IMF varottaa euromaita: Kreikka tarvitsee lisähelpotuksia velkoihinsa
Kansainvälisen valuuttarahaston mielestä euromaiden tulee myöntää Kreikalle lisää velkahelpotuksia, talouslehti Financial Times kirjoittaa. Rahaston mielestä Kreikka jää markkinoiden rahoituksen ulkopuolelle, kuten vuonna 2010. Näin kävisi 20 vuoden sisällä, kun Kreikan velkataakka käy kestämättömäksi. Kreikka valmistautuu uudelleen markkinarahoitukseen pitkien bail-out -jaksojen päätteeksi.
Euromaiden hallitukset sopivat tänä kesänä Kreikan velkahelpotuksista. Maan velkaohjelman viimeinen erä maksetaan tuon sopimuksen mukaan takaisin vuonna 2076. Euroalueen valtiovarainministerit ja Euroopan komissio ovat kuitenkin täysin eri mieltä IMF:n kanssa Kreikan ahdingon helpottamisesta.
IMF:llä ja euromaiden hallituksilla eri yleisöt
Euromailla ja IMF:llä on ennenkin ollut vaikeuksia löytää yhteistä säveltä Kreikan lainaohjelman mielekkyydestä. IMF:n mielestä Kreikalta vaaditaan ennennäkemättömän suuria budjettiylijäämiä useiksi perättäisiksi vuosiksi. Sellaisiin ei ole pystynyt kuin muutama valtio lyhytaikaisesti.
Toisaalta euromaat eivät halua antaa äänestäjilleen sellaista kuvaa, että heidän verorahojaan käytetään holtittomasti. Tahojen yleisö on siksi hyvin erilainen. Erityisesti IMF:n Latinalaisen Amerikan jäsenvaltiot ovat olleet näreissään siitä, että rahaston varoja käytetään miljarditolkulla kehittyneen maan tukemiseen.
IMF on uhannut jopa kävellä lainaohjelmasta ulos. Se olisi merkinnyt euromaille kirpeää arvovaltatappiota.
Euromaat joutuneet myöntämään virhearvioitaan
Kaksi erilaista näkemystä merkitsevät sitä, etteivät molemmat osapuolet voi olla oikeassa Kreikan velkakestävyydestä. Voi tosin olla niinkin, ettei kumpikaan osapuoli ole oikeassa. Se on kuitenkin varma asia, etteivät euromaat ole osuneet oikeaan.
Viikkoa ennen kuin Kreikka anoi virallisesti ensimmäistä tukipakettia, silloinen talouskomissaari Olli Rehn lupasi mahtipontisesti, ettei euromaille koidu tappioita Kreikan tukipaketeista. Euromaat ovatkin pitäneet vankasti kiinni siitä ajatuksesta, ettei hätäluottojen nimellismäärää leikata. Tällainen tulkinta nojaa vahvasti kadunmiehen näkemykseen “tappiottomasta” lainasta tai sijoituksesta.
Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich kirjoitti kuitenkin jo vuonna 2015, että Suomen Kreikka-saatavat ovat jo lähestulkoon arvottomia. Hän perusteli jo tuohon mennessä myönnettyjen velkahelpotusten syöneen Suomen saatavien kuormaa rajulla kädellä. Velkojen takaisinmaksuaikojen pidentäminen ja lainakorkojen laskut ovat olleet Suomelle tappiollisempia kuin suora velkojen nimellisarvojen leikkaus.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Mitä ihmettä? Britanniassa poliisi ilmestyi palkitun toimittajan ovelle, ilmoitti tutkivansa “ei-rikollista viharikostapausta”, muttei suostunut kertomaan, mistä oli kyse
Johtavat brittiläiset poliitikot ovat esittäneet voimakasta kritiikkiä poliisille, joka tutkii Telegraph-lehden toimittajan sosiaalisen median julkaisua. Essexin poliisi ilmestyi viime sunnuntaina palkitun toimittaja Allison Pearsonin ovelle ja kertoi tutkivansa tämän vuoden takaista sosiaalisen median päivitystä ”ei-rikollisena viharikostapauksena”. Poliisi kieltäytyi kertomasta tarkemmin edes tutkinnan alaiselle Pearsonille, mitä sisältöä tutkinta koskee. Tapaus on herättänyt kansainvälistä huomiota, ja sitä on verrattu orwellilaiseen fiktioon.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää