LEHTIKUVA
Immonen: Huoltovarmuuden kannalta kriittiset maataloustyöt on kyettävä toteuttamaan kotimaisin voimin
Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen jätti tänään hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen, jossa hän vaatii hallitukselta toimenpiteitä, jotta huoltovarmuuden kannalta kriittiset maataloustyöt voidaan tulevaisuudessa varmistaa suomalaisen työn avulla erityisesti poikkeusoloissa.
Maa- ja metsätalousministeriö ja Huoltovarmuuskeskus ovat määritelleet maataloudesta kriittisiksi aloiksi kotieläintuotannossa eläinten hyvinvoinnin ja eläinsuojelun kannalta välttämättömät tehtävät, peltokasvituotannossa välttämättömät kevät- ja syystyöt, avomaan vihannestuotannossa varhaisvaiheen työt kuten istutustyöt, taimistotuotannossa ravintokasvien ja kasvustojen uusimisaineistojen tuotanto, marjaviljelmien perustamistöissä osa istutustöistä ja varhaisvaiheen hoitotöistä ja ammattikalastuksessa troolarikalastustyöntekijät.
– Koronakriisi on osoittanut, ettei maatalous- ja puutarhatuotteiden tuonnin jatkuvuudesta voida olla enää varmoja, siksi alkutuotannon ylläpito on maamme huoltovarmuuden kannalta erityisen tärkeää, Olli Immonen sanoo.
Kotimaista työvoimaa tarvitaan
Maataloudessa työskentelee Suomessa vuosittain 16 000 kausityöntekijää. Maa‑ ja metsätalousministeriö ja Huoltovarmuuskeskus arvioivat, että ulkomaisten työntekijöiden kriittinen määrä kevättöiden osalta on 1 500 henkilöä. Määrä on noin kolmannes normaalisti kevään aikana kausityöhön tulevien määrästä.
Immosen mukaan maatalouden tilanne on kausityöntekijöiden riittävän saannin osalta haastava. Myös kotimaista työvoimaa tarvitaan, jotta kaikki kevättyöt saataisiin tehtyä. Sato on saatava korjattua ja kylvö- ja istutustyöt tehtyä. Yrittäjien on saatava varmuus siitä, että sato myös tullaan korjaamaan.
– Koronapandemian aikana haasteena on ollut saada riittävästi työvoimaa huoltovarmuuden kannalta kriittisiin maataloustöihin. Kriisi on osoittanut, että vaikka Suomessa on suhteellisen korkea ruoan kotimaisuusaste, satokausi ei ole turvattu ilman ulkomaalaista työvoimaa. Kriittiset maatalouden tehtävät ovat tällä hetkellä liian paljon riippuvaisia ulkomaisen työvoiman saatavuudesta Suomeen myös poikkeusoloissa, Immonen toteaa.
Riittävä omaivaraisuus turvattava
Maataloudessa erityisesti satokaudella marjanpoiminnassa ja muissa vastaavissa tehtävissä ulkomaalaisten osuus työntekijöinä on erittäin korkea. Suurin osa näistä henkilöistä on kausityöntekijöitä. He tulevat maahan, tekevät työtä ja lähtevät maasta. Lähtömaita ovat olleet perinteisesti Ukraina, Valko-Venäjä, Thaimaa ja Venäjä. Poikkeusoloissa on ollut erittäin vaikea saada työntekijöitä Suomeen.
– Kun Suomi on selvinnyt akuutista koronakriisistä, hallituksen on ryhdyttävä välittömästi tarvittaviin toimiin ja neuvotteluihin työnantajien ja eri toimijoiden kanssa siitä, kuinka parantaa huoltovarmuutta kriittisten maataloustöiden osalta. Nykyinen tilanne ei voi jatkua. Suomi ei saa nojata huoltovarmuuden kannalta kriittisten alojen osalta liikaa ulkomaisen työvoiman varaan. Peruselintarvikkeiden tuotantoketjussa olevien kriittisten kohtien ulkoistaminen ei ole viisas kehityslinja. Suomen on pyrittävä siihen, että maaseudulle saadaan riittävästi osaavaa työvoimaa kotimaasta. Tämän saavuttaminen ei tule olemaan nopea prosessi, mutta siihen on tähdättävä aktiivisesti, Immonen sanoo.
– Koronakriisi on osoittanut selkeästi sen, miten tärkeää on turvata riittävä omavaraisuus ja huoltovarmuus Suomessa. Huoltovarmuuden turvaamisen kannalta on keskeistä huolehtia kotimaisesta ruoantuotannosta ja kriittisten maataloustöiden tekijöistä kaikissa olosuhteissa. Käynnissä oleva kriisi on tuskin viimeinen, jonka Suomi tulee kohtaamaan. Tämän vuoksi on tärkeää oppia kriisin aikana esiin tulleista ongelmista ja tehdyistä virheistä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- omavaraisuus koronakriisi ruuantuotanto ulkomainen työvoima Huoltovarmuus perussuomalaiset Maatalous hallitus Olli Immonen
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Tommi on turhaan etsinyt töitä jo kuusi vuotta: ”Suomessa ei ole mitään työvoimapulaa, vaan meillä on pulaa oikeista työpaikoista, joihin pitäisi työllistää suomalaisia”
Halla-aho: ”Jos minä ostan suomalaisia tuotteita, ehkä suomalainen tuottajakin voisi palkata suomalaisia työntekijöitä”
Halla-aho korvaisi ulkomaalaisen kausityövoiman humanitaarisin perustein Suomeen saapuneilla maahanmuuttajilla: ”Huomattava ja täysin käyttämätön työvoimareservi”
Perussuomalaisilta esitys tilapäiseksi laiksi: Huoltovarmuuden kannalta tärkeä kausityö ei vähentäisi kriisin aikana työttömyysetuuksia
Purra: Hallitus aikoo helpottaa matalapalkka-aloille saapuvaa maahanmuuttoa, vaikka rajamme ovat kiinni ja vaikka maa on pian täynnä lomautettuja ja työttömiä ihmisiä
Halla-aho: “Sato ja ruokahuolto tuntuu olevan kiinni siitä, saadaanko tänne työntekijät Ukrainasta ja Vietnamista. Saarijärven Paavo ja kaltaisensa ihmettelisivät suuresti tällaista asetelmaa”
Virus vastaan valtio – korona leviää räjähdysmäisesti Venäjän arktisilla työmailla
Halla-aho vappupuheessaan: ”Julkisesta rahankäytöstä otettava löysät pois ja kaikki resurssit on tulevina vuosina sijoitettava suomalaisen työn ja yrittämisen puolustamiseen”
Perussuomalaiset: Koronasta on opittava – tuotanto ja päätösvalta takaisin Suomeen
Viikon suosituimmat
Kirjailija Jarkko Tontti: Punavihreä kupla on puhkeamassa – ”Eliitille koittanut viimeinen hetki havahtua, että he ovat irtautuneet suomalaisesta elämästä”
Punavihreä kupla on suomalaisessa poliittisessa keskustelussa tunnettu käsite, jolla kuvataan sananmukaisesti kuplautunutta, vasemmistoa myötäilevää yhteisöä. Punavihreään hegemoniaan on tähän saakka keskeisesti kuulunut yhteiskunnallisen eliitin ja sitä myötäilevän median voimakas vieraantuminen tavallisesta kansasta, sen huolenaiheista ja toiveista. Juristitaustainen kirjailija Jarkko Tontti esittää nyt konkreettisin perusteluin, miten ajat ovat muuttuneet ja punavihreä arvomaailma törmännyt seinään.
Ilmastonmuutos ei sytyttänyt Los Angelesin maastopaloja – epäiltyjä tuhopolttajia otettu kiinni
Ilmastonmuutos on saattanut pahentaa Kalifornian kuivuutta ja voimistaa tuulia, mutta maastopalot johtuvat ihmisten toiminnasta. Useita epäiltyjä tuhopolttajia on jo otettu kiinni. Kuvernööri Newson on kutsunut kansalliskaartin apuun estämään palaneiden kotien ryöstelyä.
Mikä meni pieleen journalismissa? – Näkökulmia median alennustilan aiheuttajista
2020-luvulla journalismi on kriisissä. Toimittajien ja mediayleisön suhde on jännittynyt, ja samalla uudet ailahtelevat ansaintamallit kasaavat painetta toimituksille. Mediamaailmaa läheltä seuraavat vaikuttajat tarkastelevat syitä siihen, miksi journalismi on ajautunut alennustilaan.
Jättimäinen grooming-skandaali lopulta julki: rasismisyytösten pelko ja väestösuhteiden vaaliminen tukkivat viranomaisten suut -“Suurin rauhan ajan rikos ja sen peittely Britannian historiassa”
Useamman vuosikymmenen ajan jatkunut tuhansien englantilaistyttöjen järjestelmällinen groomaus, ahdistelu ja sarjaraiskaukset ovat suurin rauhanajan rikos modernin Euroopan historiassa, kirjoittaa historioitsija ja kolumnisti Dominic Green amerikkalaisessa The Free Press -lehdessä. Nämä rikokset ovat enimmäkseen pakistanilaistaustaisten muslimimiesten tekemiä, ja valtaosa heistä ei ole joutunut vastuuseen. 2010-luvulla sekä oikeiston että vasemmiston johtamat hallitukset yrittivät hyssytellä vyyhtiä muutamien symbolisten oikeudenkäyntien jälkeen. Se näytti onnistuvan, kunnes Elon Musk perehtyi osaan oikeudenkäyntiasiakirjoista ja nosti asian esille omistamallaan X-alustalla. Nyt skandaali ravistelee Ison-Britannian yhteiskuntajärjestystä, eikä vyyhtiä voi enää hyssytellä.
DEI-ideologia ei varjellut Kaliforniaa maastopaloilta – viranomaisille kovaa kritiikkiä
Yksi kritiikin kohde Los Angelesin alueen maastopaloihin liittyen on se, että monien mielestä poliitikkojen ja pelastuslaitoksen johdon olisi pitänyt ideologisen yhdenvertaisuuspuuhastelun sijasta keskittyä perusasioihin, kuten varmistamaan palopostien toimivuus ja sammutusveden saatavuus. Los Angelesin pelastuslaitoksella on viime vuosina panostettu vahvasti DEI-ideologian edistämiseen.
Yliopistotutkimuksen karu tulos: Ulkomaalaistaustaisten yliedustus raiskauksissa jopa 7-kertainen – syrjäytyminen ei ole syynä
Suuri enemmistö kaikista Ruotsissa raiskaustuomion vuosina 2000-2020 saaneista oli maahanmuuttajataustaisia. Ero etnisesti ruotsalaisiin oli jopa 7-kertainen. Sosioekonomiset seikat ja syrjäytyminen eivät selitä rikoksia, selviää Lundin yliopiston tekemästä tutkimuksesta. Syyt on etsittävä muualta.
Tamponit poistetaan Facebookin konttoreiden miestenvessoista – DEI-ideologia tekee kuolemaa Amerikassa
DEI-ideologia jyllää vielä vahvasti Suomessa, varsinkin julkisella sektorilla, mutta synnyinmantereellaan DEI vetää viimeisiä henkäyksiään. Facebookin omistava Meta-konserni on liittynyt niiden suuryritysten joukkoon, jotka ovat ilmoittaneet lopettavansa DEI-hankkeensa. Käytännössä se näkyy muun muassa siten, että jatkossa Facebookin toimitilojen miestenvessoissa ei ole enää tarjolla ilmaisia tamponeja.
Antikainen: Scholzin päätös jättää Ukraina ilman apua on häpeällinen – Tuppurainen siunasi Suomen demarien tuen Berliinissä
Saksan liittokansleri Olaf Scholz (SPD) päätti estää noin kolmen miljardin euron arvoisen tukipaketin Ukrainalle. Tukipaketti olisi sisältänyt kriittisiä puolustusjärjestelmiä, kuten IRIS-T-ilmatorjuntajärjestelmiä ja Patriot-ilmatorjuntaohjuksia, joita Ukraina on pyytänyt suojellakseen kansalaisiaan Venäjän aggressioilta. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää päätöstä käsittämättömänä ja vastuuttomana.
Somaleista puolet työttöminä ja lopuilla usein toimeentulovaikeuksia Ruotsissa – maan työikäisistä enemmistö ulkomaalaistaustaisia jo vuonna 2033
Yli puolet Ruotsin työikäisestä väestöstä on ulkomaalaistaustaisia vuonna 2033. Heistä useimpien tausta on Euroopan ulkopuolella. Kohti mielenkiintoisia aikoja ollaan menossa ja äänestämisessä saattaa piillä demokratian muutoksen avain. Göteborgs-Posten on haastatellut somalivaikuttajaa.
Kiinalaiset troolarit imuroivat kalat maailman meristä – pian tyhjän saa pyytämättäkin
Kun Kiinan omat merialueet oli kalastettu tyhjäksi, kommunistivaltio pystytti maailman suurimman kalastuslaivaston ja lähetti sen imuroimaan maailman merille. Valtavat uivat tehtaat tuhoavat kalakantoja kiihtyvällä vauhdilla. 3,3 miljardia ihmistä saa maailmassa huomattavan osan ravintoaan kalasta, mutta ennen pitkää yhä useammalle jää nälkä.