LEHTIKUVA
Immonen elpymispaketista: EU-oikeuspalvelu ei ole riippumaton laillisuusvalvoja, hallitus velvollinen ottamaan huomioon perustuslakivaliokunnan valtiosääntöiset huomautukset
Keskustelu 750 miljardin euron suuruisesta EU:n elpymispaketista käy parasta aikaa kuumana Suomessa. Perussuomalaiset ovat alusta asti ilmaisseet vastustavansa Suomen osallistumista pakettiin. Elpymispakettiin liittyvien poliittisten näkökulmien lisäksi julkisessa keskustelussa esiin ovat nousseet välineeseen sisältyvät oikeudelliset ongelmat.
Eduskunnan perustuslakivaliokunta nosti lausunnossaan (PeVL 16/2020) esiin tiukkoja oikeudellisia reunaehtoja, joiden puitteissa hallitus voi neuvotella elpymisvälineestä. Perustuslakivaliokunta on korostanut, että EU:n on oikeusvaltion periaatteisiin sitoutuneena oikeusyhteisönä ja demokraattisena yhteisönä tarpeen tehdä ratkaisut oikeudellisesti kestävällä tavalla.
Komission ehdotuksen elpymisvälineestä on nähty sisältävän oikeudellisia ongelmia. Perustuslakivaliokunta on katsonut, ettei hallitus voi neuvotteluissa hyväksyä komission ehdotusta sellaisenaan. Kansanedustaja ja perustuslakivaliokunnan jäsen Olli Immonen (ps.) pitää tärkeänä, että Suomi varmistuu ehdotuksen oikeusperustan laillisuudesta.
– EU:n toimille on aina kyettävä osoittamaan selvä ja hyväksyttävä oikeusperusta unionin perussopimuksista. Hallitus ei voi hyväksyä sellaista unionin säädöstä EU-säädösmenettelyssä, joka on ilmeisessä ristiriidassa Suomen perustuslain tai EU:n perusoikeusperuskirjan kanssa, Immonen korostaa.
”Suuri valiokunta veti mutkat suoriksi”
EU-asioita käsittelevä suuri valiokunta julkaisi tänään elpymisvälineestä lausunnon, jossa se ohittaa elpymisvälineeseen sisältyvät oikeudelliset ongelmat vetoamalla EU:n neuvoston oikeuspalvelun lausuntoon ja asiantuntijakuulemisiin. Suuri valiokunta linjasi lausunnossaan: ”Elpymispaketin perussopimusmukaisuuteen liittyvät huolet ovat väistyneet”. Perussuomalaiset jättivät kokouksessa lausuntoon eriävän mielipiteen.
Perustuslakivaliokunnan tuoreessa pöytäkirjamerkinnässä (14.7.) puolestaan todetaan, että ”neuvoston oikeuspalvelun lausunto vähentää alustavan arvion mukaan jonkin verran niitä huolia, joita valiokunnan lausunnossa esitetään komission alkuperäisten ehdotusten yhteensopivuudesta perussopimusten kanssa”. Lisäksi perustuslakivaliokunta toteaa, että sen aiempi lausunto elpymisvälineestä on edelleen kaikilta osin voimassa.
– En yhdy suuren valiokunnan kantaan siitä, että elpymisvälineen perussopimuksenmukaisuuteen liittyvät huolet olisivat väistyneet. Suuri valiokunta veti asiassa niin sanotusti mutkat suoriksi. On muutenkin syytä muistaa, että perustuslakivaliokunnan arvioilla on tällaisissa kysymyksissä eduskunnassa suurin painoarvo, Immonen sanoo.
– Kaikki eduskunnan valiokunnat ovat velvollisia ottamaan huomioon perustuslakivaliokunnan valtiosääntöiset huomautukset. Sama koskee hallitusta, joka ei voi toimia EU-lainsäädännön valmistelussa vastoin perustuslakivaliokunnan ilmaisemaa selvää ja ehdotonta valtiosääntöoikeudellista kantaa.
Neuvoston oikeuspalvelu palvelee EU:n agendaa
Immosen mukaan neuvoston oikeuspalvelun lausunto on monilta osin samoilla linjoilla perustuslakivaliokunnan lausunnon kanssa. Oikeuspalvelun lausunto vahvistaa erityisesti kaksi perustuslakivaliokunnan esiin nostamaa asiaa: EU:n toiminnan rahoittamista velaksi on pidetty aina yhteensopimattomana SEUT 310 -artiklan kanssa. Toiseksi elpymisrahastoehdotuksen katsotaan olevan monin tavoin täysin ennennäkemätön.
– On mielenkiintoista nähdä, tullaanko oikeuspalvelun esittämiä korjaus- ja täydennystarpeita huomioimaan neuvotteluissa.
Oikeuspalvelu ei ole tuomioistuin
Samalla Immonen kuitenkin muistuttaa, että neuvoston oikeuspalvelu ei ole riippumaton laillisuusvalvoja.
– Oikeuspalvelu ei ole tuomioistuin eikä perustuslakivaliokunta. Se ei edusta jäsenvaltioita, vaan sen toimintaa ohjaa neuvoston institutionaalinen etu. Sillä on käytännössä paljon liikkumatilaa toteuttaa ”innovatiivisia” tapoja toimia ja tulkita EU:n oikeutta. Oikeuspalvelu on ensisijaisesti poliittista päätöksentekoa tukeva elin. Sen tehtävänä on mahdollistaa päätökset, joita EU:ssa tehdään.
– Perustuslakivaliokunnan asiantuntijakuulemisissa kävi ilmi, että oikeuspalvelun lausunnossa on myös avoimeksi jääneitä kohtia, oikeudellisia ongelmia, jotka oikeuspalvelu on syystä tai toisesta ohittanut. Niiden kohdalla Suomen hallituksen olisi tullut suorittaa omaa arviointia, jossa otetaan huomioon myös perustuslakivaliokunnan lausunnon kirjaukset, Immonen toteaa.
Perustuslakivaliokunnan mukaan hallituksen on saatava elpymisvälinettä koskevaan ehdotukseen muutoksia. Valiokunta tulee täydentämään valtiosääntöoikeudellista arviotaan elpymisvälinekokonaisuudesta neuvotteluprosessin edetessä.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
VM:n ex-ylijohtaja arvioi erittäin kriittisesti EU-elvytysrahastoa ja EU-veroja – “Lopputuloksena hallitsematon byrokratia, viimeiseen pisaraan puristettu veronmaksaja, palkansaaja ja yrittäjä”
Hakkarainen: “Suomen hallituksen tulisi nimenomaan pitää Suomen puolia neuvotteluissa, mutta oman maan edunvalvonta ei Marinin hallitukselle ollenkaan tärkeää”
Halla-aho painotti: Suomi voi kieltäytyä osallistumasta 750 miljardin EU-elvytykseen – ”Jospa tuettaisiin suoraan suomalaista teollisuutta, eikä lähetettäisi rahoja Italian kautta”
Jani Mäkelä EU-elvytyspaketista: Koko paketti on hylättävä – paketin vastuut “hävittäjähankintojen luokkaa”
Sanna Antikainen: Tiedossa maksajan rooli, Suomen uskallettava sanoa EU-neuvotteluissa “ei”
Suomen pääministeri Marinilla tiukka paikka: Suomen pitäisi velkaantua lahjoittaakseen rahaa Italiaan, jotta Italia pysyisi jatkossakin tuettavien maiden joukossa
Jani Mäkelä EU-neuvotteluista: Suomen viennin väitetään riippuvan tästä, mutta viennistämme vain kuusi prosenttia menee niihin maihin, jotka paketista eniten hyötyisivät
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Mitä ihmettä? Britanniassa poliisi ilmestyi palkitun toimittajan ovelle, ilmoitti tutkivansa “ei-rikollista viharikostapausta”, muttei suostunut kertomaan, mistä oli kyse
Johtavat brittiläiset poliitikot ovat esittäneet voimakasta kritiikkiä poliisille, joka tutkii Telegraph-lehden toimittajan sosiaalisen median julkaisua. Essexin poliisi ilmestyi viime sunnuntaina palkitun toimittaja Allison Pearsonin ovelle ja kertoi tutkivansa tämän vuoden takaista sosiaalisen median päivitystä ”ei-rikollisena viharikostapauksena”. Poliisi kieltäytyi kertomasta tarkemmin edes tutkinnan alaiselle Pearsonille, mitä sisältöä tutkinta koskee. Tapaus on herättänyt kansainvälistä huomiota, ja sitä on verrattu orwellilaiseen fiktioon.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää