Kansainvälisen valuuttarahaston mielestä euromaiden tulee myöntää Kreikalle lisää velkahelpotuksia, talouslehti Financial Times kirjoittaa. Rahaston mielestä Kreikka jää markkinoiden rahoituksen ulkopuolelle, kuten vuonna 2010. Näin kävisi 20 vuoden sisällä, kun Kreikan velkataakka käy kestämättömäksi. Kreikka valmistautuu uudelleen markkinarahoitukseen pitkien bail-out -jaksojen päätteeksi.
Euromaiden hallitukset sopivat tänä kesänä Kreikan velkahelpotuksista. Maan velkaohjelman viimeinen erä maksetaan tuon sopimuksen mukaan takaisin vuonna 2076. Euroalueen valtiovarainministerit ja Euroopan komissio ovat kuitenkin täysin eri mieltä IMF:n kanssa Kreikan ahdingon helpottamisesta.
Euromailla ja IMF:llä on ennenkin ollut vaikeuksia löytää yhteistä säveltä Kreikan lainaohjelman mielekkyydestä. IMF:n mielestä Kreikalta vaaditaan ennennäkemättömän suuria budjettiylijäämiä useiksi perättäisiksi vuosiksi. Sellaisiin ei ole pystynyt kuin muutama valtio lyhytaikaisesti.
Toisaalta euromaat eivät halua antaa äänestäjilleen sellaista kuvaa, että heidän verorahojaan käytetään holtittomasti. Tahojen yleisö on siksi hyvin erilainen. Erityisesti IMF:n Latinalaisen Amerikan jäsenvaltiot ovat olleet näreissään siitä, että rahaston varoja käytetään miljarditolkulla kehittyneen maan tukemiseen.
IMF on uhannut jopa kävellä lainaohjelmasta ulos. Se olisi merkinnyt euromaille kirpeää arvovaltatappiota.
Kaksi erilaista näkemystä merkitsevät sitä, etteivät molemmat osapuolet voi olla oikeassa Kreikan velkakestävyydestä. Voi tosin olla niinkin, ettei kumpikaan osapuoli ole oikeassa. Se on kuitenkin varma asia, etteivät euromaat ole osuneet oikeaan.
Viikkoa ennen kuin Kreikka anoi virallisesti ensimmäistä tukipakettia, silloinen talouskomissaari Olli Rehn lupasi mahtipontisesti, ettei euromaille koidu tappioita Kreikan tukipaketeista. Euromaat ovatkin pitäneet vankasti kiinni siitä ajatuksesta, ettei hätäluottojen nimellismäärää leikata. Tällainen tulkinta nojaa vahvasti kadunmiehen näkemykseen “tappiottomasta” lainasta tai sijoituksesta.
Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich kirjoitti kuitenkin jo vuonna 2015, että Suomen Kreikka-saatavat ovat jo lähestulkoon arvottomia. Hän perusteli jo tuohon mennessä myönnettyjen velkahelpotusten syöneen Suomen saatavien kuormaa rajulla kädellä. Velkojen takaisinmaksuaikojen pidentäminen ja lainakorkojen laskut ovat olleet Suomelle tappiollisempia kuin suora velkojen nimellisarvojen leikkaus.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Perussuomalainen Nuoriso ei saa kutsua ammattikorkeakoulu Haaga-Helian opiskelijakunnan Helgan 26. helmikuuta järjestettävään vaalitoriin. Helgan opiskelijakunta ilmoitti asiasta sähköpostitse maanantaina. Viestissään Helga vetoaa muun muassa fuksiaisissa sattuneeseen turvattomuuden tunteen aiheuttamiseen, joka on johtanut luottamuspulaan.
Yhdysvaltain varapresidentti piti perjantaina Münchenin turvallisuuskonferenssissa puheen, joka ei jättänyt ketään kylmäksi. Valtamedia ja EU-poliitikot pitävät sitä "hyökkäyksenä" Eurooppaa vastaan. Monet tavalliset ihmiset pitävät J. D. Vancen sananvapautta ja demokratiaa puolustanutta puhetta vaikuttavimpana puheenvuorona mitä Euroopassa on pitkään aikaan kuultu.
Marttaliitto on tiedottanut hiljattain, että se on sitoutunut tarjoamaan omissa tilaisuuksissaan vain kasvisruokaa vuosien 2025 ja 2026 aikana. Liiton mukaan sitoumus kasvisruokaan on yksi konkreettinen teko liiton toiminnan hiilijalanjäljen ja muiden ympäristövaikutusten pienentämiseksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä sitoumus tarkoittaa käytännössä suomalaisen monipuolisen ruokakulttuurin ja perinteisten ruokailutottumusten syrjäyttämistä ideologisista syistä.
Sinun verorahojasi käytetään Ylen budjetin kautta tuotantoihin nimeltä Sinkut paljaana, Pillupäiväkirjat, Sointu Borg & Tyrkyt, somalin- ja arabiankieliset uutiset, Queerruutu, Deittaavat daamit, Treffeille ympäri maailma ja Tuontirakkautta. - Onko tämä sisältö suomalaisten veroeurojen arvoista? kysyy kansanedustaja Joakim Vigelius.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman katsoo, että jatkossa Helsingissä tulee selvästi rajoittaa uutta sosiaalista asuntotuotantoa, koska tällä hetkellä Helsinkiin ei kohdistu luonnollista muuttopainetta, vaan väestönkasvu perustuu pitkälti sosiaaliturvaperäiseen maahanmuuttoon. - Innokkaalla kaavoitus- ja rakennuspolitiikallaan Helsinki vain syventää omia sosiaalisia ongelmiaan. Samalla Helsingin taloudellinen huoltosuhde heikkenee.
Perussuomalainen Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan jäsen Mika Raatikainen on tehnyt lautakunnassa esityksen niin sanotun Mariantunnelin hylkäämisestä. Mariantunneli on suunnitteilla oleva pyöräliikenteen ja jalankulun tunneli Helsingin Kampissa ja Lapinlahdessa, joka alittaisi Hietaniemen hautausmaan kohdalla Mechelininkadun ja arviolta 18,5 miljoonan euron hintaan säästäisi pyöräilijän aikaa 47 sekuntia ja tulosuunnasta riippuen matkaa 20 tai 60 metriä. Raatikainen pitää hanketta järjettömänä.
Euroopan kansallismieliset voimat seurasivat suurella mielihyvällä Donald Trumpin voittokulkua Yhdysvaltain presidentiksi. Viran alku on ollut sen verran tapahtumarikas, että rakkauteen on tullut samansuuntaisesta arvopohjasta huolimatta myös ryppyjä.
Keski-Uudenmaan hyvinvointialue Keusote alentaa omaishoidon palkkioita tänä vuonna. Aluehallitus päätti leikkauksista tammikuun lopussa. Leikkauksilla tavoitellaan 400 000 euron säästöjä. Omaishoitajilta leikkaaminen on kuitenkin poliittinen päätös, sillä vaihtoehtoisesti Keusote olisi voinut luopua ryhmärahoista ja puolittaa kokouspalkkiot, jolloin omaishoitajien palkkioita ei olisi tarvinnut leikata vaan niitä olisi voitu jopa korottaa.
Lue lisää
Lue lisää
