LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Immonen ja Puisto: Elvytysrahasto lisää Suomen yhteisvastuita EU:ssa – “Suomelle lankeaa maksajan rooli”
Perussuomalaisten kansanedustajat Olli Immonen ja Sakari Puisto ovat huolissaan jatkuvasti lisääntyvistä EU-takausvastuista, komission ehdottamasta uudesta elvytysrahastosta ja EU:n yhteisvastuiden kasvattamisesta.
Erilaisia EU-yhteisvastuita kyhätään koronakriisin varjolla kasaan ennätysvauhtia. Hallituksen toukokuisessa lisätalousarviossa hyväksyttiin 432 miljoonan euron suuruinen valtiontakaus eurooppalaisen SURE-tukivälineen vakuudeksi sekä 372 miljoonan euron suuruinen valtiontakuu EU-takuurahastolle. Lisäksi yhteisvastuita on Euroopan vakausmekanismin EVM:n ja Euroopan keskuspankin kautta.
Askel kohti velka- ja tulonsiirtounionia
Viimeisimpänä EU-komissio ehdotti, Saksan ja Ranskan aloitteesta, että EU rakentaisi yhteiseen budjettiin nojaavan 750 miljardin euron elvytysrahaston, jonka komissio kokoaisi lainaamalla rahaa markkinoilta. Kyseinen velkarahapotti ohjattaisiin pahimmin koronapandemiasta kärsineille maille. Pääosa, 500 miljardia, olisi jäsenmaille vastikkeetonta avustusta ja 250 miljardia lainaa.
– Yhteiseen budjettiin perustuva EU:n velanotto tarkoittaisi merkittävää komission vallan ja yhteisvastuiden kasvua. Käytännössä elpymisrahaston perustaminen olisi käänteentekevä askel kohti velka- ja tulonsiirtounionia ja vastoin perussopimuksen no bailout -periaatetta eli sitä, ettei Euroopan unioni tai sen jäsenvaltio ole vastuussa toisen jäsenvaltion sitoumuksista eikä ota niitä vastatakseen (SEUT 125 -artikla), Olli Immonen ja Sakari Puisto toteavat.
Suomi joutuu ottamaan velkaa taatakseen muiden jäsenmaiden vastuita
– Järjestelyssä Suomen rooli on jälleen toimia maksajana – kuten tähänkin asti EU:n tukimekanismien kohdalla. Tämä mahdollistaa jo ennen koronakriisiä velkaantuneiden maiden ylivelkaantumisen jatkumisen ainakin tilapäisesti sekä yhtäältä Suomen kaltaisten talouksien lisävelkaantumisen ja riskien kasvun.
Suomen velka kasvaa ilman takausvastuitakin
Immonen ja Puisto avaavat, että kun velka on yhteisen EU-budjetin yhteydessä, jäsenmaat ovat siinä takaajina.
– Samalla Suomen jäsenmaksuosuudet jatkossa kasvaisivat EU:n yhteislainojen takaisinmaksamiseksi. Käytännössä Suomi tulee ottamaan siis itse lisää velkaa niiden maksamiseksi.
– Asetelma on Suomen kannalta hankala, sillä taloudenhoidossa riittää ongelmia omastakin takaa. Arvioiden mukaan Suomen julkinen velka kasvaa koronatoimien myötä muutenkin 20 miljardia euroa. Myös kuntasektorin tilanne on heikentynyt pitkään. Monet yritykset ovat vaikeuksissa, ja valtion takausvastuut rahoitusyhtiö Finnveran myötä ovat kasvaneet, kaksikko toteaa.
Eduskunnan perustuslakivaliokunnan jäseninä toimivat Immonen ja Puisto muistuttavat, että Suomella on perustuslain mukaan velvollisuus tarjota omille kansalaisilleen perusoikeudet ja turvata Suomen budjettisuvereniteetti.
– Suomen kohdalla kasvavat EU-vastuut voisivat riskien toteutuessa uhata perustuslaillisten velvollisuuksien toteuttamista.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- elvytysrahasto koronakriisi yhteisvastuut liittovaltiokehitys jäsenmaat valtionvelka Nettomaksaja Sakari Puisto Suomi perussuomalaiset hallitus Olli Immonen talous EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Tavio: EU-maita ajetaan yhteiseen velkavankeuteen
Hallitus lisää suomalaisten takausvastuita – PS: ”Onko meidän etumme kuulua valuuttaan, joka sitoo meidät toisten velkojen maksajaksi?”
Halla-aho: Hallituksen on ryhdyttävä valmistelemaan eroa yhteisvaluutasta – kriisiaikana eurosta on tulossa nilkkaan sidottu kivi, joka vetää Suomen mukanaan syvyyksiin
Hallitus ja kokoomus langettivat suomalaisille yli kahden miljardin uudet takausvastuut europaketteihin
Emeritusprofessori Viren EU-tukipaketeista: Yhteisvastuu poistaisi markkinakurin, ja se on ainoa mekanismi, joka hillitsee vastuutonta velkaantumista
Kommentti: Suomen valtion lainsäädännöllinen pohja on tällä hetkellä epäselvä – EU:n lakeina toimii poliittinen tahto
PS-kansanedustajat: EU-komission 750 miljardin elpymisrahasto on avoimen valtakirjan lahjarahaa – ”Suomen tilanne on nyt vakava”
Halla-aho: On aivan sama, rahoitetaanko elpymisrahastoa jäsenmaksujen korotuksella vai verotuksella – “Suomalainen maksaa laskun joka tapauksessa”
Ruotsin vaihtoehdot EU-kriisissä: EMU tai Svexit
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Mitä ihmettä? Britanniassa poliisi ilmestyi palkitun toimittajan ovelle, ilmoitti tutkivansa “ei-rikollista viharikostapausta”, muttei suostunut kertomaan, mistä oli kyse
Johtavat brittiläiset poliitikot ovat esittäneet voimakasta kritiikkiä poliisille, joka tutkii Telegraph-lehden toimittajan sosiaalisen median julkaisua. Essexin poliisi ilmestyi viime sunnuntaina palkitun toimittaja Allison Pearsonin ovelle ja kertoi tutkivansa tämän vuoden takaista sosiaalisen median päivitystä ”ei-rikollisena viharikostapauksena”. Poliisi kieltäytyi kertomasta tarkemmin edes tutkinnan alaiselle Pearsonille, mitä sisältöä tutkinta koskee. Tapaus on herättänyt kansainvälistä huomiota, ja sitä on verrattu orwellilaiseen fiktioon.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Uusimmat
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Miko Bergbom: Päätös Somalian maaohjelman keskeyttämisestä on oikea
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää