Immonen ja Lehto: Ulkomaisen sijoittajan neuvotteluvoimaa ei tule vahvistaa
Perussuomalaiset ovat jättäneet eduskunnan ympäristövaliokunnassa eriävän mielipiteen hallituksen esitykseen Kanadan sekä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden välisen laaja-alaisen talous- ja kauppasopimuksen (CETA) hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi.
Valiokunnan perussuomalaiset jäsenet, kansanedustajat Olli Immonen ja Rami Lehto esittivät lakiehdotusten hylkäämistä, mutta eivät saaneet tukea esitykselleen muiden puolueiden valiokuntaryhmiltä.
CETA-vapaakauppasopimus on luonteeltaan sekasopimus, jonka määräykset kuuluvat osittain jäsenvaltioiden ja osittain Euroopan unionin toimivaltaan.
Vapaakauppa hoidettava oikein
Perussuomalaisten näkemyksen mukaan esityksen pääongelmana on se, että sillä vahvistetaan merkittävästi ulkomaisen sijoittajan neuvotteluvoimaa suhteessa EU:hun, sen jäsenvaltioon ja kotimaisiin toimijoihin.
– Perussuomalaiset suhtautuvat lähtökohtaisesti myönteisesti vapaakauppaa kohtaan, kunhan se hoidetaan oikein. CETA-sopimuksen kohdalla on kuitenkin havaittu sellaista epätervettä kehitystä, jota perussuomalaisten eduskuntaryhmä sekä valiokuntaryhmä ovat aina järjestelmällisesti vastustaneet, Immonen toteaa.
– CETA-sopimuksen kautta luotava täysin uusi ylikansallinen päätöksentekojärjestelmä on ongelmallinen julkisen vallan ja yksityisen sijoitustoiminnan välisen suhteen kannalta. Ehdotuksen myötä luodaan uusi oikeusjärjestys, joka on avoinna ainoastaan Kanadassa toimiville sijoittajille. Tämä merkitsee puuttumista eurooppalaiseen tuomioistuin- ja hallintotoimintaan, Lehto huomauttaa.
Hyväksyi sopimuksen kritiikistä huolimatta
Perussuomalaisten valiokuntaryhmä toi muun muassa esiin erikseen kaivannaisteollisuudesta sen, että siitä on muodostunut merkittävä työllistäjä ja vientitulojen lähde. Nyt sopimukseen sisältyvä investointisuoja on kuitenkin merkittävä riski suomalaisen kaivostoiminnan sääntelyn kehittämiselle.
Kaivoksia koskevan sääntelyn ajantasaisuus pitäisi arvioida laaja-alaisesti ja mahdolliset päivitystarpeet toteuttaa ennen sopimuksen hyväksymistä, jotta valtion roolia kaivosten omistajana ja aktiivisena toimijana pystytään edistämään.
Myös ympäristövaliokunta suhtautui lausunnossaan kriittisesti CETA-sopimusta kohtaan, vaikka se lopulta päätyikin pitämään sopimusta kannatettavana ja hyväksyttävänä.
Kannemahdollisuus huolestuttaa
Valiokunta toi lausunnossaan esiin, että ”huolta on herättänyt mahdollisuus siitä, että kanadalainen sijoittaja nostaa sopimuksen perusteella kanteen Suomen valtiota vastaan väittäen esimerkiksi uuden ympäristönsuojelulainsäädännön kohtelevan kanadalaista yhtiötä epäreilusti. Sopimuksen 8.10 artiklaan sisältyvä ”reilun kohtelun periaate” poikkeaa kansallisesta ja EU-oikeudesta, on epämääräinen ja yleisluonteinen. Periaatetta on myös sovellettu eri tavoin välimiesmenettelyssä ja siten periaatteen tulkinnan ennakoiminen CETA-sopimuksen alaisuudessa on vaikeaa”.
– Kannemahdollisuus on huolestuttava nimenomaan järjestelmän mahdollisten välillisten vaikutusten vuoksi. On käynyt ilmi, että muiden kauppasopimusten kohdalla sijoittajansuojajärjestelmää ovat käyttäneet aktiivisimmin erityisesti kanadalaiset kaivosyhtiöt, Immonen toteaa.
– Olennaista on, että Kanadassa on vallalla Yhdysvaltojen tapaan eurooppalaisesta voimakkaasti poikkeava, hyvin aggressiivinen oikeuskulttuuri, joka perustuu ns. third party funding -järjestelmään. Osalla asianajotoimistoista ansaintalogiikka perustuu järjestelmään, jossa ne aktiivisesti etsivät kannemahdollisuuksia, rahoittavat ne ja saavat mahdollisesta kanteella saavutetusta tuotosta määräprosentin palkkion. Myös esimerkkejä kanteen käyttämisestä painostuskeinona lainsäädäntömuutosta vastaan on lukuisia esimerkkejä, valiokunnan lausunnossa todetaan.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
PS esitti täysistunnossa CETA-kauppasopimuksen hylkäämistä
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Mitä ihmettä? Britanniassa poliisi ilmestyi palkitun toimittajan ovelle, ilmoitti tutkivansa “ei-rikollista viharikostapausta”, muttei suostunut kertomaan, mistä oli kyse
Johtavat brittiläiset poliitikot ovat esittäneet voimakasta kritiikkiä poliisille, joka tutkii Telegraph-lehden toimittajan sosiaalisen median julkaisua. Essexin poliisi ilmestyi viime sunnuntaina palkitun toimittaja Allison Pearsonin ovelle ja kertoi tutkivansa tämän vuoden takaista sosiaalisen median päivitystä ”ei-rikollisena viharikostapauksena”. Poliisi kieltäytyi kertomasta tarkemmin edes tutkinnan alaiselle Pearsonille, mitä sisältöä tutkinta koskee. Tapaus on herättänyt kansainvälistä huomiota, ja sitä on verrattu orwellilaiseen fiktioon.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Uusimmat
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Miko Bergbom: Päätös Somalian maaohjelman keskeyttämisestä on oikea
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää