LEHTIKUVA
Immonen elpymispaketista: EU-oikeuspalvelu ei ole riippumaton laillisuusvalvoja, hallitus velvollinen ottamaan huomioon perustuslakivaliokunnan valtiosääntöiset huomautukset
Keskustelu 750 miljardin euron suuruisesta EU:n elpymispaketista käy parasta aikaa kuumana Suomessa. Perussuomalaiset ovat alusta asti ilmaisseet vastustavansa Suomen osallistumista pakettiin. Elpymispakettiin liittyvien poliittisten näkökulmien lisäksi julkisessa keskustelussa esiin ovat nousseet välineeseen sisältyvät oikeudelliset ongelmat.
Eduskunnan perustuslakivaliokunta nosti lausunnossaan (PeVL 16/2020) esiin tiukkoja oikeudellisia reunaehtoja, joiden puitteissa hallitus voi neuvotella elpymisvälineestä. Perustuslakivaliokunta on korostanut, että EU:n on oikeusvaltion periaatteisiin sitoutuneena oikeusyhteisönä ja demokraattisena yhteisönä tarpeen tehdä ratkaisut oikeudellisesti kestävällä tavalla.
Komission ehdotuksen elpymisvälineestä on nähty sisältävän oikeudellisia ongelmia. Perustuslakivaliokunta on katsonut, ettei hallitus voi neuvotteluissa hyväksyä komission ehdotusta sellaisenaan. Kansanedustaja ja perustuslakivaliokunnan jäsen Olli Immonen (ps.) pitää tärkeänä, että Suomi varmistuu ehdotuksen oikeusperustan laillisuudesta.
– EU:n toimille on aina kyettävä osoittamaan selvä ja hyväksyttävä oikeusperusta unionin perussopimuksista. Hallitus ei voi hyväksyä sellaista unionin säädöstä EU-säädösmenettelyssä, joka on ilmeisessä ristiriidassa Suomen perustuslain tai EU:n perusoikeusperuskirjan kanssa, Immonen korostaa.
”Suuri valiokunta veti mutkat suoriksi”
EU-asioita käsittelevä suuri valiokunta julkaisi tänään elpymisvälineestä lausunnon, jossa se ohittaa elpymisvälineeseen sisältyvät oikeudelliset ongelmat vetoamalla EU:n neuvoston oikeuspalvelun lausuntoon ja asiantuntijakuulemisiin. Suuri valiokunta linjasi lausunnossaan: ”Elpymispaketin perussopimusmukaisuuteen liittyvät huolet ovat väistyneet”. Perussuomalaiset jättivät kokouksessa lausuntoon eriävän mielipiteen.
Perustuslakivaliokunnan tuoreessa pöytäkirjamerkinnässä (14.7.) puolestaan todetaan, että ”neuvoston oikeuspalvelun lausunto vähentää alustavan arvion mukaan jonkin verran niitä huolia, joita valiokunnan lausunnossa esitetään komission alkuperäisten ehdotusten yhteensopivuudesta perussopimusten kanssa”. Lisäksi perustuslakivaliokunta toteaa, että sen aiempi lausunto elpymisvälineestä on edelleen kaikilta osin voimassa.
– En yhdy suuren valiokunnan kantaan siitä, että elpymisvälineen perussopimuksenmukaisuuteen liittyvät huolet olisivat väistyneet. Suuri valiokunta veti asiassa niin sanotusti mutkat suoriksi. On muutenkin syytä muistaa, että perustuslakivaliokunnan arvioilla on tällaisissa kysymyksissä eduskunnassa suurin painoarvo, Immonen sanoo.
– Kaikki eduskunnan valiokunnat ovat velvollisia ottamaan huomioon perustuslakivaliokunnan valtiosääntöiset huomautukset. Sama koskee hallitusta, joka ei voi toimia EU-lainsäädännön valmistelussa vastoin perustuslakivaliokunnan ilmaisemaa selvää ja ehdotonta valtiosääntöoikeudellista kantaa.
Neuvoston oikeuspalvelu palvelee EU:n agendaa
Immosen mukaan neuvoston oikeuspalvelun lausunto on monilta osin samoilla linjoilla perustuslakivaliokunnan lausunnon kanssa. Oikeuspalvelun lausunto vahvistaa erityisesti kaksi perustuslakivaliokunnan esiin nostamaa asiaa: EU:n toiminnan rahoittamista velaksi on pidetty aina yhteensopimattomana SEUT 310 -artiklan kanssa. Toiseksi elpymisrahastoehdotuksen katsotaan olevan monin tavoin täysin ennennäkemätön.
– On mielenkiintoista nähdä, tullaanko oikeuspalvelun esittämiä korjaus- ja täydennystarpeita huomioimaan neuvotteluissa.
Oikeuspalvelu ei ole tuomioistuin
Samalla Immonen kuitenkin muistuttaa, että neuvoston oikeuspalvelu ei ole riippumaton laillisuusvalvoja.
– Oikeuspalvelu ei ole tuomioistuin eikä perustuslakivaliokunta. Se ei edusta jäsenvaltioita, vaan sen toimintaa ohjaa neuvoston institutionaalinen etu. Sillä on käytännössä paljon liikkumatilaa toteuttaa ”innovatiivisia” tapoja toimia ja tulkita EU:n oikeutta. Oikeuspalvelu on ensisijaisesti poliittista päätöksentekoa tukeva elin. Sen tehtävänä on mahdollistaa päätökset, joita EU:ssa tehdään.
– Perustuslakivaliokunnan asiantuntijakuulemisissa kävi ilmi, että oikeuspalvelun lausunnossa on myös avoimeksi jääneitä kohtia, oikeudellisia ongelmia, jotka oikeuspalvelu on syystä tai toisesta ohittanut. Niiden kohdalla Suomen hallituksen olisi tullut suorittaa omaa arviointia, jossa otetaan huomioon myös perustuslakivaliokunnan lausunnon kirjaukset, Immonen toteaa.
Perustuslakivaliokunnan mukaan hallituksen on saatava elpymisvälinettä koskevaan ehdotukseen muutoksia. Valiokunta tulee täydentämään valtiosääntöoikeudellista arviotaan elpymisvälinekokonaisuudesta neuvotteluprosessin edetessä.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
VM:n ex-ylijohtaja arvioi erittäin kriittisesti EU-elvytysrahastoa ja EU-veroja – “Lopputuloksena hallitsematon byrokratia, viimeiseen pisaraan puristettu veronmaksaja, palkansaaja ja yrittäjä”
Hakkarainen: “Suomen hallituksen tulisi nimenomaan pitää Suomen puolia neuvotteluissa, mutta oman maan edunvalvonta ei Marinin hallitukselle ollenkaan tärkeää”
Halla-aho painotti: Suomi voi kieltäytyä osallistumasta 750 miljardin EU-elvytykseen – ”Jospa tuettaisiin suoraan suomalaista teollisuutta, eikä lähetettäisi rahoja Italian kautta”
Jani Mäkelä EU-elvytyspaketista: Koko paketti on hylättävä – paketin vastuut “hävittäjähankintojen luokkaa”
Sanna Antikainen: Tiedossa maksajan rooli, Suomen uskallettava sanoa EU-neuvotteluissa “ei”
Suomen pääministeri Marinilla tiukka paikka: Suomen pitäisi velkaantua lahjoittaakseen rahaa Italiaan, jotta Italia pysyisi jatkossakin tuettavien maiden joukossa
Jani Mäkelä EU-neuvotteluista: Suomen viennin väitetään riippuvan tästä, mutta viennistämme vain kuusi prosenttia menee niihin maihin, jotka paketista eniten hyötyisivät
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää