Varpaanlahden rajavalvonta-alue Suomen ja Venäjän raja-alueella Imatralla 19. marraskuuta 2021. / LEHTIKUVA
Immonen ja Antikainen: Turvallisuuspoliittinen tilanne on kiristynyt – raja-aidan rakentaminen itärajalle on aloitettava viipymättä
Perussuomalaisten kansanedustajat Olli Immonen ja Sanna Antikainen ovat tänään jättäneet eduskunnassa kirjallisen kysymyksen, jossa he vaativat, että hallitus tuo eduskunnalle lisätalousarvioesityksen, jossa se varaa riittävän rahoituksen Suomen ja Venäjän vastaisen raja-aidan rakentamiseksi ja aloittaa raja-aidan rakentamisen välittömästi.
Viime toukokuussa kansanedustajat Sanna Antikainen ja Olli Immonen tekivät eduskunnassa toimenpidealoitteen, jossa he vaativat, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin laittomat rajanylitykset estävän raja-aidan rakentamiseksi itärajalle. Heinäkuussa 2022 eduskunta hyväksyi rajavartiolain muutoksen, joka mahdollistaa esteiden rakentamisen rajalle.
– Syyskuun lopussa uutisoitiin Rajavartiolaitoksen teettämästä selvityksestä, jonka mukaan itärajan joillekin osuuksille on tarpeen rakentaa rajavalvontaa tehostava raja-aita. Selvityksen mukaan itärajasta tulisi aidata ainakin osuudet, joilla on eniten rajaliikennettä. Suomen nykyinen raja-aita itärajalla on erittäin vaatimaton, Immonen ja Antikainen toteavat.
– Uuden raja-aidan tehtävänä olisi hidastaa laittomia rajanylityksiä ja torjua hybridioperaatioita estämällä laajamittainen maahantulo rajanylityspaikkojen ulkopuolella. Raja-aita vähentäisi myös Suomen riippuvuutta venäläisen rajavalvonnan toimivuudesta, Antikainen sanoo.
Aitoja rakennettu Puolassa ja Baltian maissa
Vastaavia raja-aitoja on rakennettu muun muassa Puolassa sekä Baltian maissa sen jälkeen, kun Valko-Venäjä osana hybridioperaatiota toi EU:n ulkorajalle Eurooppaan pyrkiviä siirtolaisia.
– Puolassa Valko-Venäjän vastainen raja-aita valmistui vastikään puolen vuoden rakentamisen jälkeen. Raja-aita on 5,5 metriä korkea. Nyt 418 kilometriä rajaa on suojattu tehokkaasti. Myös Suomen itäraja on EU:n ja Schengen-alueen ulkoraja. On tärkeää Suomen kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi sekä Suomen ja muun EU:n alueen vakauden turvaamiseksi, että rajanylitysten valvontaa tehostetaan, Immonen painottaa.
Rahoitusta haettava EU:lta
Immonen ja Antikainen katsovat, että kansainvälisen turvallisuuspoliittisen tilanteen kiristyttyä Venäjän hyökkäyssodan seurauksena raja-aidan rahoituksen ja rakentamisen valmistelu tulee aloittaa välittömästi.
– Valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2023 hallitus ei ole esittänyt raja-aidalle rahoitusta. Hallituksen on tuotava eduskunnalle viipymättä lisätalousarvioesitys, joka sisältää tarvittavan rahoituksen raja-aidan rakentamiseksi. Tämä lisärahoitus ei saa vaikuttaa Rajavartiolaitoksen muuhun rahoitukseen negatiivisesti.
– Suomen on myös haettava hankkeelle rahoitusta EU:lta, myös takautuvasti, sillä kyse on samalla EU:n ulkorajojen valvonnan tehostamisesta, Immonen ja Antikainen painottavat.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- rajavartiolaki Venäjän hyökkäys Baltian maat laajamittainen maahantulo raja-aita hybridioperaatio laittomat rajanylittäjät rajanylityspaikat EU:n ulkorajat itäraja kirjallinen kysymys Rajavartiolaitos lisätalousarvio Puola Sanna Antikainen Olli Immonen
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Hallintovaliokunnan perussuomalaiset: Milloin hallitus antaa tarvittavat resurssit, jotta este- ja valvontalaitteistoa voidaan lisätä itärajalle?
PS: Hallituksen viisumitoimet pitävät edelleen itärajan auki – valmisteilla jopa uusi viisumi, jolla voi hakea turvapaikkaa Suomesta jo kotimaassa
Antikainen ja Immonen: Venäjän hybridivaikuttaminen noussut uudeksi uhaksi – hallituksen on tehtävä välittömästi päätös raja-aidan rakentamisesta itärajalle
Antikainen: Vihervasemmiston yritys estää itärajan sulkeminen tarvittaessa pelaa Kremlin pussiin
Halla-ahon uusimmat teesit: Putinin syrjäyttäminen ainoa ratkaisu umpikujaan Ukrainassa
Eduskuntapuolueet tukevat itärajalle rakennettavaa aitaa – perussuomalaiset vaatii yhä, että raja voidaan sulkea hyökkäyssotaa käyvien maiden kansalaisilta
Koskela: Satakunnasta Nato-maakunta
Hakkarainen ei hyväksy heikennyksiä EU-jäsenmaiden rajavalvonnan suvereniteettiin: “Kun Ruotsi huutaa armeijaa ja Suomen poliisia apuun, ehkä monikulttuurisuus on viimein mennyt liian pitkälle”
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää