IMF varottaa euromaita: Kreikka tarvitsee lisähelpotuksia velkoihinsa

Kansainvälisen valuuttarahaston mielestä euromaiden tulee myöntää Kreikalle lisää velkahelpotuksia, talouslehti Financial Times kirjoittaa. Rahaston mielestä Kreikka jää markkinoiden rahoituksen ulkopuolelle, kuten vuonna 2010. Näin kävisi 20 vuoden sisällä, kun Kreikan velkataakka käy kestämättömäksi. Kreikka valmistautuu uudelleen markkinarahoitukseen pitkien bail-out -jaksojen päätteeksi.

Euromaiden hallitukset sopivat tänä kesänä Kreikan velkahelpotuksista. Maan velkaohjelman viimeinen erä maksetaan tuon sopimuksen mukaan takaisin vuonna 2076. Euroalueen valtiovarainministerit ja Euroopan komissio ovat kuitenkin täysin eri mieltä IMF:n kanssa Kreikan ahdingon helpottamisesta.

IMF:llä ja euromaiden hallituksilla eri yleisöt

Euromailla ja IMF:llä on ennenkin ollut vaikeuksia löytää yhteistä säveltä Kreikan lainaohjelman mielekkyydestä. IMF:n mielestä Kreikalta vaaditaan ennennäkemättömän suuria budjettiylijäämiä useiksi perättäisiksi vuosiksi. Sellaisiin ei ole pystynyt kuin muutama valtio lyhytaikaisesti.

Toisaalta euromaat eivät halua antaa äänestäjilleen sellaista kuvaa, että heidän verorahojaan käytetään holtittomasti. Tahojen yleisö on siksi hyvin erilainen. Erityisesti IMF:n Latinalaisen Amerikan jäsenvaltiot ovat olleet näreissään siitä, että rahaston varoja käytetään miljarditolkulla kehittyneen maan tukemiseen.

IMF on uhannut jopa kävellä lainaohjelmasta ulos. Se olisi merkinnyt euromaille kirpeää arvovaltatappiota.

Euromaat joutuneet myöntämään virhearvioitaan

Kaksi erilaista näkemystä merkitsevät sitä, etteivät molemmat osapuolet voi olla oikeassa Kreikan velkakestävyydestä. Voi tosin olla niinkin, ettei kumpikaan osapuoli ole oikeassa. Se on kuitenkin varma asia, etteivät euromaat ole osuneet oikeaan.

Viikkoa ennen kuin Kreikka anoi virallisesti ensimmäistä tukipakettia, silloinen talouskomissaari Olli Rehn lupasi mahtipontisesti, ettei euromaille koidu tappioita Kreikan tukipaketeista. Euromaat ovatkin pitäneet vankasti kiinni siitä ajatuksesta, ettei hätäluottojen nimellismäärää leikata. Tällainen tulkinta nojaa vahvasti kadunmiehen näkemykseen “tappiottomasta” lainasta tai sijoituksesta.

Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich kirjoitti kuitenkin jo vuonna 2015, että Suomen Kreikka-saatavat ovat jo lähestulkoon arvottomia. Hän perusteli jo tuohon mennessä myönnettyjen velkahelpotusten syöneen Suomen saatavien kuormaa rajulla kädellä. Velkojen takaisinmaksuaikojen pidentäminen ja lainakorkojen laskut ovat olleet Suomelle tappiollisempia kuin suora velkojen nimellisarvojen leikkaus.