Immonen: Esitys lyijyn kieltämisestä luotien ja haulien valmistuksessa on torpattava

Euroopan komissio on pyytänyt Euroopan kemikaalivirastoa (ECHA) valmistelemaan asetuksen lyijyn kieltämisestä ampuma-aseiden luotien ja haulien valmistuksessa. Esitystä on tarkoitus käsitellä EU:ssa vielä tänä syksynä.

Nopeimmillaan rajoitukset astuisivat voimaan noin kahden vuoden sisällä. Lyijykieltoa on perusteltu EU:ssa ympäristönsuojelullisilla syillä. Vesilintumetsästyksessä lyijyhaulien käyttö on ollut kiellettyä Suomessa vuodesta 1996 saakka.

Perussuomalaisten kansanedustajan Olli Immosen mukaan lyijyn kieltäminen luotien ja haulien valmistusmateriaalina olisi kova isku metsästäjille, reserviläisille sekä ampumaurheilijoille

– Suuria teknisiä ongelmia olisivat aseiden kaliiperiin liittyvät haasteet. Mikäli korvaava luotimateriaali on ominaispainoltaan kevyempi lyijyluotiin verrattuna, tulee uuden luodin olla pidempi. Seurauksena on, että rihlatut kiväärit eivät ammu enää yhtä tarkasti kuin ennen, sillä luoti ei vakaudu piippuvaiheen aikana yhtä hyvin kuin aiemmin. Pidemmät luodit on istutettava syvemmälle hylsyn sisään ja se voi johtaa jopa vaaralliseen paineeseen. Jos korvaavat materiaalit ovat kovempia kuin lyijy, piippu kuluu nopeammin, jolloin aseen tarkkuus romahtaa ennalta arvaamattomasti.

– Metsästyskiväärit, pienoiskiväärit ja pistoolit ovat lähtökohtaisesti valmistettu lyijyluodeille. Osasta metsästysaseista ja monista muista lyijyluotiaseista voi tulla käyttökelvottomia, mikäli kieltolaki Suomessa hyväksytään, Immonen varoittaa.

Aseharrastuksen kustannukset nousevat

Immosen mukaan urheiluammunta ja ampumahiihto kokisivat harrastusmuotoina kovan kolauksen kohoavien kustannusten vuoksi. Metsästyksessä kustannusten kasvu johtaisi vähenevään ampumaharjoitteluun ja sen seurauksena tulisimme näkemään enemmän haavoittuneita riistaeläimiä.

– Eläinten turhan kärsimyksen lisääntyminen on suurempi ongelma kuin lyijyluodit ja -haulit.

– Korvaavat materiaalit olisivat kalliimpia sekä aseiden että patruunoiden osalta. Metsästyksestä ja ampumaharrastuksesta uhkaisi tulla jatkossa eliitin etuoikeus, kun tavallisilla kansalaisilla ei olisi siihen varaa. Lain voimaantulo tietäisi pahimmillaan ampumaurheilun, ilma-aseharrastuksen, metsästyksen ja reserviläistoiminnan loppulaskentaa, Immonen kritisoi.

Puolueettomat vaikutusarviot ovat tarpeen

Lyijykieltoa on perusteltu EU:ssa ympäristönsuojeluun liittyvillä syillä. Lyijykieltoa ajavien keskuudessa huolta on herättänyt erityisesti lyijyn mahdollinen kulkeutuminen pohjavesiin.

Geologinen tutkimuskeskus ja Suomen ympäristökeskus teettivät selvityksen haitta-aineiden kulkeutumisesta Nummi-Pusulan Mansikkakuopan ampuma-alueelta vuonna 2011. Selvityksessä tutkittiin haitta-aineiden kulkeutumisaikoja pintamaakerroksen alareunasta pohjaveden pintaan. Laskennalliset kulkeutumisajat olivat erittäin suuria, lyijyn osalta jopa 20 000 vuotta.

– Lähes puhdasta metallia olevien haulien ja luotien lyijyseokset ja luonnonvesien lähellä neutraalia oleva happamuus yhdessä saavat aikaan sen, että lyijyn tai sen ampumatarpeissa käytettyjen seosyhdisteiden liukeneminen veteen on olematonta ja vaatii liuetakseen 20 000 vuoden ajanjakson. Lyijyn pintaan kehittyy helposti oksidikerros, joka eristää metallisen lyijyn ympäristöstä, Immonen sanoo.

– Vaikutus ei juuri poikkea luonnossa olevasta lyijystä. Lyijy on alkuaine ja sitä on maapallolla ilman aseita ja patruunoitakin. Metallinen lyijy ei edes liukene pohjaveteen.

Immonen muistuttaa myös, että ampumaradat ovat tarkoin rajattuja alueita, joissa haitat ympäristölle on minimoitu nykyisillä säädöksillä ja teknisillä järjestelyillä.

– Valitettavan usein tutkimukset, joissa jonkin asian todetaan “olevan mahdollista”, muuttuvat poliittisessa päätöksenteossa “erittäin todennäköiseksi”. Tämä johtaa siihen, että asioita kielletään perusteettomasti ihan vain varmuuden vuoksi välittämättä kielloista aiheutuvista haitoista tavallisille kansalaisille. Nyt olisi tarpeen tehdä puolueeton vaikutusarvio lyijykiellon todellisesta tarpeesta, Immonen vaatii.

Helpot maalaisjärkiset ratkaisut unohdetaan

Lyijykieltoa ajavien keskuudessa huolta on herättänyt myös joskus riistaruhon mukana tuleva lyijy ja riistan sisäelinten hautaaminen metsään. Petoeläimet saattavat altistua lyijylle syödessään ne ja urheiluampujat saattavat ampuessaan altistua lyijypölylle. Immosen mukaan näiden välttämiseksi on olemassa kuitenkin helppoja ratkaisuja.

– Käsien ja vaatteiden pesu, ruokailun välttäminen ampumaradoilla ja eläinten sisälmyksien vieminen pois metsästä. Näillä keinoilla pääsemme haitoista eroon. Luotien päästöongelma ratkaistaan jo nyt lähes täysin kokovaippaluodilla. Lyijyn haitallisuutta tässä yhteydessä kukaan ei kiellä, mutta valistus ja oikeanlainen toiminta ovat lyijykieltoa parempi ratkaisu.

– Olemme joutuneet Suomessa juuri alistumaan uusiin EU:n sanelemiin asedirektiivin kiristyksiin. Nyt edessämme ovat jälleen uudet lainsäädännölliset kiristykset, joiden motiivit näyttävät puhtaasti poliittis-ideologisilta. Ideologinen asevastaisuus ei näytä laantumisen merkkejä EU:ssa. Tästä esimerkkinä toimii esitys lyijyn kieltämisestä luotien ja haulien valmistamisessa. Tähän kieltoon Suomi ei saa alistua, Immonen sanoo.