MATTI MATIKAINEN
Immonen: Kansainväliset sopimukset eivät saa estää vastuullista maahanmuuttopolitiikkaa
Poliitikot piiloutuvat kansainvälisten sopimusten taakse ja käyttävät sopimuksia perusteluna sille, ettei maahanmuuttopolitiikkaa sen vuoksi voisi muka tiukentaa Suomessa nykyistä enempää, kirjoittaa perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen blogissaan.
– Todellisuudessa Suomella on tällä hetkellä Pohjoismaiden löysin turvapaikkapolitiikka, mitä tulee esimerkiksi perheenyhdistämiskäytäntöihin. Tämä kertoo siitä, että tiukentamisen varaa löytyy – kyse on ainoastaan poliitikkojen tahtotilasta.
– On sanottu, että pakolais- ja ihmisoikeussopimukset velvoittivat Suomen päästämään maahan syksyllä 2015 yli 30 000 ”turvapaikanhakijaa”. Toisaalta EU:n Dublin-asetus ei olisi sitä edellyttänyt, ei myöskään Schengen-järjestelmä, Immonen muistuttaa.
Pakolaissopimus on vanhentunut eikä se toimi
Immonen huomauttaa, että halutessaan Suomi voisi tulkita pakolaissopimusta sekä EU:n lainsäädäntöä siten, ettei valtion olisi mikään pakko ottaa käsittelyyn turvallisten maiden kautta saapuvia turvapaikanhakijoita.
– Lisäksi Suomen poliittisten päättäjien tulisi uskaltaa lausua ääneen se tosiasia, että täysin erilaisiin olosuhteisiin aikoinaan luotu pakolaissopimus on vanhentunut, eikä se toimi. Se ei enää sovi nykyisenlaisiin muuttoliikkeiden määriin ja turvapaikanhaun korostumiseen.
– Pakolaissopimuksen uudelleen neuvottelu taas olisi pitkä prosessi, koska se pitäisi tehdä kansainvälisen oikeuden puitteissa ja yhteisymmärryksen löytyminen vahvasti jakautuneessa maailmassa olisi lähes mahdotonta, Immonen toteaa.
Suomen otettava mallia järkevistä maista
Immosen mielestä yksikään kansainvälinen sopimus ei saa estää Suomen valtiojohtoa suojelemasta omia kansalaisiaan. Jo nykyisin kansainvälisiä sopimuksia tulkitaan eri maissa eri tavoin, mikä näkyy mm. turvapaikanhakijoiden kohtelussa esimerkiksi Australiassa, Tanskassa, Itävallassa, Norjassa, Belgiassa ja Japanissa.
– Suomen tulee ottaa mallia edellä mainituista maista ja ryhtyä tulkitsemaan sopimuksia tiukimman mukaan.
– JOS joku sopimus käytännössä estää valtiojohtoa suojelemasta omaa kansaamme, silloin sellaisesta sopimuksesta tulee erota. Pakolaissopimuksesta, kuten muistakin kansainvälisistä sopimuksista, voi erota yhden vuoden ilmoitusajalla. Pidän enemmän kuin todennäköisenä, että koko muuttoliikkeitä koskeva kansainvälinen sopimusjärjestelmä hiljalleen murtuu, koska se ei yksinkertaisesti enää sovellu nykyiseen maailmaan, Immonen uskoo.
Artikkeliin liittyvät aiheet
- poliitikkojen tahtotila Dublin-asetus pakolaissopimus kansainväliset sopimukset Turvalliset maat Turvapaikanhakijat Suomi Olli Immonen EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Tavio: Sopimukset ovat irtisanottavissa – “Jokaiselle maalle oma turvapaikkapolitiikka”
Halla-aho: Mykkänen ja hallitus eivät ole tehneet mitään raiskausten ehkäisemiseksi – eivätkä tule tekemään jatkossakaan
Perussuomalaisilta tiukkoja vaatimuksia turvallisuustilanteen parantamiseksi
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Mitä ihmettä? Britanniassa poliisi ilmestyi palkitun toimittajan ovelle, ilmoitti tutkivansa “ei-rikollista viharikostapausta”, muttei suostunut kertomaan, mistä oli kyse
Johtavat brittiläiset poliitikot ovat esittäneet voimakasta kritiikkiä poliisille, joka tutkii Telegraph-lehden toimittajan sosiaalisen median julkaisua. Essexin poliisi ilmestyi viime sunnuntaina palkitun toimittaja Allison Pearsonin ovelle ja kertoi tutkivansa tämän vuoden takaista sosiaalisen median päivitystä ”ei-rikollisena viharikostapauksena”. Poliisi kieltäytyi kertomasta tarkemmin edes tutkinnan alaiselle Pearsonille, mitä sisältöä tutkinta koskee. Tapaus on herättänyt kansainvälistä huomiota, ja sitä on verrattu orwellilaiseen fiktioon.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää