaisemaan koulujen eriytymisen taustalla olevia ongelmia. On selvää, että Suomessa oppilaspohjan segregaatio kiihtyy lisääntyvän maahanmuuton seurauksena.
– Koulujen ja asuinalueiden etnisen segregaation ehkäisy vaatii ennen kaikkea ongelmien juurisyihin puuttumista. Näitä ovat matalan koulutustason kolmansista maista suuntautuvan massamaahanmuuton rajoittaminen, maahanmuuttajien velvoittaminen kotoutumiseen sanktioiden uhalla sekä Suomeen huonosti kotoutuneiden maahanmuuttajien palauttaminen takaisin lähtömaihinsa, Immonen sanoo.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- maahanmuuttajataustaiset oppilaat segregaatio toisen asteen koulutus vieraskieliset oppimistulokset Varhaiskasvatus etnisyys haittamaahanmuutto Pääkaupunkiseutu Opettajat Suomen kieli Kotoutuminen koulu Olli Immonen
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Purra: “Mitkä ihmeen huippuosaajat? Hallituksen toimenpiteet saatavuusharkinnan helpottamiseksi lisäävät kouluttamattoman ulkomaalaisväestön maahan saapumista”

Valtamediakin sen viimein huomasi: ”Suomessa on pian kouluja, joissa ei puhuta suomea”

Segregaatio kiihtyy Suomessa, vasemmistokin myöntää, että koulujen alueellinen eriytyminen on totta – Halla-aho: ”Muuta ratkaisua ei ole kuin se, että pyritään kaikin keinoin torjumaan muuttoliikettä”

Koulujen eriytyminen kiihtyy – vasemmisto ehdottaa valinnanvapauden rajoittamista, mutta löytyisikö parempiakin keinoja?

Perussuomalaiset: Sisäisen turvallisuuden selonteko ei tunnusta haitallisen maahanmuuton ongelmia

Kännykät pois oppitunneilta – Ari Koponen: ”Tämä olisi yksi ratkaisu oppimisen ongelmiin”

Opiskelussa on aika palata entiseen – Koponen: “Vain harva peruskouluikäinen kykenee pitkäjänteiseen itseohjautuvaan opiskeluun”

Länsiväylä: Väkivaltaa, rauhattomuutta ja rasismisyytöksiä Espoon kouluissa

Koponen huolissaan haittamaahanmuuton aiheuttamista ongelmista kouluissa: Väkivaltaa, jengiytymistä, muiden oppilaiden koulunkäynnin terrorisoimista…
Viikon suosituimmat

Käsittämätön kahakka vaaliteltalla – Sofia Virta usutti avustajiaan häiriköimään työtään tekevää toimittajaa – kameraa revittiin kädestä, naamaan läpsittiin vaaliesitteillä
”En ole 20 toimittajavuoden aikana nähnyt poliitikkoa, joka hoitaisi mediasuhteitaan yhtä ala-arvoisesti.”

Joka toinen somaliäiti Suomessa on yksinhuoltaja – onko yksinhuoltajuus oikeasti moniavioisuutta?
Ylen artikkeli vuodelta 2009 kertoi, että 46 prosenttia Suomessa asuvista somaliäideistä asui tuolloin yksin lastensa kanssa. Yhtenä selittävänä tekijänä jutussa pidettiin moniavioisuutta, sillä Suomessa voi kihlautua useamman henkilön kanssa.

Purra sai lapsen äidiltä tyrmistyttävän viestin – koulurauha oli jo valmiiksi mennyttä, kunnes opettaja esitti kummallisen pyynnön

Juontajamalli Sini Ariell vieraili eduskunnassa ja kertoi Australian woke-sekoilusta tavalla, joka sai jopa Juha Mäenpään hetkeksi hiljenemään (video)

Päivän pointti: Woke tuhoaa kaiken mihin se koskee, tällä kertaa Kallion ilmaisutaidon lukion oppilaiden mahdollisuudet itsensä ilmaisemiseen

Vaalivalvojaiset – suora lähetys

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Wille Rydman: Helsingin poliittisesta ilmapiiristä tulossa punavihreä – ”Ihmiset tulevat ainakin näkemään, mihin suuntaan Helsinkiä ei pidä viedä”
Perussuomalaiset saa Helsinkiin pienen valtuustoryhmän. - Teemme valtuustossa kaiken sen minkä voimme. Edustamme tervehenkistä sinivalkoista politiikkaa, ja pidämme ääntä senkin edestä, minkä vaalituloksessa menetimme, Wille Rydman sanoo ja kehottaa ammentamaan valituloksesta sisua.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Miko Bergbom: Perussuomalaiset on politiikan hammaslääkäri, SDP karkkipussi
Kansanedustaja Miko Bergbom vertaa perussuomalaisten toimivan politiikassa kuin hammaslääkäri, joka tekee oikeita asioita, mutta jonka tuoliin ei ehkä aina ole niin kiva istahtaa. Vastaavasti SDP toimii politiikassa tarjoten äänestäjilleen pulleaa karkkipussia. - Surullisena olen seurannut SDP:n ”kaikki voi tehdä velaksi” -kampanjaa. Rahaa on helppo luvata lisää, mutta pelkään sitä, että SDP:n lupaukset tulevat johtamaan ympäri Suomea kuntaveron korotuksiin, Bergbom sanoo.
Uusimmat

Latvia irtautumassa Ottawan miinakieltosopimuksesta

Itäraja pysyy kiinni
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää